Työnhakuopas - somella duuniin?

Suomessa on aika ajoin nähty julkisestikin yritysten lupaavan liidipalkkioita kenelle tahansa joka vinkkaa yritykselle sopivasta hyvästä osaajasta, joka saadaan houkuteltua yritykseen töihin. Yritykset ovat jo pitkään lupailleet liidipalkkioita työntekijöilleen siitä hyvästä että nämä "ilmiantavat" kavereitaan yrityksen uusiksi työntekijöiksi.

Usein palkkiot ovat suuruudeltaan satoja, joskus jopa tuhansia euroja. Olisiko Sinulle 1000 euroa sopiva palkkio suositella työnantajaasi kavereille, joiden tiedät olevan hyviä työssään ja osaamiseltaan sopivia tulevia työkavereita? Entä 5000 euroa? 10.000?

Jos rekrytointiyritys laskuttaa asiakkaaltaan rekrytointipalkkiona 5-10.000 euroa per haku, paljonko olisi sopiva liidipalkkio? Pääkaupunkiseudulla 10.000 euroa on kovien teknisten osaajien ja keskijohdon kohdalla aivan realistinen rekrytointipalkkio, paljon kovempiakin pyyntöjä on. Mikä on se ekspertiisi ja työsuoritus jolla 10.000 euron palkkiota perustellaan? Tuntuuko reilulta että saat 500 euron liidipalkkion siitä hyvästä että työnantajasi säästää 10.000 euron rekrytointipalkkion?

Parhaimmillaan työnantajakuva muodostuu yrityksen työntekijöiden viestimästä tarinasta, tyytyväisyydestä ja ylpeydestä työhönsä. Monet yritykset näinä aikoina kannustavat työntekijöitään jakamaan yrityksestä tietoa sosiaalisen median kautta, kun ollaan huomattu että työntekijän viestimänä viesti on paljon uskottavampi ja tehokkaampi kuin se korporaation virallinen markkinointiviesti, joka hukkuu kaiken muun kaupallisen viestinnän joukkoon, ja ei ole läheskään niin uskottava kuin se hyvin tuntemasi kaverin vinkkaama työpaikka, palvelu tai firma - onhan se sentään luotettu ja arvostamasi ystävä joka vinkin tai suosituksen antaa.

Työnantajakuvaan ja työpaikkailmoitusten jakamiseen harvoin tarjotaan mitään rahallisia kannusteita, vaikka ne työntekijöiden jakamat työpaikkailmoitukset saattaisivat rekrytointiin johtaakin. Huippuosaajien ilmiantaminen on hieman eri juttu.

Huippuosaajista puhuttaessa yleensä tarkoitetaan sellaisia oman alansa asiantuntijoita, joita ei vapailla työmarkkinoilla juurikaan näe. Ihmisiä, jotka saavat työtarjouksia pyytämättä, ja jotka vinkatessaan Facebookissa tyytymättömyydestä työhönsä, saavat piakkoin puolisen tusinaa viestiä henkilöiltä jotka haluaisivat nähdä asiantuntijan omassa tai asiakkaansa firmassa jakamassa viisauttaan.

Tällaisia huippuosaajia on nyt valtameren tuolla puolen lähdetty joidenkin yritysten toimesta tavoittelemaan tavallista melko huomattavasti suuremmilla liidipalkkioilla.
- Hubspot on tarjonnut 30.000 USD liidipalkkiota designerin palkkaamiseen johtavasta vinkistä.
- ThoughtSpot on tarjonnut 20.000 USD liidipalkkiota yleisesti rekrytointiin johtavista vinkeistä, ja
- Asana on tarjonnut 20.000 USD palkkiota tietyistä insinööri-tason positioista

Eikä siinä vielä kaikki. Myös työnhakijat ovat alkaneet saada mielenkiintoisia "allekirjoituspalkkioita", hieman NHL:n tapaan.

- HubSpot on uusille työntekijöilleen antanut käyttöön 4.000 USD jotta he voivat ostaa haluamansa teknisen "vimpaimen".
- Kaikki loppusuoralle päässeet hakijat, vaikka eivät olisi tulleet valituiksikaan, saavat Hubspotilta ilmaisen iPadin.
- Yammer tarjosi erityisesti Yahoolta siirtyville insinööreille 25.000 USD työsopimuksen allekirjoituspalkkion
- Scopely:llä allekirjoituspalkkiona annettiin paketti, joka sisälsi 11.000 USD käteisenä, mittatilauspuvun, partaöljyä, sikareita, Sex Panther hajuvettä, vuoden oluet, harppuunan (!), ja öljymaalauksen henkilöstä itsestään.
- Hipster tarjoaa allekirjoituspalkkiona 10.000 USD, loppuelämän (!) ilmaiset oluet, farkut, rusetteja, ja Buddy Holly -tyyliset silmälasit

Koska Suomessa päästään messeviin allekirjoituspalkkioihin ja liidipalkkioihin, joiden vuoksi kannattaa jo nähdä vähän vaivaakin, kultaiset kädenpuristuksethan meillä jo on? Tiedätkö Suomesta tapauksia joissa liidipalkkio on ollut huomattavan suuri?

Pitkään on puhuttu mobiilirekrytoinnista ja mitä se oikeasti tarkoittaa. Ensin se oli tekstiviestin hyödyntämistä, multimediaviestejä, ja suoraan rekryjärjestelmistä kandien lähestymistä massatekstiviestein. Norjassa mentiin aika pitkälle ja pitkään myös WAP-sivujen käytössä tavoiteltaessa mobiililaitteiden käyttäjiä. Sitten tuli sosiaalinen media ja muutti (lähes) kaiken.

Nyt monet sosiaalisen median palveluista kertovat yli puolen asiakkaistaan käyttävän palvelua mobiilipäätelaitteilta. Alla muutamia lukuja miksi ja miten mobiililaitteita hyödynnetään rekrytoinnissa ja työnhaussa tänä päivänä. Monet tilastot ovat Yhdysvalloista, joka tarkoittaa että trendi ei ole vielä niin vahva Euroopassa, Suomesta puhumattakaan, mutta ennakoi tulevien vuosien trendiä täälläkin.

- Maailmassa tehdään jo yli miljardi työpaikkahakua kuukaudessa mobiililaitteilla!!!
- 72%työnhakijoista on käynyt yrityksen työpaikkasivuilla mobiililaitteella
- 64% työnhakijoista on etsinyt työpaikkoja sosiaalisen median sivustoilta mobiililaitteella
- 45% aktiivisista työnhakijoista on suoraan hakenut työpaikkaa mobiililaitteella
- 43% työnhakijoista on ladannut ansioluettelonsa mobiiliaplikaatioon
- 38% työnhakijoista EI ole hakenut töitä mobiililaitteella, koska heillä ei ole ollut ansioluetteloa tallennettuna ko. laitteelle
- yli 41% LinkedInin käyttäjistä käyttää palvelua mobiililaitteilla (alkuvuosi 2014)
- Vuoden 2014 loppuun mennessä LinkedInin käyttäjistä yli 50% käyttää palvelua mobiilipäätelaitteilta
- 62% passiivisista (!) työnhakijoista suunnittelee tutustuvansa yrityksen työnhakusivuihin mobiililaitteella
- 40% mobiililaitteella työpaikkoja tutkivista keskeyttää hakuprosessin jos se ei ole "mobiili-ystävällinen"
- 80% yrityksistä ei ole optimoinut työnhakusivujaan mobiililaitteille!!!
- Fortune 500 -yrityksistä vain 26 on optimoinut työnhakuprosessin mobiililaitteille

Jos haluat hyödyntää mobiililaitteita työnhakuun, aloita laittamalla sosiaalisen median profiilit kuntoon - LinkedIn erityisesti, lataa ansioluettelosi (ja versio hakukirjeestäsi) .doc(x) ja PDF-muotoisena Dropboxiin ja/tai Evernoteen, SlideShareen ja LinkedIn-profiiliisi. Voit pitää myös valmiiksi kirjoitettua työnhakukirjettä luonnos- (draft-) tilassa sähköpostissasi, josta voit sen kätevästi laittaa eteen päin - muista ladata siihen ansioluettelosi valmiiksi liitteeksi.

Vaikka tulemmekin aika paljon Yhdysvaltoja ja muutamia Länsi-Euroopan maita perässä, Suomestakin löytyy jo yrityksiä ovat luoneet mobiiliaplikaatioita työnhaun tueksi. Oletko Sinä valmis hyödyntämään mobiililaitteita, -aplikaatioita ja toimintatapoja työnhaussa tai rekrytoinnissa?

Lähteet, mm.:
http://techcrunch.com/2014/02/25/linkedin-near-mobile-majority/
http://www.talenthq.com/2013/09/20-mobile-recruiting-insights/
http://mashable.com/2012/09/10/job-openings-unemployment/
http://talent.linkedin.com/blog/index.php/2014/02/mobile-recruiting-statistics-infographic
http://mashable.com/2014/03/02/smartphone-job-application/
http://marketingland.com/report-nearly-40-percent-of-internet-time-now-on-mobile-devices-34639
http://techcrunch.com/2013/10/30/nearly-half-48-of-daily-users-of-facebook-are-now-mobile-only-says-ceo-zuckerberg/
http://techcrunch.com/2013/08/13/facebook-mobile-user-count/

Jobviten tutkimus Yhdysvalloissa osoitti hiljattain että amerikkalaisista työikäisistä 70% vaihtaa työpaikkaa 1-5 vuoden välein, ja 38% vaihtaa paikkaa 6-10 vuoden välein. Yli 100% menevä osuus tarkoittanee että kyselyssä yhtenä vaihtoehtona on ollut vaihtaa työpaikkaa 5-6 vuoden välein.

Useammin työpaikkaa vaihtavat käyttävät 2 kertaa enemmän sosiaalista mediaa hyödykseen työnhaussa ja osaamisen esittelyssä kuin harvemmin työpaikkaa vaihtavat, ja harvemmin vaihtavat hakevat pääasiassa perinteisin tavoin työpaikkasivustojen kautta ja ansioluetteloja lähettelemällä.

Useammin työpaikkaa vaihtavat työsuhteessa jo olevat henkilöt. Keskimäärin useimmin työpaikkaa vaihtavat yli 40-vuotiaat, korkeastikoulutetut ja hyvin ansaitsevat naiset.

- 59% useammin työpaikkaa vaihtavista on yli 40-vuotiaita
- 60% naisia
- Vähintään AMK- tasoinen (Bachelor-tason) tutkinto
- 46% tienaa yli 100 kUSD, muut palkkaryhmät selkeästi pienemmillä prosenttiosuuksilla
- 80% on ennestään työsuhteessa, eli eivät ole vapailla työmarkkinoilla olevia
- Useammin vaihtavien toimialoina yleisimmin opetus/koulutus, kirjanpito ja terveydenhuolto.

Loogisin selitys sille miksi juuri yli 40-vuotiaat hyvin palkatut naiset ovat useimmin työpaikkaa vaihtava ryhmä on mielestäni ajatus siitä, että lapset hankittuaan yli 40-v. naiset ottavat urallaan spurtin jolla pyritään korvaamaan sitä uranrakennusaikaa joka on kulunut kotona lasten kanssa. Toisaalta korkeasti koulutetut naiset ovat varmasti monen yrityksen mielestä huomattavan potentiaalinen kohderyhmä - motivoituneita urallaan etenemishaluisia ihmisiä - joita lähdetään mielellään headhunttaamaan.

Nuoremmille sukupolville työpaikan useammin vaihtaminen tuntuu olevan uusi normaali, kun taas viime vuosien irtisanomisalloon myötä Suomessa työmarkkinoille on päätynyt paljon osaajia jotka ovat työnhaussa ensi kertaa 25-30 vuoteen.

Yhdysvalloissa Bureau of Labor Statistics julkaisi pari vuotta sitten tutkimuksen, jossa nuoret kokivat sopivaksi työnvaihtosykliksi 3 vuotta. Tämä ei välttämättä tarkoita työnantajan vaihtoa, vaan rooliin ja vastuisiin kuuluvaa muutosta.

Työnantajan joka haluaa pitää kiinni osaajistaan, onkin syytä muistaa tukea työntekijöitään rakentamaan parempia ja pidempiä uria yrityksen sisällä, kouluttaa ja tukea työntekijöitään kehittymisessä ja uralla etenemisessä. Varsinkin kun useasti kuultu arvio uuden työntekijän perehdyttämiseen ja tuottavaksi kääntymiseen kuluvasta ajasta on kuusi kuukautta. Siis 6 kuukautta siitä kun uusi työntekijä tulee yrityksen palvelukseen, hän alkaa varsinaisesti tuottaa työllään positiivista tulosta kun kaikki rekrytointiin, perehdytykseen ym. kuluneet resurssit on kuitattu.

Toisaalta Suomessa huonona esimerkkinä toimii Nokia, jossa organisaatiomuutos on ollut arkipäivää. Uutta organisaatiota ei olle aina ehditty saattaa päätökseen, kun jo uusi organisaatiomuutos on julkistettu. Henkilö joka on työskennellyt Nokialla 10 vuotta on keskimäärin kokenut 7 organisaatiomuutosta! Aina muutos ei ole ollut edes kunnolla huomattava - työkaverit, vastuut ja pomo ovat pysyneet samana - mutta toisinaan muutoksessa kaikki palaset ovat liikkuneet ja työtehtävät ovat olleet huomattavan erilaiset aiempaan verrattuna. Alle vuoden kestäneessä organisaatiorakenteessa eivät vastuiden vaihtumisen kokeneet työntekijät ole päässeet kunnolla sinuiksi työnsä ja sidosryhmiensä kanssa kun jo uusi muutos on tuloillaan.

Miten usein Sinä olet vaihtanut työpaikkaa? Kuinka pitkä on mielestäsi normaali työnvaihtamisen sykli?

Aika monelle alkaa LinkedIn olla nimenä, käyttötarkoitukseltaan ja toiminnallisuuksiltaankin tuttu, mutta valitettavan usein käsitys on hieman väärä tai vanhentunut. Erityisesti työnhaun näkökulmasta palvelun suhteen on monilla vanhentunutta tai vajaavaista tietoa. Tässä muutamia pointteja jotka kannattaa ottaa huomion ja miksi erityisesti korkeakouluopiskelijoiden kannattaisi harkita LinkedInin hyödyntämistä.

LinkedIn on perinteisesti ollut fokusoitunut hitech-/ICT-toimialoille, korkeasti koulutetuille, ja asiantuntija- tai johtotehtävissä toimiville henkilöille, mutta tähän kohderyhmään rajoittuminen on varsin vanhentunut käsitys. Tänä päivänä toimialoista käytännössä kaikki ovat palvelussa Suomestakin laajasti edustettuina. Valmistavassa teollisuudessa ja julkisella sektorilla toimivien määrät ovat olleet erityisen kovassa kasvussa viime vuosina.

18-24 - vuotiaita suomalaisia LinkedInistä löytyy reilusti yli 42.000, kun taas yli 55-vuotiaita palvelussa on runsas 16.000. Nuorten määrä on kasvanut kovaa tahtia viime vuosina, vaikka monesti kuulen tätä ja LinkedInin hyötyä opiskelijoille epäiltävänkin. Viimeistään tämän vuoden kesätyöhaut todistivat että LinkedIn on relevantti myös asiantuntijatehtäviin tähtääville korkeakouluopiskelijoille. Erikseen pitää mainita että korkeakouluopiskelijoista liiketalouden, teknisten alojen, lääketieteen, oikiksen ja opetustoimen opiskelijoille LinkedInin merkitys on suurempi kuin muille aloille perinteisen toimialapainotuksen perusteella.

Keväinen Metson kesätyöhaku oli yhdenlainen vedenjakaja sille että kesätyöpaikkoihinkin voidaan houkutella merkittäviä määriä hakijoita LinkedInin kautta. Hakuprosessiin aktivoitui pelkästään LinkedInin kautta pitkälti yli 700 hakijaa (Jo 5 päivässä 720 hakijaa heti haun alkajaisiksi!), puhumattakaan paljonko hakijoita päätyi hakemaan paikkoja LinkedInin ulkopuolella. Oletan että Metson logiikan mukaan tässä haettiin juuri tulevaisuuden asiantuntijoita, opintojen loppuvaiheille olevia tai vastavalmistuneita hakijoita, joiden toivotaan rakentavan Metsolla pitkää työuraa, joka alkaa kesätyön kautta talon tavoille oppimisella. Metso on aiemminkin aktivoitunut sosiaalisen median kautta avaamaan kesätyöhakuja, ja varsinkin Facebookissa on luotu erityisiä kesätyösivuja hyvällä menestyksellä.

Työpaikkojen määrä LinkedInissä on noussut merkittävästi viime kuukausina. Vielä marraskuussa LinkedInissä Suomeen julkaistujen paikkojen määrä oli 250 tienoilla, joulukuussa se nousi yli 300, tammikuussa yli 400, ja helmikuun alussa päästiin parhaimmillaan yli 500 avoimen paikan. Määrä tasaantui 450-500 väliin helmi-maaliskuun ajaksi, mutta sen jälkeen rikottiin taas ennätyksiä ja paikkoja on parhaimmillaan ollut jonkun verran yli 530 per päivä. Vielä heinäkuussa kesälomakaudellakin paikkoja on ollut auki 350-400 per päivä. Aika merkittävää kasvua viime vuoteen, ja syksy tuonee mukanaan uusia ennätyksiä.

Osin tämä tarkoittaa että perinteisistä työpaikkailmoittelukanavista osa ilmoituksista on valunut LinkedInin suuntaan, mutta myös aiemmin rekrytointifirmojen ja headhunttereiden tekemistä hauista osa on palautunut yritysten itsensä tekemiksi, ja näissä tapauksissa LinkedIn on muodostunut monelle parhaaksi vaihtoehdoksi ilmoitella avoimista paikoista.

Toukokuun alussa luodatessani kesätyöhakua harjoittelupaikkoja LinkedInissä oli auki 9 ja entry-tason paikkoja 39, ja lisäksi useita kesätöitä ilmoitellaan muiden tasojen nimissä.

Suomeen auki olevista kesätyö- ja harjoittelupaikoista 50-100 hakemusta olivat kevään katsantohetkellä keränneet Vaisalan, F-Securen, Microsoftin, CapGeminin, Intelin, Outotecin ja Accenturen paikat, ja haut olivat edelleen auki.

Oletko harkinnut LinkedIniä harjoittelupaikkoja, kesätöitä tai lopputyöpaikkaa hakiessasi? Joko olisi korkea aika harkita? Tätä kirjoitettaessa mm. Procter & Gamble ja IBM hakevat Suomessa LinkedInin kautta useita harjoittelijoita erilaisiin tehtäviin.

Vieläkö joku muistaa Googlen viimeisimmän harjoituskappaleen omasta sosiaalisen median verkostosta? Puhun siis Google Plussasta. Jollet ole vielä huomannut, se on vaivihkaa aktivoitunut hyvin mielenkiintoiseksi palveluksi. Jos olet myymässä omaa osaamistasi tai haluat parantaa yrityksesi näkyvyyttä lähes mihin tarkoitukseen tahansa, Google Plussasta tuli juuri tämän kirjoituksen luettuasi se tärkein tai toiseksi tärkein sosiaalisen median palvelu jossa sinun tulee olla läsnä.

Ok, siis hiukan perusteluja. Miltä kuulostaa yli puoli miljardia käyttäjää ja maailman toiseksi suurimman some-kanavan status Facebookin jälkeen? Lokakuussa 2013 arvioitiin palvelussa olevan 540+ miljoonaa "aktiivista" profiilia. Google on fiksusti linkittänyt Gmail, Google Plus ja YouTube -tilit saman sateenvarjon alle josta käyttäjät lasketaan ja joita ristiinlinkitetään mahdollisuuksien mukaan. Suomalaisissa arvioidaan olevan juuri nyt 625.000+ aktiivia, aktiivisten käyttäjien määrä on tippunut yli 100.000 käyttäjällä viimeisen puolen vuoden aikana samaan aikaan kun Google Plussan hyödyt ovat vihdoin alkaneet konkretisoitua. Kuinka paljon noista 625.000 käyttäjistä on oikeasti juuri Google Plussan aktiivikäyttäjiä on vaikea arvioida, mutta oletettavasti vain murto-osa, varmasti reilusti alle puolet.

Menemättä varsinaisiin ominaisuuksiin jotka jätän myöhempää blogausta varten, voi yleisesti todeta G+:n jääneen LinkedInin ja Facebookin välimaastoon monessa mielessä. Ominaisuuksia on sekä ammattikäyttöön että viihteelliseen käyttöön, ja moni käyttäjä käyttää palvelua sekä että, vähän niinkuin varmuuden vuoksi kun niitä konkreettisia hyötyjä on ollut vaikea hahmottaa.

Muutamat suomalaisyritykset, Algol Group etunenässä, ovat hyödyntäneet G+:a rekrytointiin hyvinkin aktiivisesti, ja monet osaajat ovat alkaneet miettiä palvelua vakavasti työnhakumielessä ja osaamisen esittelyyn eri tavoin. Varsinkin visuaalinen kuvien ja videoiden avulla tehty esittely on ollut palvelun vahvimpia valtteja. Mutta palataan siis hangoutteihin, ryhmiin, ja moniin muihin ominaisuuksiin toisessa yhteydessä. Tämän päivän kiinnostavin kokonaisuus on osaamisen esittely/myyminen, brändäys ja hakukoneoptimointi.

Kävi nimittäin niin, että huomasin hiljattain Google Plus -profiilien ohittaneen - yllätys, yllätys - LinkedInin ja monet muut some-palvelut hakukoneiden kautta tapahtuvien hakujen tuloksissa huikealla kaulalla muihin. LinkedIn on perinteisesti ollut some-profiileista se helposti korkeimmalle nouseva henkilöprofiili hakukoneiden kautta, ja Facebook on pikku hiljaa kuronut kaulaa sitä myötä kun palvelu on entistä laajemmin sallinut hakukoneiden indeksoida sisältöjä. Suomessa pikku hiljaa "poistuvan" asiantuntijahaku.fi -sivuston profiilit ovat myös pärjänneet hakukonenäkyvyydessä yllättävän hyvin. Nyt on kuitenkin jo jonkun aikaa ollut selvää että Googlen +1 -toiminnon ja muutamien fiksujen pakkolinkitysten myötä G+ on noussut ylivoimaisesti parhaaksi some-palveluksi kun halutaan nousta hakukonerankingeissa todella korkealle.

Jos tuntuu että pelibisneksessä ja startuppien keräämissä sijoituskierroksissa viimeisen 10 vuoden aikana luvut ovat karanneet täysin käsistä ja nousseet käsittämättömiin sfääreihin, koin samanlaisen tunteen Google Plus -profiilien katselujen suhteen. Jos perinteisesti monelle on tuntunut siltä että LinkedInin 500+ seuraajaa on ollut monen mielestä iso luku, parista kymmenestä tuhannesta puhumattakaan, miltä kuulostaisi saada yli 500.000 seuraajaa? Vertailun vuoksi kerrottakoon että suomalaisyritysten LinkedIn-seuraajien kärkipaikkaa pitävä Nokia on onnistunut keräämään vain n. 258.000 seuraajaa. Eniten seuraajia Google Plussassa kerännyt suomalainen yksityishenkilö Jaana Nyström, yksi Suomen johtavia G+ -guruja, joka on kerännyt ko. palvelussa reilusti yli 540.000 seuraajaa!

Entä sitten profiilien katselut? Jos ajatellaan että myyt osaamistasi joko freelancerina tai jonkun asiantuntijayrityksen kautta, olet mahdollisesti tehnyt hakukoneoptimointia verkkosivuillesi ja luonut some-profiilin jos toisenkin osaamisesi esittelyyn ja löydettävyyden varmistamiseksi, miltä kuulostaisi 1 miljoona sivukatselua osaamisprofiilillesi? Kuinka suuren osan tästä määrästä pystyisit konvertoimaan tarjouspyynnöiksi, tarjouksiksi, kaupoiksi? Miljoona katselua. Google Plus -profiilit nousevat siis hakukoneissa (Googlessa erityisesti) erittäin helposti erittäin korkealle. Jaana on onnistunut keräämään omalle G+ -profiililleen n. 55 miljoonaa katselukertaa! 55 miljoonaa! Ja Jaana myy osaamistaan. Paljonko sinun verkkosivuillesi on kertynyt viimeisen parin vuoden aikana katselukertoja yhteensä?

Jaana ei ole yksin. On jo useita suomalaisia joille on kertynyt G+ -profiililleen yli 10 miljoonaa katselukertaa, heitä on jo 8 henkilöä. Yli miljoonan katselukerran on päässyt jo 86 (!) suomalaista. Ja aika monet heistä ovat graafisen alan osaajia tai harrastajia, jotka ovat omilla tuotoksillaan onnistuneet keräämään katseluja ja seuraajia aika hurjia määriä. Vertailun vuoksi suosituimmalla suomalaisella yrityssivulle (Angry Birds -profiili), seuraajia on toistaiseksi kertynyt n. 6,5 miljoonaa ja katselukertoja on kertynyt jo 81 miljoonaa, ja sivu on siis aivan omassa luokassaan, muilla suomalaisten organisaatioiden sivuilla on vain murto-osia Angry Birdsin lukemista.

Nyt jos innostuit G+:sta ja ajattelit että tässäpä helppo tapa kerätä huikeita seuraaja- ja katselumääriä, pitää muistuttaa että tällaisia määriä ei kerätä yhdessä yössä. Se vaatii profiiliin hyvää sisältöä, aktiivisuutta, kiinnostavuutta, sosiaalisuutta eri tavoin, ryhmissä aktivoitumista, ja vain jos olet "tarpeeksi" kiinnostava voit alkaa saavuttaa suuria numeroita. Suurin osa meistä ei ole niin pitkäjänteisiä, osaavia ja/tai kiinnostavia että ikinä tavoittaa miljoona-luokan massoja, mutta mieti onko tämä sinulle vaihtoehto, miten voit palvelua hyödyntää, korvaako se esim. verkkosivusi tai blogisi, vai mikä on se järki ja logiikkaa jolla voit saada palvelusta kaiken sinulle sopivan irti. Ja siinä samalla voit aloittaa vaikkapa seuraamalla minun tuotoksiani (https://plus.google.com/+TomLaine/). Nyt kun olen pikku hiljaa tajunnut palvelun "ison kuvan", aion itse siirtää sinne merkittävästi omaa aktiivisuuttani muiden some-palveluiden kustannuksella. After all, minäkin myyn itseäni ja tämä saattaa hyvinkin tulevaisuudessa olla se paras kauppapaikka tai ainakin hemmetin merkittävä sellainen!

Jäikö kysymyksiä, kommentteja, ajatuksia? Jätä kommentti tai laita viestiä tom.laine@somehow.fi
http://www.linkedin.com/in/tomlaine
https://www.linkedin.com/company/innopinion-ltd-oy/