Paavi, profetia ja pankkisalaisuus

"Suurten pankkien romahtaessa näemme rahan katoavan - raha ei ole yhtään mitään. Se, joka rakentaa elämänsä tällaiselle todellisuudelle, materiaalisten asioiden ja menestyksen varaan, rakentaa talonsa hiekalle." Ex-paavi Benedictus XVI talouskriisin aattona 2008.

Suomi. Ihana harmaa, pimeä Suomi. Lunta sataa vaakatasossa. Kävelen Tampereen Kalevassa erittäin vajaavaisessa talvivarustuksessa. Koko kaupunginosa tyhjää täynnä, vaikka kello on vasta puoli yhdeksän illalla. Uskomatonta. Katson satoja kirkkaina loistavia ikkunoita ja tyhjiä katuja. Lumi peittää taakseni raivaaman polun. Seison punaisissa valoissa ihan huvikseni odottaen todisteita elämästä, sillä autoja ei kummastakaan suunnasta tule. Tyhjää valkoista silmän kantamattomiin. Olen juuri saanut avaimet uuteen kotiini, joten teknisesti ottaen matka on ohi. Joskus pitää viheltää peli poikki.

Paavi otti ja erosi. Aikalisä ja luovutusvoitto. Paavi oli väsy, mikä tuli yllätyksenä kaikille, jopa Soinin Timpalle. Kukaan ei huomannut, että paavi voi pahoin, sillä edeltävään verrattuna mies oli suorastaan elämänsä vedossa. Ja kaikki ymmärsivät. Itsekin ymmärsin tovin, mutta sitten menin lukemaan salaliittoteorioita, jeesusjulkaisuja ja mainsteam-arkistoja. Yllätys, mutta Paavi Benedictus XVI:n poistuminen joukostamme tuntuu himpun verran laskelmallisemmalta kuin meidän maallikoiden annetaan ymmärtää.

Helmikuun 10. päivä 2012 italialainen päivittäislehti Il Fatto Quantidiano sai käsiinsä dokumentin, jossa Palermon kardinaali Paolo Romeo kertoi paavin ja tämän oikeana kätenä toimivan kardinaali Bertonen välirikosta. Dokumentti päättyy varsinaiseen pommiin: Kiinassa käytyjen keskustelujen aikana Romeo ennustaa paavi Benedictuksen kuoleman seuraavan 12 kuukauden aikana. Ei ihan, mutta melkein. Kardinaali heitti joko hyvin lonkalta tai tiesi jotain, mitä me muut emme.

Tasan vuosi ja päivä dokumentin julkaisun jälkeen paavi erosi ja vetäytyi julkisuudesta. Suippohattu ilmaantui julkisuuteen ainoastaan nimeämään uuden johtajan Vatikaanin pankille a.k.a. Institute for Works of Religionille (IOR). Paavin loppukauden ohjelma on siis viimeinen messu ja pankkiirin nimeäminen. Tämä kertoo jotain vatikaanin varallisuudesta ja tärkeysjärjestyksestä. Ei vierailua orpokotiin vaan yksi nimeäminen ja viralliset muodollisuudet.

Jo aikaisemmin tammikuussa italialainen radio-ohjelma sai haltuunsa vatikaanin sisäisen asiakirjan, jossa arkkipiispa epäilee Vatikaania ja IOR:ää systemaattisesta rahanpesusta ja korruptiosta. Tässä ei ole mitään uutta, sillä IOR on erinäisten rahanpesuskandaalien ryvettämä. Myrskyn keskiöstä löytyy pankin johtaja Ettore Gotti Tedeschi, jolla on railakas menneisyys mm. jo legendaksi muodostuneessa vapaamuurarien mafia-loosissa nimeltä P2. Tämä on kuitenkin oma tarinansa. Gotti sai kenkää IOR:sta viime toukokuussa.

IOR ei ole ihan mikä tahansa pankki. Sitä kutsutaan "maailman salaisimmaksi pankiksi", mikä on aika hyvin ottaen huomioon, että kivenheiton päässä sijaitsee Sveitsinmaa, joka on tunnettu perustuslaillisesta pankkisalaisuudestaan. The Times -lehden haastattelemat pankkiirit arvioivat koko vatikaanin varallisuuden 10-15 miljardin dollarin pintaan. Vatikaanin pörssiomistukset vastaavat kokonaista 15 prosenttia koko markkinoista eikä mikrovaltio luonnollisestakaan maksa euron euroa veroa Italialle. The Economistin arvioi koko katolisen kirkon kuluttavan vuosittain n. 170 miljardia ja työllistävän n. miljoona ihmistä. Katolinen kirkko, vatikaani ja IOR eivät siis ole mitä tahansa organisaatioita, vaan helvetin varakkaita ja vaikutusvaltaisia sellaisia.

Mistä varat sitten tulevat? Sieltä, mistä muidenkin. Vuoden 2008 jälkeen tuottavin sijoituskohde on ollut maissi. Vuonna 2008 ruuan hinta nousi 39 prosenttia, viljan hinta 70 prosenttia ja nälkäänäkevien määrä kasvuun sekä yli miljardiin. Pääoma pakeni kriisin myötä turvasatamiin. Kun puhutaan IOR:n kaltaisesta pankista voi aivan surutta olettaa, että sijoituskohteet ovat olleet saman suuntaisia.

Ainoa ero normaalin italialaisen pankin ja vatikaanin pankin välillä on se, että IOR on veroparatiisi, jolla on paavin auktoriteetin turva. Se ei tao voittojaan pelkästään raaka-aineilla keinottelulla vaan sivuuttamalla kaikenlaisen valvonnan. IOR:lla ei ole Financial Action Task Forcen (FATF) eurooppalaisen vastineen MONEYVALin selvityksen mukaan kykyä eikä halua selvittää asiakkaidensa varallisuuden alkuperää tai päämäärää. Itse asiassa MONEYVALin raporttia lukiessa käy varsin selväksi viesti: "Herra paavi, kaikella kunnioituksella, mutta eihän pankkitoimintaa voi näin hoitaa."

FATF, MONEYVAL ja ja Euroopan komissio ovat kaikkia vaatineet IOR:lta läpinäkyvyyttä ja yhteistyökykyjä. Läpinäkyvyyteen on vielä pitkä matka, mutta ainakin yhteistyö on alkanut. Vatikaani kutsui kesäkuun lopulla suurimpien talousmedioiden toimittajia vierailulle ja lupasi paljon. Vedonlyöntitilastojen kärjessä kiikkuva ghanalainen kardinaali Peter Turkson on peräänkuuluttanut kansainvälistä pankkiviranomaista ja valvontaa kapitalismin voittamiseksi. Olisi sympaattista nähdä edes hiukan tästä kontrollista osuvan omalle kotipihalle Vatican Cityyn.

Huipulta erotaan harvoin ilman syytä. Ennen Dan Brownia vatikaani oli tylsä, harmaa ja seksitön. Aivan kuten sen kuuluikin olla. Nykyään vatikaani on satojen salaliittojen koti, vuotava vati, jossa yksikään salaisuus ei pysy piilossa ja oikean elämän Game of Thrones.Jos vatikaani todella avaa pankkisalaisuuttaan, se ei ole kaunista katsottavaa. Benedictuksen ero, uusi tiedotuslinja ja kapitalismikriittinen musta paavi ovat osa kasvojen kohotusta, jota katolilainen kirkko kipeästi kaipaa. Tai ehkä liskot vain jättivät uppoavan laivan. Mene ja tiedä. Koska vatikaani ei enää pysty kontrolloimaan julkisuuttaan jatkuvien vuotojen seurauksena, sen on pakko toimia oikeasti.

Tunnen lievää kihelmöintiä. Sieltä se tulee: profetia! Mikään ei muutu ja IOR turvaa vatikaanin johdolla ainoastaan erittäin tuottoisan pankkibusineksen retorisella hurjastelulla, jonka sisältö jää puheen tasolle. Puhutaanpa hetki kielillä. Valitsen Suomen. Tuntuuko kenestäkään muusta siltä, että katolinen kirkko on pelkkä savuverho, jonka takaa löytyy talousrikosten suo, johon puoli Eurooppaa on uponnut?

Palataanpa hetkeksi todellisuuteen. Todellisuudessa vatikaani on jättimäinen hiekkalinna - veroparatiisi, joka imee laittomia ja laillisia pääomavirtoja verottajan ulottumattomiin, kiitos kivikautisten pankkisalaisuuskäytöntöjen. Vatikaani on osasyyllinen pankki-, velka-, investointi- ja ruokakriisin syntyyn. Vatikaani on valtava yksittäinen investoija, joka ei ole minkään maailman valvonnan alainen. Vatikaani ei edes maksa veroja! Herran jumala sentään! Miten me voimme edes vakavalla naamalla uudistaa finanssisektoria, kun vatikaanissa vasta herätään samalle vuosituhannelle.

Miettikääpä, jos Suomessa tehtäisiin kuten Italiassa. Annetaan Ahvenanmaalle autonomian lisäksi verovapaus, sen jälkeen hylätään rahoitusmarkkinavero sekä se vähäinenkin valvonta (kuten tähänkin saakka) ja perustettaan Ahvenanmaan pankki. Kun pankki on pystyssä lasketaan vielä yritysveroja leikkauslista toisessa kädessä ihan noin kansainvälisen kilpailukyvyn nimissä ja voilá: lupaan, että Ahvenanmaalle sataa investointia ja talletusta. Muu Suomi ja loput EU:sta voikin sitten pistää kädet ristiin ja rukoilla toisia tahoja.

Kun raha verhotaan uskontoon, se on helvetin helppoa piilottaa. Vatikaani ei tarvitse valvontaa, koska se on moraalisesti muiden yläpuolella. Paavi ei myöskään jää sattumalta asumaan Vatikaaniin, sillä mikrovaltio on luvannut suojata entistä yksinvaltiasta mahdollisilta rikossyytteiltä liittyivät ne sitten seksiin tai talouteen. Tämä ei liene sattumaa.

Minua väsyttää taivastella paavin uraa, saavutuksia ja blaa-blaa-blaaa. Yhdentekevää kikkailua ainakin ateistille. Puhutaan mieluummin pomoportaan eläkeiästä. Puhutaan mieluummin paavin rahoista. Puhutaan katolilaisten rahoista. Puhutaan Vatikaanista taloudellisena muuttujana sen sijaan, että keskitytään epämääräisiin henkimaailman ilmiöihin ja arvojohtamiseen. Puhutaan mieluummin siitä, miten Vatikaanin - yhden maailman merkittävimmän hyväntekeväisyysjärjestön - finanssipolitiikka muuttuu paavin myötä? Vatikaani investoijana on paljon todellisimpi muuttuja kuin yksikään messu. Aamen.

E: Jos joku luuli pääsevänsä minusta näin helpolla, pahoittelen. Jatkan Cityssä politrixin parissa. Koettakaa jaksaa. Lupaan kirjoittaa muustakin kuin paavista.

Kirjoitettaessa soi Teflon Brothers - Valkoisten dyynien ratsastajat