Viiskulma

Muistathan lapsuuden ystäväkirjat? Nyt ei tarvitse elää vaan muistojen varassa.

Sain PR-toimistolta aikuisten ystäväkirjan, Viisaat ystäväni.

Kirja on siitä lähtien kulkenut laukussani, valmiina hyökkäämään jokaisen ihanan ystäväni kimppuun. Viikonloppuna sen sivut täyttyivät suurilla viisauksilla, kun syntymäpäivädinnerilläni valjastin kymmenen rakasta ystävääni jakamaan viisauksiaan kirjan sivuille.

Tänään muistin kaivaa kirjan laukustani ja keskityin viisauksiin jotka olivat lauantaina löytäneet tiensä kirjan sivuille. Ystäväni ovat viisaita ystäviä, vaikka yksi (mies) haluaisikin välillä olla nainen, toinen on sisimmissään herkkä ja ujo bimbo ja kolmas on onnellisimmillaan katsellessaan vanhoja länkkäreitä. Ehkä juuri sen takia he ovat mun viisaita ystäviä. Rakkaita ja korvaamattomia sellaisia.

Äsken täytin myös omat viisauteni kirjaan. Kaikkiin en vielä osannut vastatakaan, tää kirja kun todella pistää pohtimaan. Osasin sanoa haluavani lentää, niin että jalkani irtoavat maasta pelkästä onnellisuudesta.

Kirjan takana ovat kommunikaatiokouluttaja -yksilövalmentaja Sanna Wikström ja kuvittaja Meri Mort. Kirja sisältää viisauksia, mutta myös paljon kysymyksiä. Se pistää pohtimaan, antaa ehkä sysäyksen jollekin vielä tuntemattomalle. Kirjan sivut ovat mustavalkoiset, ne voi värittää juuri omannäköiseksi.

Tulevan ystävänpäivän kunniaksi hellyin vähän sivuteille blogin aihealueista ja pyysin yhden kirjan myös teille. Jos tällainen upea kirja kelpaisi sun ystäväsi viisauksille, vastaathan osoitteeseen ulla@city.fi keskiviikkoiltaan (5.2) mennessä. Laitetaan torstaina yksi kirja postiin.

Niin ja kysymyshän tulee kirjasta, se ensimmäinen kysymys.
-Minä olen........ ?

Tähän voit vastata täysin miten haluat, vaikka vaan nimelläsi.

Kirjat saatu PR-toimistolta.

Edellisessä kirjoituksessä pysyttiin Linnan pihamaalla, nyt on aika avata linnan jykevä ovi ja hypätä Vanajanlinnan syleilyyn. Linnan oven muuten kun avaa ja kirjautuu sinne yöpymään, on tarjolla kaikille vieraille tervetuliais skumppalasi. Vai olikohan näin aina? Ainakin jokaisella kerralla mun ollessa paikassa vieraana. Näin jokaisen miniloman pitäisi alkaa!

Linna valmistui 90 vuotta sitten Carl Wilhelm Rosenlewin metsästyslinnaksi. Linnaan kutsuttiin vieraaksi merkkihenkilöitä, vaan eivät nykypäivän vieraatkaan tässä joukossa kalpene. Täällä on mennyt naimisiin niin Räikkösen Kimi, Sarasvuon Jartsa kun Duudsoneiden Jukkakin. Mä en ole linnassa mennyt naimisiin (tai missään muuallakaan) , mutta kuten aiemmin mainitsin, monta kertaa täällä viettänyt minirentoutumisloman, aina yhtä tyytyväisenä. Tämänkin reissun jälkeen euphoria kesti monta päivää. Nyt se on jo kaikonnut, pitäisi vissiin palata takaisin...

Ruokafriikkinä mua kiinnosti luonnollisesti linnan keittiö. Kiitos ihanan Vanajanlinnan henkilökunnan, meitä hemmoteltiin itse pääjehun Mika Jokelan yllätysmenulla. Blogin puolesta saatujen ruokien johdosta, merkittäköön tämä yhteistyökirjoitukseksi.

Illallisemme alkoi asenteella, skumppalasin kera ja itse keittiömestari Jokelan kanssa turistessa. Mika päätyi Linnaan 10 vuotta sitten, ollessaan keikalla Räikkösen häissä. Sille tielle jäi. Monta lientä keittänyt Jokela on tuttu nassu mm. Top Chefistä, kuulemma muutamasta muustakin TV-ohjelmasta, mun televisio avautuu liian harvoin pysyäkseni perässä.. Jollain ajalla hän on ehtinyt kirjankin tekemään, komia Vanajanlinnan Chef Mika Jokela-kirja löytyikin linnan aulasta. Ruokahifistelijät, tää on teille.

Linnan skandinaavinen keittiö napsii parhaita paloja Italian ja Ranskan ruokakulttuurista. 75% raaka-aineista on 100 kilometrin säteeltä hankittuja, lähiruokaa siis pyritään suosimaan.

Illallinen linnassa, on pienten yksityiskohtien fine diningia. Ruokalajeihin ja niiden esillepanoon on käytetty aikaa. Ollaan sentään linnassa, eipä tuolla vähempää voisi odottaakaan.

Annetaanko kuvien puhua puolestaan? Taiteellinenkin illallinen, oli täynnä erilaisia makuelämyksiä. Herkullisen dinnerin loppupuolella olin jo hintsun jännittynyt, jälkkäri kun kertoo sen kaiken tarpeellisen keittiöstä. Mintun ja suklaan yhdistelmä, oli sanoinkuvaamattoman herkullinen ja ehdottomasti tämän menun kruunu. Harmi, ettei linnassa kehtaa nuolla lautasta puhtaaksi....

Linnan juhlavuoden kunniaksi Vanajanlinnan viikonloppuaamiaisiin kuuluu lasillinen skumppaa. No onhan siinä nyt oma juttunsa, skumppa-aamiaisessa, sanot mitä sanot.

Linnan viikonloppuaamiainen on suht perinteinen. Munat, pekonit, jogurtti, hedelmiä, kalaa, leikkeleitä, leipää, mysliä, jälkiruokapiirasta jne. Vaikkakin perinteinen, aamiainen on hyvä ja runsas. Siinä kun katselee skumppalasi kourassa linnan pihamaalle auringon noustessa, life's good.

Kirjoitus on toteutettu yhteistyössä Vanajanlinnan kanssa.