Kissa tunnetaan lihansyöjänä, jonka kupissa pitäisi olla ennen kaikkea lihaa.
Kun tutkijat tasasivat neljän ruoan maittavuuden, 27 kissaa otti keskimäärin 43 prosenttia energiastaan hiilihydraateista.
Koirat päätyivät aivan toiseen lopputulokseen.
Neljä kuppia, neljä erilaista ruokaa
Tutkimuksessa 17 koiralle ja 27 kissalle tarjottiin neljää kuivaruokaa: runsasproteiinista, runsasrasvaista, runsashiilihydraattista ja tasapainotettua.
Koe tehtiin lemmikkiruokayhtiö Hill’sin omassa tutkimuskeskuksessa eläimillä, jotka asuvat siellä pysyvästi eivätkä ole kotilemmikkejä.
Jokainen eläin sai koota annoksensa vapaasti neljästä kupista 28 päivän ajan.
Kaikki ruoat täyttivät aikuisen koiran tai kissan täysravinnolle asetetut vaatimukset.
LUE LISÄÄ: Tutkimus: Moni ulkokissa tottui sisäelämään jo muutamassa päivässä
Ensin kissat valitsivat proteiinia
Ennen varsinaista koetta tutkijat mittasivat, mikä ruoka yksinkertaisesti maistui parhaalta.
Kissat suuntasivat runsasproteiiniseen ruokaan ja koirat runsasrasvaiseen.
Juuri tämä makuetu piti saada pois, jotta valinnoista voisi lukea jotain muuta kuin herkullisuutta.
Maku piilotettiin herneproteiinilla
Kissojen runsasproteiinisessa ruoassa kanan tilalle vaihdettiin herneproteiinia ja vehnägluteenia, koska kissat pitävät kanasta enemmän.
Koirien ruoissa säädettiin sen sijaan kanan makua jäljittelevän aromin määrää puolesta prosentista kahteen ja puoleen.
Kun eläimet söivät kahden kupin testissä kutakin ruokaa yhtä paljon, maittavuus katsottiin tasatuksi.
Neljän viikon jälkeen kuva oli toinen
Kissat ottivat keskimäärin 43 prosenttia energiastaan hiilihydraateista ja 30 prosenttia proteiinista.
Koirilla suurin osuus tuli rasvasta, 41 prosenttia, ja seuraavaksi hiilihydraateista, 36 prosenttia.
Ero lajien välillä oli tilastollisesti selvä.
Yksikään eläin ei ottanut kaikkea proteiinina
Runsasproteiininen ruoka oli koko ajan tarjolla omassa kupissaan.
Silti yksikään koira tai kissa ei syönyt pelkästään siitä.
Kissoilla proteiinin osuus vaihteli välillä 23–38 prosenttia, koirilla vain välillä 20–26 prosenttia.
Kissa ei tavoitellut makeaa makua
Kissan makunystyrät reagoivat aminohappoihin, mutta eivät sokereihin.
Hiilihydraattipitoisen ruoan valitseminen ei siis tarkoita, että kissa olisi jahdannut makeutta ihmisen tavoin.
Tutkijoiden mukaan valinnan takana on jotain muuta kuin maku, koska maku oli nimenomaan tasattu pois.
Ikä ja kehonkoostumus näkyivät valinnoissa
Nuoremmat kissat valitsivat enemmän proteiinia kuin yli 3,2-vuotiaat.
Koirilla suunta oli päinvastainen: enemmän rasvakudosta omaavat koirat valitsivat enemmän proteiinia.
Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että valinnoilla on fysiologinen tausta, vaikka koe ei mitannut mitään yksittäistä ravintoaineen tarvetta.
Hiilihydraattikatto olikin makuasia
Aiemmissa tutkimuksissa kissojen oli havaittu pitävän hiilihydraattien osuuden tietyn rajan alapuolella, ja sitä oli pidetty fysiologisena kattona.
Tässä kokeessa hiilihydraatti ja rasva yksinkertaisesti korvasivat proteiinia sitä mukaa kuin proteiinin osuus laski.
Tutkijoiden tulkinta on, että aiemmin havaittu katto oli makumieltymys eikä eläimelle koituva hyöty.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Luulitko kehräystä tyytyväisyydeksi? Kissa kätkee ääneensä piilotetun itkun
Suomen suosituimmat koirarodut eivät ole terveimpiä – 670 000 koiran vakuutusdata löysi sairaimmat
