Suomen oma kissarekisteri kaatui rahapulaan.
Nyt se palaa takaovesta, koska EU päätti asiasta Suomen ja koko unionin puolesta.
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi ensimmäisen EU:n laajuisen asetuksen, joka säätää yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset lemmikkieläinten kasvatukselle, pidolle, myynnille ja tunnistamiselle.
Maa- ja metsätalousministeriö kommentoi asiaa suoraan: asetuksen myötä myös kissarekisteristä tullaan säätämään ministeriön asetuksella.
Kotikissaa ei tarvitse viedä sirutettavaksi tällä viikolla
Asetuksen soveltaminen alkaa pääsääntöisesti kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta, ja voimaan se tulee 20 päivän kuluttua julkaisemisesta EU:n virallisessa lehdessä.
Jäljitettävyysvaatimusten osalta aikataulu on vielä pidempi ja porrastettu.
Kiirettä ei siis ole, mutta suunta on nyt toinen kuin vielä kolme vuotta sitten.
LUE LISÄÄ: Kissa sai valita ruokansa itse – suurin osa energiasta tuli yllättäen hiilihydraateista
Myytävät kissat ovat ensimmäisenä vuorossa
Neljän vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta kaikki markkinoille tulevat kissat ja koirat on tunnistusmerkittävä ja rekisteröitävä kansalliseen rekisteriin.
Käytännössä tämä koskee sitä hetkeä, jossa eläin vaihtaa kotia, eli pentukauppaa ja luovutuksia.
Ostajan kannalta muutos on merkittävä, koska eläimen alkuperä muuttuu täysin jäljitettäväksi.
Koira saa kymmenen vuotta, kissa viisitoista
Velvoite laajenee koskemaan kaikkia EU:n alueella pidettäviä koiria kymmenen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.
Kissoilla vastaava määräaika on viisitoista vuotta.
Vuosia samassa kodissa asuneen kissan omistajalla on siis aivan toinen aikataulu kuin uuden pennun ostajalla.
Sääntely ulottuu myös löytöeläinsuojiin ja verkkoalustoihin
Asetus koskee kaikkia toimijoita, jotka kasvattavat, välittävät, myyvät tai luovuttavat kissoja ja koiria EU:n alueella.
Säännökset ulottuvat myös löytöeläinsuojiin, sijaiskoteihin ja verkkoalustoille, joilla eläimiä myydään tai luovutetaan.
Lisäksi kolmansista maista EU:n markkinoille myytäväksi tuotaville eläimille asetetaan samat jäljitettävyys- ja hyvinvointivaatimukset kuin täällä kasvatetuille.
Pentueiden määrä ja luovutusikä saavat rajat
Asetuksessa säädetään siitä, kuinka usein nartulla tai naaraskissalla saa teettää pentuja.
Samalla määritellään pentujen vähimmäisluovutusikä sekä vaatimuksia pentujen sosiaalistamiselle ja pitopaikkojen vähimmäispinta-aloille.
Suurimmilta kasvattajilta edellytetään myös jatkossa lupaa toimintaan, ja sen vaatimukset vaihtelevat toiminnan laajuuden mukaan.
Komissio listasi vuoteen 2030 mennessä kielletyt piirteet
Asetus puuttuu myös jalostukseen tavalla, joka näkyy suoraan rotukissojen ja rotukoirien maailmassa.
Komissio laatii viimeistään vuoteen 2030 mennessä luettelon äärimmäisistä rakennepiirteistä, jotka aiheuttavat eläimille merkittäviä terveys- ja hyvinvointiongelmia.
Sen jälkeen tällaisia piirteitä omaavia eläimiä ei saa käyttää jalostukseen eikä esittää näyttelyissä tai kilpailuissa.
Suomessa tarvitaan vielä oma asetus
Asetus sitoo kaikkia EU-maita sellaisenaan, eikä sitä tarvitse erikseen kirjoittaa kansalliseen lakiin.
Jäsenmaa saa kuitenkin halutessaan säätää asiaa tiukemmin kuin asetus vaatisi.
Suomessa täytäntöönpano edellyttää tarkennuksia sekä eläinten hyvinvointilainsäädäntöön että tunnistamista ja rekisteröintiä koskevaan sääntelyyn.
Kissan ja koiran ero Suomessa alkaa kaventua
Koiran tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat Suomessa jo pakollisia, mutta tavalliselta kotikissalta ei toistaiseksi vaadita kumpaakaan.
Uusi asetus vie järjestelmää siihen suuntaan, että myös kissan siru yhdistyy aikanaan viranomaisrekisterin tietoihin eikä jäljitettävyys jää vapaaehtoisuuden varaan.
Vuonna 2023 rahapulaan juuttunut kissarekisteri ei siis lopulta kadonnutkaan, vaan se tulee Suomeen toista reittiä ja omalla aikataulullaan.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Tutkimus: Moni ulkokissa tottui sisäelämään jo muutamassa päivässä
Luulitko kehräystä tyytyväisyydeksi? Kissa kätkee ääneensä piilotetun itkun
