Toinen aloittaa saman lauseen kolmatta kertaa saman illan aikana.
Toinen nousee ylös ja menee keittiöön.
Ovi ei paukahda, ääntä ei koroteta, eikä kukaan sano mitään pahaa.
Silti juuri tällä hetkellä on parisuhdetutkimuksessa oma nimensä.
Toinen painaa päälle, toinen vetäytyy
Ilmiöstä käytetään nimeä vaatimus–vetäytyminen.
Siinä toinen yrittää saada asian käsittelyyn vaatimalla, syyttämällä tai painostamalla.
Toinen taas välttelee keskustelua tai ottaa etäisyyttä.
Tilanne voi ruokkia itseään, sillä mitä enemmän toinen vetäytyy, sitä kovemmin kumppani saattaa yrittää saada häneltä vastausta.
LUE LISÄÄ: Tutkimus: tämä yksi parisuhderiita ennustaa eron tarkemmin kuin mikään muu
Tutkimuksessa oli 175 paria
Ione Bretaña ja Itziar Alonso-Arbiol Baskimaan yliopistosta sekä Patricia Recio ja Fernando Molero Madridin UNED-yliopistosta tutkivat 175:tä heteroparia eli yhteensä 350:tä ihmistä.
Osallistujat olivat 18–72-vuotiaita.
Suhteet olivat kestäneet puolesta vuodesta 47 vuoteen, ja keskimääräinen pituus oli lähes 13 vuotta.
Osallistujista 58 prosenttia oli naimisissa, 26,9 prosenttia asui avoliitossa ja 15,1 prosenttia seurusteli asumatta yhdessä.
Molempien vastaukset tarkasteltiin yhdessä
Kumppaneita ei käsitelty toisistaan irrallisina vastaajina.
Tutkijat käyttivät menetelmää, jolla voitiin tarkastella sekä ihmisen omien toimintatapojen yhteyttä hänen tyytyväisyyteensä että niiden yhteyttä kumppanin kokemukseen.
Osallistujat arvioivat kyselyissä läheisyyden välttelyä, riitatilanteissa käyttämiään toimintatapoja ja tyytyväisyyttään parisuhteeseen.
Kyse oli itsearvioista, ei tutkijoiden havainnoimista oikeista riitatilanteista.
Vetäytyminen ja vaatiminen kulkivat yhdessä
Yhden osapuolen vetäytyminen oli yhteydessä siihen, että kumppani käytti enemmän vaativaa tai aggressiivista tapaa käsitellä ristiriitaa.
Juuri tämä yhdistelmä oli yhteydessä molempien osapuolten heikompaan parisuhdetyytyväisyyteen.
Tulos ei silti tarkoita, että vaikeneminen yksin aiheuttaisi parisuhteen ongelmat.
Tutkimus mittasi kaiken samana ajankohtana, joten se ei kerro, kumpi tuli ensin.
Välttelevä kiintymys liittyi vetäytymiseen
Tutkijat tarkastelivat myös kiintymyssuhteen välttelevää ulottuvuutta.
Mitä enemmän osallistuja vältteli läheisyyttä, sitä selvemmin se oli yhteydessä hänen taipumukseensa vetäytyä ristiriitatilanteissa.
Välttelevä kiintymys oli yhteydessä myös heikompaan tyytyväisyyteen sekä ihmisellä itsellään, että hänen kumppanillaan.
Tutkimus ei selvittänyt, mistä yksittäisen ihmisen toimintatapa oli aikanaan syntynyt.
Kuviota on tutkittu vuosikymmeniä
Vaatimus–vetäytyminen ei ole uusi havainto.
Pitkittäistutkimuksissa se on ennustanut parisuhdetyytyväisyyden heikkenemistä myöhemmin.
Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet kaikissa tilanteissa yhdenmukaisia, vaan vetäytymisen yhteys myöhempiin ongelmiin on vaihdellut aina otoksen mukaan.
Vuonna 2024 julkaistussa 151 pitkäaikaisen parin tutkimuksessa sama kuvio havaittiin myös seksuaalisia ristiriitoja koskevissa keskusteluissa.
Rauhoittumistauko ei ole sama asia kuin vetäytyminen
Kaikki keskustelusta poistuminen ei ole haitallista.
Tutkimuksessa vetäytyminen tarkoitti jännitteiden piilottamista, puhumisen välttämistä ja tilanteesta etääntymistä konfliktin käsittelytapana.
Se ei tutkinut sovittuja hengähdystaukoja, joiden jälkeen asiaan palataan myöhemmin.
Ratkaiseva ero voi olla siinä, palataanko asiaan vai katoavatko vaikeat keskustelut kerta toisensa jälkeen hiljaisuuteen.
Riidattomuus ja ratkaisematta jäävä riita ovat eri asioita
Tutkimuksessa ei mitattu riitojen määrää, eikä verrattu riiteleviä ja riidattomia pareja toisiinsa.
Pari voi siis aivan hyvin olla tyytyväinen ja ajautua harvoin suuriin ristiriitoihin.
Löydös koskee nimenomaan toimintamallia, jossa ristiriidan syntyessä toinen vetäytyy ja toinen reagoi painostamalla.
Hiljaisuus itsessään ei siis tutkimuksen mukaan ole varoitusmerkki.
Tulosta ei voi yleistää
Osallistujat olivat lähes kaikki espanjalaisia, ja tutkijat kuvasivat otosta sosioekonomiselta asemaltaan keski- tai hyvätuloiseksi.
Mukana oli ainoastaan heteropareja.
Osallistujia hankittiin muun muassa vapaa-ajan kursseilta ja yliopiston verkostojen kautta, joten kyse ei ollut edustavasta otoksesta.
Tutkijat nostivat rajoitukset itse esiin ja totesivat, että tuloksia pitäisi testata myös muissa väestöryhmissä ja maissa.
Hiljaisuus voi näyttää rauhalta, vaikka asia jäisi pöydälle
Tutkimuksen opetus ei ole se, että parisuhteessa pitäisi riidellä enemmän.
Olennaisempaa on se, mitä erimielisyydelle tapahtuu sen ilmestyttyä.
Jos toinen yrittää epätoivoisesti saada asian käsittelyyn ja toinen katoaa keskustelusta, rauhallinen pinta voi peittää alleen toistuvan pattitilanteen.
Jos taas kumpikaan ei koe asiaa ongelmaksi tai keskusteluun palataan myöhemmin, tutkimus ei anna perusteita nimetä hiljaisuutta ongelmaksi.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Pariterapeutit paljastavat: kuuntele tarkasti – tämä lause kertoo heti, onko parisuhde mennyttä
OTSIKKOVAIHTOEHDOT:
1. Toinen haluaa puhua, toinen vaikenee – tämä kuvio näkyi parisuhdetyytyväisyydessä
2. 175 parin tutkimus: vaikeneminen riidassa ei jäänyt kummallekaan neutraaliksi
3. Riidan aikana vaikeneva kumppani – tutkijat löysivät kuvion, joka kuluttaa molempia
AVAINFRAASI: vaatimus–vetäytyminen parisuhteessa
AVAINSANAT: parisuhde, riitely, vetäytyminen, kiintymyssuhde, parisuhdetyytyväisyys, välttelevä kiintymys, vuorovaikutus, parisuhderiita,
SEO-OTSIKKO: Toinen vaikenee riidassa – näin se näkyi tutkimuksessa
METAKUVAUS: 175 parin tutkimuksessa vetäytymisen ja painostamisen yhdistelmä liittyi molempien osapuolten heikompaan parisuhdetyytyväisyyteen.
CANVA-KUVITUSHAKU: pariskunta sohvalla selät vastakkain, pariskunta hiljaa ruokapöydässä, toinen puhuu toinen katsoo pois, hiljainen pariskunta kotona
