Terveisiä Love Beachiltä. Uin, heittelen frisbeetä ja joogaan. En sukella, koska en uskalla, mikä on sääli. Ostimme markkinoiden parhaat sukelluslaitteet ja pikaveneen. Vähän niiden valmistaminen ja käyttö verottaa luontoa, mutta käytämme luontoa sata kertaa vähemmän kuin jos asuisimme Suomessa, mikä on ekologisesti järjetöntä.
Leikin lisäksi viljelemme luomuruokaa ja kalastamme. Siivoamme ja rakennamme, kuten unelmien biitsibaarin – emme voineet luopua margaritoista ja erikoiskahveista. Työt jaetaan tasan. Toinen vaihtoehto olisi maksaa epäsuosituimmista töistä suurinta ja halutuimmista töistä pienintä palkkaa, päinvastoin kuin teillä. Mutta ei meillä käytetä rahaa, eikä omisteta.
Tiedän täsmälleen mitä ajattelet: marxilaista sontaa.
Minulle on sinulle opetus.
Love Beach Rule 1: Ei ukkeliuskoa. Ei pidä noudattaa kenenkään ukkelin käskyjä. Teillä on kummallinen halu ajatella ihmisiä lampaina. Ukkelien nimiä hoetaan kuin mantroja. Kokonaisia yhteiskuntia perustetaan yhden äijän mielipiteiden pohjalle. Freud määrää mielemme, Jeesus moraalimme, vaihtoehtoisesti Buddha. Sosiologit hokevat Foucaultia, pikkupomot Nokian johtoa ja Sorosta. Filosofit uskovat vieläkin antiikin ukkeleihin. Jos ei suurempaa gurua keksitä, tukeudutaan Paavo Lipposeen tai Matti Vanhaseen. Kaikkein radikaaleimmat uskovat naiseen, äiti Ammaan. Yhteiskuntajärjestelmiäkin on muka vain kaksi: Marxin tai Adam Smithin. Tämäkin on tietysti puppua: Love Beachillä ei uskota keneenkään suurmieheen.
Meillä ei myöskään ole hierarkiaa, ei ainoatakaan pomoa tai edes sukelluksen projektipäällikköä. Sen sijaan elämään kuuluu jokapäiväinen kollektiivinen terapiasessio. Ahdistavaa naismaista ongelmien vatvomista. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole. Muuten olisimme vain The Beach, unelma, joka tukahtui omiin sääntöihinsä.
Elämä ilman auktoriteetteja vaatii aikaa ajatella, ja sitä meillä on. Niin on muuten teilläkin, mutta katsotte mieluummin tositeeveetä ja äänestätte vaaleissa ukkelia.
Pauliina Seppälä on akateeminen prekariaari, joka on perustanut unelmayhteisön trooppiselle hiekkarannalle ja tekee sieltä käsin etätöitä.
10 kommenttia
Ville
30.3.2007 15:49
Tahtoo Tuomas Vimman takas!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Expatriaatti
30.3.2007 17:54
Mä taas haluan Perhon Annan takaisin - tai Liisaleenan! Kyllä mä niinku tavallaan niinku tajuan tän kupletin juonen näissä kolumneissa, mutta paskoja nää on silti. Niinku.
Perkeleen pseudoälykkö fantsun etätyöideansa kanssa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kyllästynyt_tuohon^
31.3.2007 09:28
Määkin haluan Anna Perhon takas!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Antiprekaari
31.3.2007 20:11
Mistä City oikein poimii tämänkin tyttelin tyylisiä lässyttäjiä? Anna Perho oli hyvä kirjoittaja silloin kun oli ollut aikaa kunnolla valmistella ne kolumninsa. Aina ei mitä ilmeisemmin ollut, mutta ne eivät huonoimmillaankaan olleet näin mitäänsanomattomia ja yliyksinkertaistavia kuin tämän tyttelin kynäilyt.
Jotenkin tuo loppuosan väite, että heillä olisi siellä aikaa ajatella ei ole toistaiseksi heijastunut sisältöön millään tavalla.
Näiden "kolumnien" sisällössä kyse pikemminkin on veltostumisen aiheuttamista persoonallisuuden muutoksista sekä siitä mitä ajattelussa tapahtuu kun syljeksii kattoon etätöineen jossain kollektiivisten terapiasessioiden täyttämässä rinnakkaistodellisuudessa.
Siitä tämä(kin) kyllä antaa varsin karmaisevan esimerkin.
Marko Ahosen kirjoituksia voisi hyödyntää jatkuvamminkin. Tuomasta en ainakaan minä kaipaa takaisin, koska hän on samanlainen sisällötön mussuttaja kuin Arvon Prekaarineitimmekin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Spade
1.4.2007 22:43
Mitä, onko Vimma saanut Citystä loparit? Maailmassa on siis sittenkin oikeutta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kraaa
3.4.2007 15:33
Minäkin haluan Love Beachille! Heti! Helvettiin täältä oravanpyörästä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
jaagajaa
5.4.2007 16:57
Epäilen tätä satiiriksi. Huonoksi sellaiseksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Achmed
13.4.2007 10:49
Sulla on nyt auktoriteetti heittää tämmöstä paskaa, kun oot siellä Love Beachillä, häh? :) GoddamnitIhatehippies!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
DJK
22.4.2007 09:30
Kummallinen kolumni. Jos tosiaan on kyse satiirista, menee se kovin metsään, kuten City tässä tyylilajissa niin usein. Todellinen kirjoittaja, Seppälä tai kuka lie, ei uskalla kunnolla samaistua tähän Love Beach -Pauliinaan, vaan katsoo tätä pilkallisesti yläpuolelta. Näin ei paljasteta totuuksia pilkan takana, kuten satiirin tarkoitus kai olisi, vaan pelkästään kirjoittajan oma ahdaskatseisuus. Tässä tapauksessa nettiyhteisöistä tuttu termi "trolli" sopii kuvaamaan kolumnia huomattavasti paremmin kuin satiiri, joka on sentään ollut joidenkin kirjallisuuden historian suurimpien mestareiden tyylilaji.
Jos taas tämä paahtavan kuumalla hiekkarannalla margarita-jäähdyttimeensä nojaileva, suomalaisasuntojen talvilämmityksen epäekologisuutta paheksuva Pauliina Seppälä on todella olemassa, on tilanne jotenkin vielä surullisempi. Tämä Seppälä on sortunut elämänkatsomukselliseen itsepetokseen, joka on yhtä nolo kuin yleinenkin. Hän piirtää epäeettisen toiminnan rajat huolellisesti juuri ja juuri itsensä ympärille seuraten tarkasti jokaista uloketta ja painaumaa - aivan kuten ala-asteen kuvaamataidon tunnilla, jossa kaikki piirsivät vahaliiduilla jättimäiselle aaltopahville täysikokoiset omakuvansa luokan seinää koristamaan. Näiden eettisten ääriviivojen sisältä hän sitten estottomasti halveksii ja väheksyy kaikkea ulkopuolista, tässä tapauksessa siis meitä lukijoita. Asenne on pohjimmiltaan täysin sama kuin vaikka uusnatseilla, ukkeleihin uskovilla businesskihoilla tai millä tahansa sovinistisesti maailmaa katsovalla ryhmällä.
Kuvitteellinen tai todellinen Pauliina Seppälä: minulla on sinulle opetus.
Sinä et todellakaan tiedä täsmälleen mitä minä ajattelen. "Meillä" ei ole halua ajatella ihmisiä lampaina, sinulla on. Esimerkiksi minä, joista tämä "me" muodostuu, en usko kehenkään yksittäiseen ukkeliin, äijään tai naiseen (hauskaa muuten, että käytit sukupuolista juuri näitä nimityksiä). En tosiaankaan usko, että yhteiskuntajärjestelmiä on vain kaksi - eipä sillä, että nykyinen järjestelmämme juurikaan muistuttaisi Adam Smithin aikoinaan hahmottelemaa (jos vielä yhden "äijän" lukeminen ei ole periaatteitasi vastaan, suosittelen aiheesta David Kortenin erittäin mielenkiintoista kirjaa Elämä kapitalismin jälkeen). En katso tositeeveetä, tai televisiota ylipäätään, enkä äänestä ukkelia.
Love Beach on tietysti kaunis ajatus, mutta mielestäni minkä tahansa eettisen elämäntavan tulisi ainakin teoriassa olla laajennettavissa koko yhteiskunnan kattavaksi järjestelmäksi, jotta se ei olisi pelkkää etuoikeutetun eliitin egotrippailua. Jos Love Beach kattaisi koko maailman, kuka valmistaisi sille sukelluslaitteet ja pikaveneet - ja jos ne valmistettaisiin eettisesti, olisiko Seppälällä oletettavasti melko suositun ja siten vähäpalkkaisen toimittajantyön tienesteillä varaa sellaisiin? Kenen puoleen käännyttäisiin, jos minibaarista loppuisivat jääpalat, ja itse asiassa, mihin tuon minibaarin virtakaapeli johtaisi? Ei kai mihinkään ikävän inhottavaan energiantuotantolaitokseen?
Jokainen saa tietysti valita oman elämäntapansa, eikä kenelläkään ole muita suurempaa tai pienempää velvollisuutta toimia eettisesti, mutta sillä hetkellä kun alat ojentamaan muita heidän elämäntapansa vuoksi, tulee omasi olla aukottomasti perusteltu. Ja tämä paratiisileikki, jota kuvailet, ei sitä todellakaan ole.
-S
PS. Tämä lomake näyttää vaativan sähköpostiosoitetta muodossa nimi@palvelin.fi, mitä en tietenkään aio tänne spämmi-imuriksi laittaa. Sähköpostini on siis muotoa samuil at suomi24 piste fi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
~alexandra~
24.4.2007 09:44
Sarkasmi on vaikea laji, ja sinulla, Asko S. Oksa, on sen harjoittelemisessa vielä vähän tekemistä. Nyt menit nimittäin söhimään kepillä muurahaispesää. En suinkaan usko, että kaikki naiset ovat huumorintajuttomia, ja kyvyttömiä nauramaan itselleen, mutta kolumnisi ei ollut h a u s k a. Sitäpaitsi; mies [ehkä] on naisen pää, mutta nainen saa tehdä päällään mitä haluaa!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin