Ammattikorkeakoulut synnytettiin 90-luvun laman kivuliaimpina vuosina. Kokeiluun pääsi kuka tahansa, ilman opettajien lisäkoulutusta. Kirjanpitomerkonomien kouluttaminen muuttui yhdessä yössä laskennan asiantuntijoiden tuottamiseksi. Muutosta perusteltiin sillä, että kaikki työtehtävät tulisivat muuttumaan haastavammiksi. Myös kestomantraa suurista ikäluokista toistettiin. Tällä kertaa niiden funktio oli poistua eläkkeelle ja jättää jälkeensä huima, korkeasti koulutetun työvoiman pula.
Yllättäen muutaman lihavan vuoden jälkeen tuli uusi lama. Akateemisesti koulutettua työvoimaakin pantiin kilometritehtaalle, samoin amk-tutkinnon suorittaneita. Nyt työvoimapulasta puhutaan taas, tällä kertaa ammattikoulutusta vaativilla aloilla.
Tuoreen selvityksen tuloksista voi diagnostisoida huolestuttavia oireita: ammattikorkeakoulut haluavat profiloitua tutkimukseen ja teoriaan, siis kilpailla yliopistojen kanssa. Samalla ne epäonnistuvat varsinaisessa tehtävässään eli ammattiin kouluttamisessa.
En ole niinkään huolissani siitä, kuka vaihtaa vauvojen ja vanhusten vaipat sitten, kun ammattikoulupohjaisesta työstä tulee likaista – ja likaistahan se on sitten, kun kukaan ei sitä halua tehdä. Olen huolissani siitä, millaisia henkilökohtaisia turhautumia ja yleistä työmotivaatiokatoa sosialistis-utopistinen "korkeakoulutusta kaikille" -politiikka tuottaa, kun rahoitusasiantuntijaksi kouluttautunut tradenomi päätyy tekemään tilisiirtoja ja asiantuntijan paikan nappaa kauppatieteiden maisteri, kuten tähänkin asti.
Fantsujen työpaikkojen määrä kun ei lisäänny fantsusti koulutettujen ihmisten määrän kanssa samaa tahtia.
Kirjoittaja toimii tutkijana Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella.
17 kommenttia
jpsv1
11.3.2004 21:54
Tämä artikkeli osuu harvinaisen hyvin naulankantaan. Toimin itse lääkärinä ja erikoisalalla, jossa hoitajan kädentaidot ovat ensiarvoisen tärkeät. Viimevuosina olen jatkuvasti törmännyt siihen, että uudet hoitajat eivät hallitse edes alkeelisimpia hoitajalta eellytettäviä taitoja. Olen joutunut opettajan asemaan ja minun täytyy neuvoa, kuinka injektiot annetaan, mitä on tipan laitto, miten haavat puhdistetaan. Sen sijaan kuulen kaikenlaista teoretisointia hoitotieteestä ja kuinka hoitajan tehtävä on puolustaa potiaan oikeuksia lääkäriä vastaan. Mitä helvetin puolustusta? Lääkärin tehtävä on antaa parasta mahdollista hoitoa aina. Tämä hoitotyön teoretisointi on unohtanut sen, että joka päivä, joka minuutti, jonkun on ihan oikeasti tehtävä hoitotyötä. Jonkun on oikeasti tehtävä myös ikävät työt.
Onneksi tilanne ei vielä ole yleistettävissä ja suurin osa hoitajista on ammattinsa osaavia ja työtään kunnioittavia. Vaipan vaihto kroonikolta ei todellakaan ole II-luokan työtä. On minullakkin kädet välillä sananmukaisesti paskassa, mutta en koskaan pitänyt sitä ammattiani tai lääkärinstatustani alentavana - päinvastoin, kaikki inhimillinen kuuluu työhömme. Myös niiden auttaminen, joita elämä on jo kohdellut kaltoin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
pajukko
16.3.2004 12:49
Fantsusti koulutettu Anna Mäkelä kertoo ammattikorkeakoulujen olevan turha välimuoto ammattikoulun ja yliopiston välissä. Ilmeisen tietämättömänä amk-opintojen sisällöstä kolumnisti kertoo kuinka sosiaalialan tutkintoon pitäisi riittää vaipanvaihdon osaaminen.
Vastaa kommenttiinMielestäni akateemisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen välinen ero on puitu jo kymmenen vuotta sitten niin monta kertaa läpi että tarviiko sitä vieläkin jeesustella. Jokainen ammattikorkeakoulussa opiskeleva tietää mihin pyrkii ja mitä tutkinnon suoritettuaan on kykenevä tekemään.
Anna Mäkelä, kannattaako mainostaa olevansa tutkija, jos rahkeet eivät riitä tutkimaan asioita ennen tulosten julkistamista.. Kertooko tämä jotain aikamme akateemisen opetuksen tasosta..?
Vastaa kommenttiin
UoleviPaine
16.3.2004 15:09
Kyllä amk-tutkintoihin liitty paljon epäselvää/harhaanjohtavaa markkinointia. Niitä monesti markkinoidaan korkeakoulututkintoina erilaisten englanninkielisten tutkintonimikkeiden avulla. ei Bachelors degree amk:sta ole sama kuin vastaavan niminen tutkinto anglo/amerikkalaisesta korkeakoulusta.Tätä ei tosin huomata ulkomailla ja jokunen opiskelija kusettaakin itsensä ulkomaisen yliopiston masters ohjelmaan(ei tosin ns. hyvään yliopistoon).
Amk:t perustettiin palvelemaan työelämän tarkoituksia ja jotkut tekevätkin niin. Kuitenkin yhä enenevässä määrin näkyy pyrkimys profiilin nostoon, esim. järjetön idea jatkotutkinnoista.
Pelkään pahoin , että tulevaisuudessa amk-laitos sulautetaan yliopistojärjestelmään kuten briteissä. No silloin saadan paljon pelätyt rankinglistat otettua käyttöön kun on liikaa yliopistoja.
ps. mikä helvetin hoitotiede, onko typerämpää juttua olemassakaan? Taitaa tässä maassa olla liian monta hoitsu/valtiotieteilijä yhdistelmää tai pelkkää hoitsua kansanedustajana..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Omistajataho
16.3.2004 15:58
Onhan se hyvä, että ammattikorkeassa tietävät mihin pystyvät ja mihin tähtäävät. Mutta kun toistaiseksi se on työnantaja, joka ensikädessä arvioi kuka pystyy ja mihin.
Tähdätä saa toki miten korkealle tahansa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Toiv_YO_hon
16.3.2004 16:20
Opiskelen vain toisen asteen ammatillista
tutkintoa koulussa, jossa opiskelevat myös
humanistisen alan ammattikorkeaopiskelijat.
Osa heistä on NIIN leuhkoja "korkeakouluopiskelijoita" ja käyttäytyvät
todella halventavasti muita kohtaan.
Aivan naurettavaa!
Mitä edes tarkoittaa alempi korkeakoulu
tutkinto, oikeasti?!??
Osa heistä raukoista kun vielä
luulee, että heistä tulee oikeasti akateemisia...
Vihaan heistä jokaista!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kaulimesta
17.3.2004 10:36
[LAINAUS]Omistajataho kirjoitti 16.03.2004 klo 15:58:
Mutta kun toistaiseksi se on työnantaja, joka ensikädessä arvioi kuka pystyy ja mihin.
[/LAINAUS]
Ja työnantajista suurin osa on täysin pyörällä päästään tutkintoja vertaillessa. Keski-ikäisten aikanaan käyttämät nimikkeet on vaihdettu englanninkielisiin nimihirviöihin, jotka tietysti tietämättömän korvaan kuulostavat paljon hienommilta kuin suomalaiset... Kun siihen saumaan vielä toistelee olleensa KORKEAKOULUSSA vaikka tarkoittaisi ammattikorkeaa, on soppa valmis. Tästä syystä Tampereen ja Lappeenrannan teknilliset korkeakoulut muuttivatkin nimensä yliopistoiksi. Jos edes se nimi voitaisiin taata ylimmän asteen koulutukselle eikä sitä varastettaisi. (ammattiyliopisto??)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Acb123
18.3.2004 10:17
Jep jep, työnantajahan sen tosiaan päättää kuka mihinkin hommaan pääsee oli hänellä yliopisto-, AMK-, "ihanmikätahansa" tai ei mitään -tutkintoa. On hieman surullista putkinäköisyyttä jos ihan oikein "tutkija yliopistosta" on sitä mieltä, että AMK-koulutettu henkilö päätyy turhautuneena tekemään tilisiirtoja, kun yliopistokoulutettu tekee "parempia hommia". Voi herranen aika! Eiköhän se ole se pätevämpi henkilö, joka ne "paremmat hommat" tekee eikä kukaan muu. Jos yliopistokoulutetulla on parempi record (kielitaito, ammattitaito, työhistoria, henkkoht ominaisuudet yms.) kuin AMK-koulutetulla, niin hän todennäköisesti saa homman ja sama homma toimii päinvastoin. Valtaosa tämän päivän työnantajista ymmärtää mitä ammattitaito kokonaisuudessaan pitää sisällään, tutkinto (tai sen puute) on vain yksi osa ammattitaitoa. Sekä yliopistosta että AMK:sta valmistuu ja tulee valmistumaan ihmisiä, jotka pettyvät siihen mitä tekevät työkseen, kun kenties omat odotukset ovat liian korkeat suhteessa kykyihin. Jos "tutkija" hieman tutkisi asiaansa, hän huomaisi, että tilanne on jo tänä päivänä tämä. Tilisiirtoista puhumalla "tutkija" viitannee rahoitusalaan, jolla löytyy niin "oikeita asiantuntijoita" kuin "tilisiirron tekijöitä", yliopisto- että AMK-tutkintotaustoilla. Toki heitä on vielä tällä hetkellä enemmän yliopistotaustalla johtuen jo pelkästään AMK:n lyhyestä historiasta. All in all: Pätevä pärjää aina tutkinnosta riippumatta, "tutkijan" kannattaa tutkia asiaa ennen kuin päästelee kynästään "tutkimustuloksina" omia olettamuksiaan. Itse asiassa tämä "tutkijan" kolumnihan sen itsekin todistaa, ettei yliopistotutkinto takaa edes "tutkijan" pätevyyttä. Tutkimuspäälliköksi ei päästä pelkällä yliopistotutkinnolla, pitää myös osata duuninsa....
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ohramies
18.3.2004 10:36
[LAINAUS]UoleviPaine kirjoitti 16.03.2004 klo 15:09:
ei Bachelors degree amk:sta ole sama kuin vastaavan niminen tutkinto anglo/amerikkalaisesta korkeakoulusta.Tätä ei tosin huomata ulkomailla ja jokunen opiskelija kusettaakin itsensä ulkomaisen yliopiston masters ohjelmaan(ei tosin ns. hyvään yliopistoon).[/LAINAUS]
Toki. Suomalainen AMK-tutkinto on laajempi kuin länsimaissa yleinen 3-vuotinen B.Sc tutkinto. Se, että suomalaiset korkeakoulut kiukuttelevat eivätkä halua tunnustaa 160 opintoviikon tutkintoa minkään arvoiseksi ei tarkoita että se on totta. Ennemmin tai myöhemmin asiasta tulee laki ja AMK-tutkinnoista hyväksytään 100-120ov nykyisen naurettavan 60ov palan sijaan. ECTS-järjestelmäkin jo vaatii sitä.
Onhan se aina ikävää kun prolet tulevat likaamaan pyhiä norsunluutorneja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Lapintytsy
18.3.2004 14:06
Saattaa MIT:n tai Oxbridgen kasvatteja huvittaa "Amk-koulutuksen laajuus".
Kertokaa kuinka monta korkeakoulua Suomen kokoisessa maassa tarvitaan? Nyt jo olemassa olevat 20+ korkeakoulua saattavat jo itsessään olla liikaa.
Tittelinkipeys..50+ korkeakoulua..70% ihmisistä korkeastikoulutettujako..INFLAATIO..
Opintojen hyväksilukemisesta: miksi mennä opiskelemaan toista tutkintoa jos haluaa fuskata suurimman osan suorituksista edellisestä tutkinnosta. Vain tittelin takiako sitä opiskellaan..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Teekkari
18.3.2004 14:57
On ihan totta, että minussa ainakin herättää katkeruutta tuo AMK:jen sinnikäs tunkeminen akateemiselle reviirille.
Miksikö? Koska aloittaessani opintoni oli korkeakouluja ja opistoja. Jos halusi valmistua nopeasti, saada hieman matalamman koulutuksen ja myöhemmin sitten sitä vastaavan työn, meni opistoon. Jos halusi valita vaikeamman tien uskoen, että lopussa kiitos seisoo, meni korkeakouluun.
Mutta, mutta! Ei mennyt kuin pari vuotta ja suurin osa opistoista vaihtoi nimensä ammattikorkeakouluksi, tunkintonsa "korkeakoulututkinnoiksi" ja alkoi mainostaa, että "meiltä saat korkeakoulututkinnon nopeasti ja työelämän tarpeisiin".
Voin vakuuttaa, että fiilis oli hiukan sama, kuin jos olisin maksanut edellisellä viikolla uudesta autosta 200000mk ja seuraavalla viikolla niitä myydäänkin joka paikassa 100000mk:lla. Mitä jos alettaisiin nimittää DI:n ja maisterin tutkintoja tästä lähtien tohtorin tutkinnoiksi? Pannaan pystyyn iso mainoskampanja, että "meiltä saat tohtorintutkinnon vaivattomammin ja työllistyt varmasti". Ei v-tuttaisi niin paljon, jos tuo imagonmuutos nimeä vaihtamalla ei saisi AMK-tutkinnon suorittaneita syömään samaa leipää kuin akateemisen tutkinnon suorittaneet.
Älkää ymmärtäkö minua väärin. Ei minulla ole mitään AMK:n suorittaneita vastaan. Totta kai jokainen ihminen on sen verran opportunisti, että jos tarjotaan helppo ja vaikea tie käytännössä saman tavoitteen saavuttamiseksi, valitsee hän helpomman. Niin minäkin tekisin. Olin vain suorittanut jo suuren osan opinnoistani ennen kuin tilanteen koko karuus alkoi valjeta minulle.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
vtt
18.3.2004 19:50
"Itse asiassa tämä 'tutkijan' kolumnihan sen itsekin todistaa, ettei yliopistotutkinto takaa edes 'tutkijan' pätevyyttä. Tutkimuspäälliköksi ei päästä pelkällä yliopistotutkinnolla, pitää myös osata duuninsa...."
Itse asiassa tämä ei tainnut paljastanut mitään muuta kuin sen, että sinä et jostain syystä ymmärrä kolumnin määritelmää. Kolumni ei ole tutkimus, vaikka sen kirjoittaa tutkija.
Ehkä pieni yksinkertaistaminen auttaa spedenominkin ymmärtämään: Kokki tekee ruokaa. Kokki käy paskalla. Vaikka paskan onkin luonut kokki, ei paska ole ruokaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
acb123
19.3.2004 14:30
Voi arvoisa "vtt": Kysymys on "tutkijan" kolumnissaan esittämästä vankasta mielipiteestään, joka pohjautuu riittämättömään tietoon kirjoittamastaan asiasta. Kun "tutkija" kirjoittaa kolumnin voitaneen olettaa, että hänellä on tietoa kirjoittamastaan asiasta; oli se sitten hankittu tutkimuksen tai jonkin muun kautta, vai? Toki "tutkija" saa kirjoittaa tämän kaltaisen kolumnin, mutta hän vain antaa tietyiltä osin typerän ja asiantuntemattoman kuvan osaamisestaan, joka lienee sentään yliopistosta peräisin. Vai olisiko niin, että sieltä yliopistosta onkin tarttunut matkaan sitä kuuluisaa teoriatietoa käytännön kustannuksella? Suuri kolumnista oli asiallinen; kaikilla vähänkin korkeamman koulutuksen saaneilla lienee ainakin pieni huoli siitä, että korkeakoulutettuja on liikaa. Kolumnistin vertaus tradenomin päätymisestä yksiselitteisesti "huonompiin" hommiin verrattuna maisteriin sen sijaan oli yksiselitteisesti valheellinen--> asia selviäisi kolumnistillekin "tutkimalla". Vaikea sanoa johtuuko kirjoittajan "kuittaus" omasta pelosta, että joku "amk-lainen" vie häneltä sen tutkimuspäällikön duunin, kun omat kyvyt eivät ihan riitä..ei kai sentään... Siis edelleen pointti on se, että "pätevä pärjää aina" koulutuksesta riippumatta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Dorkkis
19.3.2004 19:40
Voi helevete. Kuka tätä keskustelua jaksaa? Sitä käydään koulussa, hankitaan jonkinmoiset paperit, työkokemusta jne. ja katellaan mihin rahkeet riittää. En voi edelleenkään ymmärtää, miksi asiasta pitää keskustella, kun sama keskustelu on käytä sata kertaa. Lopettakaa jo! Sekä akateemiset, jotka mollaavat AMK-tutkintoa sekä AMK-tutkinnon suorittaneet, jotka väheksyy akateemista tutkintoa, ihan sama, jooko? Jos haluatte jotain todistaa, niin TEHKÄÄ asialle jotain ja pitäkää suunne nätisti supulla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
zxvkl
20.3.2004 00:04
Humanistinen ammattikorkeakoulu?????
Mitä viddua,humanistithän nimenomaisesti eivät valmistu mihinkään ammattiin.
Nyt järki käteen opetushallinto ja eduskunta sekä opistojen kunnianhimoiset rehtorit. Miettikää nyt vähän!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ohramies
23.3.2004 12:04
[LAINAUS]acb123 kirjoitti 19.03.2004 klo 14:30:
Siis edelleen pointti on se, että "pätevä pärjää aina" koulutuksesta riippumatta.[/LAINAUS]
Näin juuri. Pari vuotta kun on töissä käynyt aletaan kysellä mitä sä osaat, ei niinkään millaisen tittelin sait silloin joskus.
Tätä voi olla vaikea ymmärtää jos koko omanarvontunto on tittelin varassa jota "uhkaa" rinnakkaisen koulutusmuodon kehittyminen. Ei kovin moni väitä norsunluutornin ulkopuolella että AMK-insinöörin ja opistoinsinöörin tutkinnot ovat 1:1. Tai että jenkkiyliopistolla suuresti kiinnostaisi suomalainen korkeakoulureviiritaistelu..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
neitoperho_1
23.3.2004 16:16
[LAINAUS]Ohramies kirjoitti 18.03.2004 klo 10:36:
Ennemmin tai myöhemmin asiasta tulee laki ja AMK-tutkinnoista hyväksytään 100-120ov nykyisen naurettavan 60ov palan sijaan. ECTS-järjestelmäkin jo vaatii sitä.
Valitettavasti ennemmin. Opetusministeriön esitys ammattikorkeakoululaista, joka taitaa olla valtioneuvostossa tällä viikolla käsittelyssä sisältää ammattikorkeakoulututkintojen jatkotutkintojen rinnastamisen yliopistotutkintoihin. Tämä tekee siis "tutkintojen alennusmyynnistä" pian totta. Tie ammattikoulu+ ammattikorkeakoulu 3v +jatkotutkinto 2 v on siis samanarvoinen kuin lukio+ 5 vuotta yliopistoa ennen kuin huomaammekaan. Päästään kansainväliseen malliin, jossa tutkinnolla sinällään ei ole väliä vaan koululla, josta se on saatu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
aniu
24.8.2009 15:34
"Ennemmin tai myöhemmin asiasta tulee laki ja AMK-tutkinnoista hyväksytään 100-120ov nykyisen naurettavan 60ov palan sijaan. ECTS-järjestelmäkin jo vaatii sitä."
Ei kyllä tapahdu niin kauan kuin yliopistoilla on vastuu tuottamistaan tutkinnoista. Kaikissa yliopistoissa amk-tutkinnosta korvataan se määrä, mikä ihan oikeasti vastaa sen tiedekunnan tutkinnon tietomäärää. Joillain aloilla siitä ei korvata mitään, joillain korvataan vähän enemmän. Samahan pätee avoimen opetukseen, jolla ei silläkään voi korvata koko tutkintoa, koska siitä puuttuu usein tilastollinen ja metodiopetus, virkamieskielitaidon vaatimuksista puhumattakaan.
Suomessa on korkeatasoista amk-koulutusta ja sitten sitä vähemmän korkeatasoista, joka ei ole korkeakoulua nähnytkään. Parhaat teknilliset amk:t vastaavat tasoltaan jo melkein kandia vaikka muutamia palikoita puuttuukin. Se ei kuitenkaan ole se tärkein ero vaan se, että mitä hemmettiä me teemme laumalla teoreetikkoja, jos kentällä tarvitaan käytännön osaajia? Koska yliopistojen tehtävänä on tuottaa nimenomaan ja ensisijaisesti tutkijoita ja teoreetikkoja. Ihmisiä, joilla on teoria ja tutkimusmenetelmät hallussa. Tietenkin tällaisia ihmisiä tarvitaan nykyään myös työelämässä. Kuitenkin nyt amk-sektori haluaa tuottaa teoreetikkoja ja yliopistoja painostetaan lisäämään tutkintoihinsa enemmän käytännön työelämäosaamista. Lopputuloksena on työttömyyttä molemmille ja osaajapula työelämässä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin