Jos useampi näistä kysymyksistä kolahtaa, kannattaa miettiä omaa suhdetta alkoholiin

Apua on mahdollista saada, jos ensin tunnistaa ongelman. Nämä kysymykset auttavat.

Menikö ilta pitkäksi? Ei se mitään.

Mutta jos muisti on mennyt, kavereilta tulee kuittailua, tilin saldo hirvittää, illan muisteluyrityksetkin hirvittävät ja parisuhde joutui koetukselle, voi olla syytä tarkastaa omaa suhdetta alkoholiin.

Alkoholi on Suomen käytetyin ja sitä myötä vaarallisin päihde. Kokonaisuutena suomalaiset ovat oppineet juomaan vuosi vuodelta paremmin, eikä esimerkiksi lievät löysennykset alkoholilakiin ajaneet kansakuntaan rapakuntoon. Päinvastoin, tilastoista on nähtävissä positiivista kehitystä, kun kokonaiskulutus laskee ja nuorisokin dokaa kokonaisuutena vähemmän.

Ehkä vihdoin olemme menossa kohti paljon puhuttuja “keskieurooppalaisia” juomatapoja. Kulutus ravintoloissa on kasvussa, mutta Alkossa laskenut. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Viron tuonnissa, joka on vähentynyt huomattavasti etelänaapurin nostettua alkoholin verotusta.

Alkoholi on kuitenkin päihde, jonka haittavaikutukset eivät jakaudu tasaisesti. Eniten alkoholia käyttävä kymmenys kansasta dokaa yhtä paljon kuin loput yhteensä. Nuorten kohdalla alkoholin liikakäyttö käy käsi kädessä muiden ongelmien kanssa. Syrjäytynyt sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivä nuori tarttuu pulloon ikätovereitaan helpommin.

Kuva: Jakob Owens / Unsplash

Miten tunnistat ongelman?

Oman mahdollisen liikakäytön jäljille pääsee helposti muutaman kysymyksen avulla. Kun itseltään kysyy, kannattaa vastata rehellisesti.

  • Alkoholiin kului ajateltua enemmän rahaa?
  • Satutit fyysisesti itseäsi tai muuta ihmistä?
  • Muistissasi on katkoksia juhlinnan ajalta?
  • Juhlinnan muistelu ahdistaa tai masentaa?
  • Juhlinta korosti parisuhdeongelmia?
  • Muut huomauttelevat liiallisesta juomisesta?
Tarkemmin omaa suhdettaan alkoholiin voi testata Vastaamon Alkoholiriippuvuustestillä.

Apua on tarjolla

Alkoholiongelmaan, kuten muihinkin päihderiippuvuuksiin, on saatavilla apua. Päihdeongelmien hoidossa riippuvuuskäyttäytymisen ja kognitiivisten tekijöiden välillä oletetaan aina olevan yhteys. Erityisiä kognitiivisia tekijöitä ovat päihteidenkäyttöön liittyvät, pitkän ajan kuluessa rakentuneet uskomukset. Näihin uskomuksiin liittyy myös erilaisia odotuksia, joita päihteidenkäyttäjä pyrkii kerta toisen perään orjallisesti toistamaan. Toistamisen pakko johtuu suurelta osin aivojen tehokkaasta tavasta oppia vaatimaan samaa tuhoavaa toimintamallia, jota päihdeongelmainen on aikaisemminkin toteuttanut.

Jos juominen ahdistaa tai huolettaa, voi keskustelu päihdehoitoon erikoistuneen psykoterapeutin kanssa tuoda helpotusta oloosi ja antaa välineitä päihteiden käytön parempaan hallintaan. Psykoterapeutin ja asiakkaan välinen suhde on luonteeltaan tasa-arvoista ja tavoiteorientoitunutta yhteistyötä. Terapeutti pyrkii näkemään asiat asiakkaan silmin. Keskeisimmän sijan terapiaistunnoilla saa aina asiakkaan kertomus. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija, joka pystyy parhaiten kertomaan omasta tilanteestaan. Terapeutin roolina on olla asiakkaan kumppani, joka ”kamppailee” asiakkaan rinnalla yhteisesti määritellyn ongelman voittamiseksi.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi