Raahelainen akustista rockia soittava Harmaja julkaisi maaliskuussa kolmannen albuminsa nimeltä Marras. Vuonna 2007 perustetun yhtyeen laulaja ja keulahahmo Juha-Pekka Leppäluoto on tunnettu myös yhtyeistä Charon ja Northern Kings.
Miksi musiikkinne on niin masentavaa?
"Johtuukohan minun yltiöpositiivisuudestani? Kun melankolialle ei ole muuta käyttöä, tämä on sitten tällainen hyvä purkautumiskeino. Keikoilla on kuitenkin väkeä kaikista ikäluokista."
Nyysittekö bändinne nimen runoilija Saima Harmajalta?
"Bändin nimi tuli värisävyistä. Harmajassa niitä on eniten kaikista! Se kuvasi myös senhetkistä mielenmaisemaani. Sitten alkoi löytyä yhteyksiä Saima Harmajaan ja majakkaan ja vaikka mihin."
Onko uudellakin levyllä Harmajan runoja, vai oliko se vain debyyttialbuminne myyntiä edistävä juttu?
"Ei ole enää runoja. Taisi loppua ekalla levyllä omat sanoitukset kesken, niin piti keksiä muuta. Ei me kuitenkaan haluta leimautua runolaulajiksi, etenkin kun Saima Harmajan runot on aika diippiä douppia. Kertoo paljon kuolemasta."
Sinulla on monta bändiä. Kuinka usein olet alkanut laulaa lavalla väärää biisiä?
"En ole laulanut väärää biisiä mutta vääriä sanoja kyllä. Metalli antaa paljon anteeksi, ja ainahan voi syyttää huonoa miksausta. Harmajan tyylinen akustinen rock ei kyllä anna mitään anteeksi. Tässä on paljon munittavaa, kun on vielä kitara ja Rhodes-piano."
Mikä on paras keikkapaikka?
"Ympäristön kannalta ehkä Portugalin Azorit. Venäjällä on myös hienoja keikkapaikkoja, mutta Tavastialla olen viettänyt parhaita hetkiäni. Oulu on vähän kuin puoliksi kotikaupunkini. Yleisö elää täällä aina musiikin mukana. Raahessa jännittää aina tosi paljon, kun äitikin käy keikoilla tukemassa pojan harrastusta."
Olet kertonut olevasi persemiehiä. Onko keikoilla tylsää, kun naiset ovat tissit kohti lavaa?
"On se vähän ikävämpää. Keikan jälkeen kuitenkin palkitsee, kun voi kattella. Paras takapuoli on semmoinen vähän burski, ei mikään kuulantyöntäjä kuitenkaan. Jennifer Lopezilla on hyvän perseen prototyyppi!"