Kanaria on my mind

Buenas tardes niin kuin täkäläisittäin sanotaan”.

Noin nuo terveellisesti ruskettuneet opasblondit (ne ovat aina samannäköisiä, missä niitä valmistetaan) ovat ottaneet Kanariansaarille pakettimatkustaneet suomalaiset vastaan miespolvien ajan. Tradition mukaan opas lurittelee paikallisesta kulttuurista, joka on kaikkea muuta kuin paikallista, samalla kun Josén ohjastama ja Neitsyt Marian suojaama bussi risteilee tuhannetta kertaa hotellista hotelliin.

Tässä lehdessä Ari “Paska” Peltonen käristää itseään hetken Fuerteventuralla, joka toiseksi viimeisenä Kanariansaarista – Gomerakin mennyttä – on valjastettu turistien käyttöön. Tosiasiassa Fuerte käy hieman huonosti pakettihelvetistä, jonka Vietnamiin viehtynyt Peltonen katkerasti myös toteaa. Saaren hiekkarannat ja Etelä-Amerikasta asti vapaasti puskevat mainingit ovat tehneet siitä lainelautailijoiden (sic) paratiisin. Vaikka tämä pakettikohde avautuu hankalammin kuin Play del Ingles, sinnikyys palkitaan.

Joskus on pakko käskeä turisteja pitämään turpansa kiinni”, opas O myöntää Peltoselle.

Vaan miksi kaikilla oppailla on samanlainen aksentti? Ja jos kukkulat on nimetty Sophia Lorenin mukaan, mitä tulee mieleen kaktuksesta? Missä sikajuhlat? Missä ihmissiat? Mitä!!!