Kaupungin Paras 2006

Tukka? Parkour-paikka? Sketsihahmo? Hoito? Malli? Keitto? Kenkäfriikki? Stand up -koomikko? Viiniguru? Respa? Yönäkymä? Aktivisti? Baarimikko? Kenelle kuuluvat kaupunkikulttuurin Oscarit? Lue Cityn suuri selvitys kaupungin parhaista asioista!

Kiitokset scouteillemme! Kiitos hyvät lukijat lukuisista ehdotuksistanne parhaiksi. Muiden muassa respa ja parkour-paikka löytyivät avullanne.

Näe heidät livenä ja juhli kanssamme!

Stand Up -koomikko

LIVE Hänen ceeveensä on mielikuvituksellinen kuin Matti Nykäsellä;

Nuorten Pohjoismaiden neuvoston presidentti, stand up -koomikko, Suomen YK-nuorisodelegaatti, Radio NRJ:n juontaja, kauppatieteiden ylioppilas.

Kolme vuotta sitten orastava nuorisopoliitikko Lotta Backlund, 25 oli kahden vaiheilla: jazzlaulua vai stand up -komiikkaa. Otsikostakin lienee selvää, että hän valitsi jälkimmäisen.

Suomen Bridget Jonesin, ilman neurooseja, setti on selkeä: miehet, suomenruotsalaiset, snobius, miehet.

"Seurustelin lätkänpelaajan kanssa, mutta aamuseksi oli mahdotonta. Aina kun kello soi..."

Tai pidetään se salaisuutena. Vitsi on Backlundin vakiokamaa. Tabuja ovat vain kuolema ja vakavat sairaudet.

Keikkaa riittää kaksikin viikossa. Naiset nauravat helpommin kuin miehet. Miehet taas yrittävät olla Backlundin seurassa hauskoja.

Palautetta tulee harvoin, mutta se on sitäkin intensiivisempää.

"Kerran yksi ihan humalassa ollut nainen Storyvillessa kysyi, oot sä Lotta, johon vastasin olen. Siihen nainen totesi, että sä oot hauska ja lähti pois."

Vielä vuoden alussa Suomen monitaitoisin koomikko Backlund paiski hommia eduskunnan tiedotuksessa “tiedotusorjana:

"Oli tarkoitus valmistua samalla. Siellä kun ei kukaan kuole työhön."

Eikä ilmeisesti nauruunkaan. Sillä helmikuussa Backlund joutui jättämään työnsä.

"Ilmeisesti joku kansanedustaja piti blogiani virkamiehelle epäasiallisena. Jälkeenpäin spekuloitiin, että keskustan ministerivaihdos pohdintojani ei pidetty sopivina."

Tyhjännaurattaja hän ei ole. Kuukausi sitten hän osti keskustasta kaksion.

Lotta Backlundin blogi osoitteessa; lovelotta.blogspot.com

Viiniguru

Pohjoismaiden johtavan arvoviinien asiantuntijan ja viinikirjailijan Pekka Nuikin, 44, intohimo hienoihin viineihin roihahti liekkeihin 1980-luvulla New Yorkissa Mick Jaggerin kanssa jaetun ikimuistoisen vuoden 1984 Caymus Cabernetin myötä.

Vaikka Nuikki on viimeisen 15 vuoden aikana maistanut yli 10 000 huippuviiniä, ei homma ole päässyt luisumaan pelkäksi brenkun kanssa läträämiseksi. Viininmaistelun ohella Nuikki on ehtinyt risteillä pitkin palloa muotikuvaajana, toiminut Konsepti-mainostoimiston luovana johtajana, julkaissut huippuviinejä käsitteleviä kirjoja sekä useassa maassa julkaistavaa Fine-lehteä. Nuikin uusin viritys on Etelä-Espalla sijaitsevalla vanhalla KOP:n pamppujen ampumaradalla sijaitseva Classic Wine Cellars, jäsenille tarkoitettu yksityinen viinikellari.

"Huippuviineillä tarkoitetaan kauniisti ikääntyviä, tietyllä tasolla ja tietyllä terroirilla tehtyjä viinejä. Mua ei kiinnosta eikä haluta juoda mitään raakana. Useammat viinit ja samppanjat vaativat vähintään kymmenen vuoden kypsyttelyn ennen kun ne ovat juomakelpoisia. Mainostoimistopalkoilla ei ostella tuhansien eurojen viinejä. Viinisijoittaminen on harrastus, jolla kustannan erittäin kalliin viinimakuni."

Viiniasiantuntijoista monelle tulee mieleen snobbailevat hifinenät, jotka tunnistavat sokkona viinin kuin viinin. Nuikki itse on sokkotastingeja vastaan.

"Miksi maistaa viiniä sokkona, kun kukaan ei juo niitä sokkona? Jokainen juo viiniä tietystä pullosta, tietystä merkistä, tietystä maasta. Kaikki vaikuttaa. Jos ihminen juo viiniä tietäen, että se on vuoden 1982 Pétrusta, joka maksaa 2500 e pullolta, niin se maistuu täysin erilaiselta kuin sokkona maistettu."

Nuikki on suorastaan ylpeä viimeisestä sijastaan Aamulehden Viininenä 2006 -kilpailussa, johon hän ajautui puolivahingossa.

"Se osoittaa sen, miten tietämätön mä olen sokkona maistetuista kymmentä vuotta nuoremmista viineistä. Mä olen mieluummin viimeinen kuin jossain keskivälissä."

Viinisijoitusvinkkejä kinuttaessa Nuikin ohjeet ovat yksinkertaiset:

"Osta parhaiden vuosikertojen parhaita viinejä."

www.finescandinavia.com, www.nuikki.com

Tempaus

Tarroja, tarroja ja tarroja. Cafe Punawuoressa , The Clubilla ja Tavastialla niiltä ei ole ainakaan voinut välttyä. Seinissä ja ovissa. Ihmisiä, jotka kulkevat tarra rinnassaan. Kaikissa lukee FCKBL. Mikä ihmeen salaseura tämä on?

Juonen takaa paljastuu 22-vuotias Lars Johnson. liiketalouden opiskelija Laurea-ammattikorkeakoulusta. Kolme vuotta sitten hän painoi ensimmäisen FCKBL-t-paidan. Nyt se on hänen merkkinsä.

"Tarkoitus on vetää vähän yli lapsellisuudella. Kirkkoveneitä näkee yleensä ala-asteella", suunnittelija tuumaa.

"Paitojen ei ole tarkoitus erotella ihmisiä, vaan yhdistää tuntemattomia."

www.fckbl.com

Kirjakerho

Voisi kuvitella, että Maija Vilkkumaalle, Anna Tulustolle, Terhi Kokkoselle ja Anni Sinnemäelle olisi haastavaa löytää yhteistä aikaa joka kuukausi. Heidän ja kahden muun vähemmän tunnetun jäsenen kirjallisuuspiirinsä on kuitenkin kokoontunut säännöllisesti jonkun jäsenensä kotona kolmen vuoden ajan ja aina uusi kirja syynissä. Kirjat valitaan yhteistuumin. Luvussa ovat olleet mm. Pirkko Saision ja Jonathan Franzenin kirjat.

Olkoon tämä inspiraationa niille, joiden mielestä aika ei riitä lukemiseen tai kaverien tapaamiseen.

Yönäkymä

Päivällä se on vain silta, jota pitkin espoolaiset huristavat töihin. Illalla se valaisee koko ympäristönsä. Olo on kuin San Franciscossa tai New Yorkissa.

TJEU: Käänny Lauttasaaren sillalta vasemmalle ja kierrä Teoston taakse kulkevalle hiekkatielle. Kävele Länsiväylän sillan suuntaan, kunnes hiekkatie kääntyy ylös. Ihmettele.

Lauttasaari, Pohjoiskaari, rannan hiekkatie

Footbag-pelaaja

LIVE "Footbag on tanssia pallon kanssa. Viisi tuomaria arvioi kahden minuutin koreografiaa samaan tapaan kuin taitoluistelussa", kertoo 19-vuotias Felix Zenger.

Viisi vuotta sitten lajista innostuneen Zengerin kisa-CV on huikeaa luettavaa: freestylen SM kolme kertaa peräkkäin, viime vuoden MM-kolmonen ja tänä vuonna big 3 ja circle competition -alalajeissa MM-kultaa.

"Treenaan kolme kertaa viikossa, ennen kisoja päivittäin, kaksi tuntia kerralla. Mun vahvuuteni on spinnit. Kaikkia temppuja on mahdotonta osata."

Sillä niitä on paljon, yli 5 000.

Harrastamiseen ei vaadita kuin kengät ja pallo, mutta footbag ON välineurheilua. Zenger pomputtelee vain itseneulomillaan palloilla.

"Teen pallot mikrokuitukankaasta ja nailonlangasta, ne kestävät parhaiten pesua. Jos bagi on likainen, sen pinta kovettuu. Rautakuulia laitan sen mukaan, kuinka painavan bagin haluan."

Zenger väittää, että laji on enemmän kuin harrastus. Se on helppo uskoa. Yhden pallon väkertämiseen kuluu neljä tuntia ja Zengerillä on niitä yli sata.

www.felixzenger.com

Parkour-paikka

Pariisissa 80-luvulla alkunsa saaneessa urbaanissa liikuntamuodossa, parkourissa, edetään epätavallisia reittejä esimerkiksi kiipeämällä tai hyppimällä. Paras paikka siihen kaupungissa on Merihaka.

"Semijärjettömiä betonirakennelmia ja turhia ulokkeita seinissä. Seinien pinnoissa pitoa, bonuksena pieni puisto", kertoo Parkour Ry:n Kalle Järvenpää.

"Parkkihallien keskellä on 2,5 metrin levyinen valopiha. Kerrosten päädyt ovat avoimia, väliä voi hyppiä yli kahdeksan metrin korkeudelta. Hyvä aloitusspotti on palvelutalon viereinen kävelyliuska, joka johtaa palloilutalon eteen."

Lippakiska

Karhupuiston lippakiskan antimia tullaan nauttimaan Töölöstä asti.

"Siis mitä?! Saako täältä espresson ja San Pellegrino kivennäisvettä!? Tätä ei kukaan usko, kun kerron Töölöntorilla."

Kalle Rönkkö ja Mikko Autio ovat saattamassa neljättä kesäänsä päätökseen Karhupuistossa.

"Enää ei sadekaan karkota asiakkaita. Varmasti jatketaan ensi kesänäkin", sanoo Autio.

Karhupuiston Kahvila on keidas, johon jää istumaan helposti tunneiksi. Aika pysähtyy auringon paistaessa, Edith Piafin soidessa ja virkistävää jääteetä siemaillessa. Laatuun ja yksityiskohtiin on panostettu. Irtojäätelö on italialaista Magia. Kahvi tummaa paahtoa ja listalta löytyy erikoiskahveja. Kallen salaisella reseptillä syntyy kaupungin paras jäätee vaihtoehtoina vihreä lime ja sitruunalla maustettu musta tee. Kahvilassa voi lukea joka päivä Hesarin. Toisena sanomalehtenä vuorottelevat muut suuret sanomalehdeti. Täydellinen paikka tavata ystäviä Kalliossa ja ihan ilman alkoholia.

Karhupuiston Kahvila avoinna 24.9.2006 asti. (säävaraus)

Pizza

Kaikki alkaa pohjasta. Huonoa pohjaa ei pelasta mikään, vaikka päälle lataisi millaista herkkua. Aito italialainen pizza syntyy vain italialaisissa käsissä ja kunnon pizzauunissa. Pizzapohjissa on kaksi koulukuntaa: toinen suosii millin kymmenesosan paksuista pohjaa, joka palaa herkästi reunoilta, toinen taas aavistuksen paksumpaa, mutta samalla sitkoisempaa pohjaa. Villettan jengi kuuluu jälkimmäiseen. Käsin, paikan päällä tehty pohja on erittäin hyvä. Se antaa miellyttävän puruvastuksen, ollen kuitenkin rapea. Öljynkyllästämästä hiivataikinamöykystä (lue päivän pizza 5 euroa) ei ole tietoakaan. Tämän pizzan syö reunoja myöten.

Pizzan ei tarvitse olla megalomaanisen kokoinen, jos settinki on muutoin kasassa. Kun päälle lataa kunnon Prosciuttoa (ei teollisuusvalmistetta), buffalomozzarellaa ja tuoretta rucolaa, ei muuta tarvitakaan, paitsi itse keitetty tomaattikastike. Näissä pizzoissa maistuu pala aitoa italiaa. Kaupungin paras!

Ravintola Villetta, Ruusulankatu 8

Soulmama

LIVE I heard her and I feel good! Kyllä! Kaupungin paras Soulmama, raikasääninen Johanna Försti todella osaa turnerinsa ja arethansa. Rakkaus musiikkiin tuntuu, näkyy ja tuoksuu.

"Musasta tulee vaan niin kova meininki, joskus ihan järjetön fiilis! Ja se, ettei itse ole minkään soittimen takana, vaan tavallaan soittaa itseään."

Alun perin Johanna tosin soitteli itsensä sijaan ihan jotain muuta: viulua. Souljunan kyytiin Johanna hyppäsi, kun The Souldiers -orkesteri viritteli soittimiaan Jyväskylässä.

"Mun piti soittaa kitaraa, mutta paikalle tuli niin helvetin kova kitaristi, että siirryin suosiolla laulamaan köörejä. Liidilaulajalta oli mennyt ääni, joten ajattelin, että kai tässä vois jotain vetää." Ja sitä jotain Johanna vetää edelleen. Tartu Mikkiin!- sekä Tanssii tähtien kanssa -ohjelmista tuttu soulmama laulaa tällä hetkellä mm. bilebändi Jellyssä, Lenni-Kalle Taipaleen ja Sami Pitkämön luotsaamassa SVY-orkesterissa, sekä revittelee Sami Saaren ja Niko Ahvosen kanssa marraskuussa jälleen starttaavalla Lemmenjättiläisten Soultrain-kiertueella. Kenen kanssa Soulmama sitten haluisi vielä jammata?

"Saaks valita ihan kenet vaan? kyllä se on ehdottomasti ehkä toi Brown. Sehän on Soulpapojen Soulpapa."

Keikalla: Sir Eino 7.10., Pub Herttoniemi 25.10.

Minibaari

LIVE Vinyl on keskustan kummajainen. Oranssin värinen baari, jossa toimii elektroniseen musiikkiin erikoistunut levykauppa. Levykauppa-baari on viikonloppuisin auki aamuneljään ja deejii soittaa joka ilta, vaikka asiakaspaikkoja ei ole kuin 35.

"Olemme vaihtoehto fiksuille yli parikymppisille, jotka osaavat arvostaa pientä, tunnelmallista paikkaa ja jotka eivät juokse euron bissen perässä", kertoo Kapasiteettiyksikön Andu, yksi Vinylin kolmesta osakkaasta.

Olut ei tosiaan notku pöydässä, kaksi kolmesta asiakkaasta tilaa drinkin.

"Meillä on 15 oman drinkin valikoima. Katteet eivät ole huimia, koska tuhlaamme rahaa raaka-aineisiin. Teemme melbat itse, jotta saamme makuun persoonallisuutta. Keittelemme siis vaikkapa marjoja."

Vinyl, Yliopistonkatu 8

Basisti

Lauri Porra soittaa bassoa Stratovariuksessa. Ja Emma Salokoski Ensemblessa, Jonna’s Problemissa – muutamia mainitakseni. Kaksi kertaa hänet on valittu basismin Suomen mestariksi, nykyisin hän istuu bassosoolon SM-tuomariston puheenjohtajana.

Onko bassonsoitto hänelle työ, elämäntapa vai pakkomielle?

"Elämä."

Klassisen koulutuksen saaneen Laurin nettisivuilla on mm. hänen bassosooloversionsa Sibeliuksen Valse Tristesta. (Jean on Laurin äidinäidinisä.)

www.lauriporra.com

Deejii

Dj Anonymous aloitti uransa 15 vuotta sitten Bottan yläkerrassa, Berlinissä järjestetyissä K-15-räppibileissä.

"Soitin ainakin Pete Rockin & CL Smoothin The Creatorin. Soitan sitä vieläkin", kertoo Anonymous eli Sampo Axelsson, 30.

Axelsson kuuluu muuallakin kuin klubeilla. Hän on vetänyt radio-ohjelmia jo vuodesta 1997 ja on osakkaana rytmimusiikkiin erikoistuneessa Lifesaverissa. Nykyään hän keikkailee vähintään kerran viikossa (kahta enempää ei kuulemma jaksa).

Toisin kuin useimmat deejiit, Axelsson ei ole takertunut yhteen tyylilajiin. Hän soittaa mainstream-räppiä, vanhaa soulia ja funkia.

"En jaksa soittaa samoja levyjä illasta toiseen. Keikoilla on mukana 150 iltaa varten valikoitua levyä. Välillä osuu kohdalleen, välillä menee metsään."

Valinnanvaraa riittää. Matematiikan laitoksen drop outilla on kotonaan lähes 10 000 levyä.

"Tyylini on vähäeleistä. En

skrätsää paljoa, soljuvat biisivaihdot ovat tärkeämpää. Pitää osata lukea, mitä yleisö haluaisi kuulla sekä pitää tunnetut ja tuntemattomat kappaleet balanssissa."

Anonymous keikkailee myös Ruotsissa, Virossa ja Saksassa. Lisäksi hän on esiintynyt Sonar-festivaaleilla Barcelonassa.

Tiedoksi: Axelsson soittaa myös DJ Allekirjoittaneena.

"Ja kerran nimellä DJ Ananas."

Anonymous Radio Helsingin Lauantaityyleissä lauantaisin klo 18 alkaen. Kuukausittainen lauantaiklubi alkaa We Got Beefissä 21.10.

Parturi

Lounge soi sisään astuessa. Iltapäivälehtien sijasta sohvapöydällä odottavat taidekirjat ja kaupunkioppaat. Iloiset hymyt ja moikkaukset toivottavat tervetulleiksi. Kellarissa hiustenpesussa siirrytään varsinaiseen klubitunnelmaan. Madonna on takuuvarma valinta, Vesku kävi katsastamassa kiertueenkin.

Loiston väellä on takanaan useita ykköskampaamoja, kuten Deux Visages ja Mixage. Töitä paiskitaan viikonloppuisinkin, häihin ja Linnan juhliin. Uusi varaus tehdään samalla kertaa, jotta mahtuu kalenteriin.

Loisto, Korkeavuorenkatu 10.

Kirjailija-skoutti

Gummeruksen kotimaisen kirjallisuuden kustannuspäälliköksi Otavalta siirtynyt Mikko Aarne, 32, tunnetaan kirjallisena tryffelisikana, joka vainuaa menestyksen käsikirjoitusvuoren alta. Aarne nuuskii vuosittain tuhatkunta käsikirjoitusta. Bongauksiin kuuluvat Reidar Palmgren, Ranya ElRamly, Virpi Hämeen-Anttila, Tuomas Vimma ja Sanna Karlström. Uusin on huikeat arvostelut saanut Riikka Pulkkinen.

"Joka kässärissä on klassikon ainekset. Jyvät täytyy erotella akanoista", 10 vuotta alalla toiminut Aarne kertoo.

Sopimusta hän tarjoaa, jos viimeinen liuskakin on pakko lukea.

Käsikirjoitukset: Mikko Aarne, Gummerus, PL 749, 00101 Helsinki

Baarimikko

Korttelikuppilan baarimikko kuuntelee ilot ja surut ja kertoo omansa. Välillä muistellaan 1970-luvun rockin kyseenalaisia saavutuksia. Sitten lainataan leffoja ja annetaan oluttuliaisia meren takaa. Pohjanmaan kasvatilla Harri Norrgrannilla on takanaan huippuravintoloita ja Lapin-vuosia. Nyt hän laskee hanasta belgialaisia oluita ja suosittelee sikareita Eirassa.

Suljettuaan ovet baarimikko siirtyy nauttimaan oman mallasjuomansa naapuriravintolassa.

Oluthuone Poirotti, Tehtaankatu 38.

Keitto

Punajuurta, kaalia, perunaa, naudanlihaa, porkkanaa, sipulia, rakkautta sekä isoäidin salainen resepti: näistä syntyy kaupungin paras keitto, Maatuskan borschkeitto. Keitto on ollut listoilla pian 15 vuotta. Annokset tarjoillaan saviruukuista ehdottoman eksoottisessa ympäristössä: istuessasi melankolisen huoneen kuluneilla nahkasohvilla ja lappaessasi sisään höyryävän kuumaa, asiakaskunnan ylistämää punaista soppaa, voit samalla kuunnella jukeboksin itähitit ja nauttia ravintolan omistajan maalaustaiteesta.

Kolme tuntia kestävä porisuttaminen aloitetaan joka aamu yhdeksältä:

"Borsch tehdään isoäitini alkuperäisen reseptin mukaan. Meidän Borsh on myös erinomaista krapulalääkettä. Se parantaa verenkiertoa." Ravintolan kokki Alexander osaa lisäksi loihtia keitosta myös ukrainalaisen version: "lisätään vain läskiä sekaan." Tämä kaikki sopii myös kukkarollekin: keittoannos on viisi euroa, pelmenien kanssa seitsemän. Keittoa saa ravintolan sulkemiseen asti, parhaimmillaan yli puolenyön.

Ravintola Maatuska, Fleminginkatu 7.

Kenkäfriikki

LIVE Hänellä on 150 paria kenkiä. Suurin osa tosin kellarissa omissa laatikoissaan. Neljännes kengistä on jatkuvassa soitossa. Yksikään pari ei ole mennyt roskiin.

"Paitsi huonokuntoiset."

Jos ei tullut selväksi, malli Niina Kurkinen rakastaa kenkiä. Niin paljon, että kaksi vuotta sitten hän päätti siskonsa kanssa avata kenkäliikkeen.

Uudenmaankadun Nina’sissa myydään Marc by Marc Jacobsin, Barbara Buin ja Ashin kenkiä. Vaikka hintahaitari alkaa sadasta eurosta ja päättyy 600:een, kauppa on käynyt niin hyvin, että liike muuttaa lokakuussa isompiin tiloihin.

Tiskin takana myydessään Niina itse toimii kenkiensä mallina: jalassa on aina omaa tuotantoa.

"Hankin joka mallistosta yhdet sesongin kengät."

Tänä syksynä on siis hankittu kolmet. Ja kaikki korkeita.

"Korkokenkä on hyvännäköinen. Korkeimmat korkoni ovat 10–11 senttiä. Neljän sentin hyvännäköisiä korkokenkiä on vaikea löytää."

Uskottava se on, kun asiantuntija puhuu,

Nina’s Uudenmaankatu 14, keväällä valikoimiin tulee uusi merkki.

Polttarit

Elokuussa järjestetyt Esa Ruosteenojan kolmepäiväiset polttarit sisälsivät muun muassa 20 kiloa sisäfileetä, värikuulasotaa Nuuksion metsissä, jättiläismölkynheittoa, kumiveneilyä, 20 koria olutta, raajojen kipsausta ja romurallia Keltaisesta Pörssistä ostetuilla autoilla.

20 hengen porukka pohjusti polttareita kolmen viikon ajan, neljän hengen ydinryhmältä siihen kului 40 työtuntia.

"Periaatteena oli, ettei mikään tule valmiina vaan kaikki toteutetaan itse", toteaa yksi järjestäjistä.

Vaivaa ei siis säästetty toisin kuin rahaa. Jokainen osallistuja maksoi kolmen päivän polttareista sata euroa.

UG-klubi

Isoroba 10. Sisäpihan vasemmassa takakulmassa jämerä metalliovi. Ovesta sisään, portaat alas matalakattoiseen, hämyiseen tilaan ja olet Rose Gardenissa.

Klubille harvoin eksyy vahingossa, sillä valokylttiä tai muuta tunnistetta ei näy missään.

"Olemme ug-klubi ja haluamme näyttää siltä. Samankaltaisiin paikkoihin törmää Berliinissä", toteaa ravintolapäällikkö Johan "Staffan" Turbanov.

300 asiakaspaikan Rose Gardenin viikottaiset marginaalimusiikin klubit ovat kahden vuoden aikana keränneet jo kanta-asiakkaita, etenkin Punavuoresta.

"Sellaisia, jotka tietävät, minne ovat tulossa."

Kohta muutkin saattavat tietää, kuukauden päästä Rose Gardenille tulee jo valokyltti sisäpihalle.

Rose Garden, Iso Roobertinkatu 10, sisäpiha.

Kylä

Tapanilasta löytää kaiken sen, minkä luuli kadonneen Helsingistä jo aikoja sitten: vanhat puutalot mansardikattoineen, sotien jälkeen Terijoelta siirretyt hirsihuvilat, kapeat hiekkatiet ja sukupolvia nähneet omenapuut. Mosabacka, eli stadilaisittain "Mosa" elää edelleen keskellä Helsinkiä. Aktiivinen asukasyhdistys pitää kiinni oikeuksistaan, pienestä sivukoulusta, vanhasta VPK-talosta ja alueen historiikille sopivasta tyylistä hiekkateitä ja katuvalaisimia myöten. Keväisin Mosa herää -tapahtuma kerää asukkaat yhteen ja aloittaa markkinoilla kesän mittaisen katukirpputorikauden kun taas pimeän talven jälkeen uusi vuosi aloitetaan yhdessä polttamalla vanhojen joulukuusien kokko. Eri alojen taiteilijoiden suosimassa Mosassa asuu helsinkiläisten kuvaamataidon opettajien lisäksi ainakin näyttelijät Miitta Sorvali ja Martti Suosalo, tahoillaan tosin.

I-junalla Helsingin keskustasta 21 min.

Samppanja-valikoima

Kämp Club on skumppakulinaristin taivas. 12 perussamppanjan lisäksi valikoimissa on seitsemän rosé-samppanjaa ja 18 eri vuosikertaskumppaa Jay-Z:n

entisestä suosikista Cristalista vuoden 1988 Krugiin ja -98 Dom Pérignoniin.

Koko skumppalistan juominen kustantaa 6 200 euroa, mutta ei pulloon tarvitse välttämättä tarttua. Viittä samppanjaa saa myös laseittain.

Kämp Club, Pohjoisesplandi 29

Shotti

Valinta ei ole eksoottinen, mutta jos volyymilla mitataan, on juomalle vaikea löytää haastajaa.

Erityisesti sunnuntaisin, kun ammattilaiset ovat liikenteessä, ovat baarit varautuneet tarjoilemaan Fisu-shotteja litroittain.

Jo shotin valmistustapa kertoo mistä on kyse:

• kumoa puhtaaseen ämpäriin Koskenkorvaa
• lisää Fishermans Friend -pastilleja, 2,5 pussia / kossupullo.
• hienonna pastillit ja sekoita juoma soseutuskoneella. Kun seos on valmis, pullota juoma uudelleen ja laita se pakkaseen jäähtymään ennen tarjoilua.

Juomaa voi tehdä helpomminkin: ota reipas huikka kossusta tehdäksesi tilaa pastilleille. Kaada fisut pulloon ja laita pullo astianpesukoneeseen. Pesuohjelman päätyttyä käytä pullo pakkasessa ja nauti.

Hoito

Karvanpoisto koki tovi sitten vallankumouksen.

Nyt karvoja poistetaan sokerilla. Alun perin muinaisessa Egyptissä keksittyä kikkaa on nyt vain hieman kehitetty. Topkatin Kati Isoniemi toi hoidon maahan viime vuonna ja kouluttaa kosmetologeja sokeroinnin saloihin.

Sokerihoito vie karvat ja kuorii hipiän silkinsileäksi: höyläämisen kananlihaefektistä ei ole tietoakaan. Ja karvankasvu hidastuu merkittävästi. Makeeta.

TopKat Annankatu 27, puh 621 3600 Brazilian wax ja sääret 100 e.

Levynkansi

Brunssi

Valinnanvaraa on: nimittäin lähes 20 eri laatua. Persoonallisuuttakin: kaikki ruokalajit ovat venäläisiä. Ja mikä perinteikäs interiööri: täälläähän viihtyi aikoinaan myös Mannerheim.

Katajanokan perinteikäs (vuodesta 1917) venäläinen ravintola Bellevue aloitti brunssilauantait kuluvan vuoden helmikuussa. Bellevuen omistaja Ragni Rissanen huomasi, että kaupungissa oli runsaasti sunnuntaibrunssitarjontaa, mutta lauantaina pitkää aamupalaa kaipaaville vain ei oota.

Kun pöytään kannettiin venäläisiä sillejä, silakkakaviaaria, Stolichnaya-vodkalla graavattua lohta, siian mätiä ja blinejä, kalahyytelöä, kaalipiirakoita, hatsapuria vain muutama herkku mainitakseni, oli suosio taattu. Järjestettiinpä Bellevuessa yhdet syntymäpäiväjuhlatkin brunssipöydän ääreen.

Ravintola Bellevue, Rahapajankatu 3. Brunssi 30.9. lähtien klo 13–16. Aikuiset 29 e, lapset 14 e.

Malli

LIVE Harvan "aloittelevan" mallin olemuksesta, akselilla hiirulainen-huippumalli, jaksetaan väitellä netissä. Kiistely sikseen, viime vuonna Mallikoulu-ohjelman voittanut Suvi Koponen 18, solmi juuri eksklusiivisen sopimuksen Pradan kanssa syksyn näytöksistä. Pradaa ennen työnantajiin ovat kuuluneet Armani (näytös), Comme des Garcons (näytös), Gucci, Valentino, Missoni ja Iceberg. Huippuvalokuvaaja Steve Meiselin väitetään olevan kiinnostunut hänestä.

Viimeisen kolmen viikon ajan Suvi on kuvannut Pradan look bookia ja käynyt lähes päivittäin sovituksissa, jossa testataan kuinka erilaiset asut sopivat mallille. Se on varmaan rahakasta.

"En tiedä, mitä tästä maksetaan", toteaa Koponen vapaapäivältään Milanosta.

Suvi Koposen voi buukata Paparazzista.

Naisten vessa

Tuoreita kukkia, kangaspyyhkeitä, hiuslakkaa, puuteripaperia, ravintolan värimaailmaan istuvaa Hugo Bossin hajuvettä ja käsivoidetta – kahta eri tuoksua. Taivaallinen toiletti.

"Tämä on versio 1.4, eli suunnittelu jatkuu edelleen", kertoo Postresin Henry Johansson jonka mielestä laadun ja linjan täytyy pitää läpi ravintolan ja elämyksen jatkua myös vessassa.

"Aluksi suunniteltiin miesten vessaan pelikonsolia ja naisille flipperiä, mutta se olisi ollut liian epäkäytännöllistä vähäisen wc-kapasiteetin takia". Onneksi myös asiakkaat ovat osanneet kunnioittaa ravintolan tarjoamaa nautintoa ja pitkäkyntiset ovat pysyneet kaukana vessan ihanuuksista.

Pos3, Eteläesplanadi 8

Vuohenjuus-tosalaatti

Teos, Mamma Rosa, Chico’s, La Famiglia, Amigo, Hullu Kukko... kaupunki tulvii hyviä vuohenjuustosalaatteja. Syöty on.

Entä paras? Heinäkuussa avanneessa Cafe Ursulassa Aleksi 13:n yläkerrassa. Herkku sisältää lämmintä Presidentin vuohenjuustoa hunajoituna, cantaloupe- ja hunajamelonia, kesäkurpitsaa, mansikoita ja mangoldia- ja mitsuna- ja vihersalaattia. Kastikkeena vihreäpestoöljy. Mukana tulee patonkia. Toimii.

Ja se sisustus kummallisine huonekaluineen (muuten Kaisa Blomstedtin), se nyt vain on hieno.

Café Ursula, Aleksi 13. Vuohenjuustosalaatti 11 e.

Ohjaaja

Kolme miestä metsästää harvinaislaatuisia villieläimiä, joulupukkeja, ja kouluttaa niitä tavallisten ihmisten käyttöön.

Kuulostaa oudolta leffaidealta, mutta Tommi Korpelan ja Jorma Tommilan tähdittämä Rare Exports Inc. -lyhytelokuva valittiin vastikään yleisön suosikiksi palkittujen lyhytelokuvien kilpailussa Ranskassa. Lisäksi seitsemän minuutin mittainen pätkä voitti San Sebastianin fantasiaelokuvafestivaaleilla sekä yleisön että juryn palkinnot. Canal+ on ostanut leffan Ranskan tv-oikeudet ja ohjaaja Luc Bessonin mielestä Rare Exports on yksi Euroopan parhaimmista lyhäreistä.

"Paskasta tämäkin lähti, kuten ideat yleensä", kertoo ohjaaja Jalmari Helander, 30.

"Leffan tekemisen pointti on se, ettei sitä voi kokea keittiössä katsomalla ympärilleen. Harva Suomessa tekee elokuvia sillä mentaliteetilla."

Itseoppinut Helander on elättänyt itsensä neljä vuotta ohjaamisella. Leipätyökseen hän ohjaa mainosfilmejä Woodpecker Filmillä. Asiakkaina ovat olleet niin Kurko-lonkero, puolustusvoimat kuin Nokiakin.

Päivätyön ohella valmistui Rare Exports Inc.:n toinen osa viime syksynä. Tämän vuoden R&A-festivaaleilla esitettiin Helanderin uusin tuotos, Fakiiri. Seuraavaksi tulossa on kokoillan elokuva.

"Joulukuussa pitäisi saa käsikirjoitus valmiiksi. Leffassa on jouluinen teema."

Tukka

LIVE Suski yritti rastoittaa hiuksiaan jo alle kouluikäisenä, salaa myssyn alla. Pidettyään pipoa viikon putkeen, äiti kuitenkin pakotti riisumaan sen ja "sai rysärit". Sitten kammattiin.

Nyt vaatesuunnittelija Suskin hiukset herättävät huomiota jopa Lostarissa, jossa ihmisten luulisi tottuneen kaikensorttisiin vipeltäjiin. Tavallisimpiin kommentteihin kuuluu "sulla on siniset hiukset!" ("ihanko totta?") ja "miten sä peset noi?" ("shampoolla"). Eräs pankkivirkailija myös kysyi kerran, ottaako hän tukkalaitteensa yöksi pois, hämmästyen tiedosta, että ne ovat oikeasti päässä kiinni.

Valvonta-kamera

Vartiointiyritys G4S:llä on Helsingissä 20 000 valvontakameraa. Monia emme näe, mutta Kauppa- ja teollisuusministeriössä niitä on vaikeaa olla huomaamatta. Arkkitehti Kari Raimorannan suunnittelemien peltilintujen nokista kurkkivat kamerat ovat kuvanneet KTM:n liepeillä liikkuvia 15 vuotta, myös mukavan aulanaisen, Sari Olinin, riemuksi. Monitoreista näkyy usein, kuinka turistit napsivat valokuvia ja vilkuttelevat iloisesti linnuille.

(Ja kyllä, suurin osa heistä on japanilaisia.)

Aleksanterinkatu 4–10

Järjestyshäiriö

Täsmäiskuja lähikaupunkeihin, epäkypsää käytöstä ja hämmennystä paikallisväestössä. Helsinkiläinen kymmenhenkinen Imagonnakertajat-ryhmä vierailee muissa kaupungeissa ja käyttäytyy kuin Suomi olisi yhtä suurta ruotsinlaivaa.

"Työskentelemme imagonrakennuksen parissa, joten välillä on hyvä tasata paineita", yksi nakertajista tunnustaa.

Olipa kohde Lahti (siellä piti saada turpaansa), Hämeenlinna tai Hotelli Vantaa, sinne mennään aina äänekkäästi karaoketaksilla.

"Ohjelmaan kuuluu myös nakerruspokaalin varastaminen. Pysti voi olla esimerkiksi lasinen kiinankaali tai muuta käsittämättömän rumaa. Palkinto luovutetaan nakerruksen lopussa ansioituneimmalle nakertajalle."

Hämeenlinnassa se meni sille, joka päätyi housuttomana putkaan.

Katusoittaja

Elias Hämäläinen, 21, on kuulunut Helsingin katukuvaan jo neljä ja puoli vuotta. Hän soittaa lähes joka päivä, viikonloppuna öisinkin. Vapaapäivä on vain kerran kuussa. Elias esittää sekä omia että muiden biisejä ja soittaa toivelaulut, jos vain osaa.

Kitaransoiton taidon Elias Hämäläinen oppi pappi-isältään, jonka työ vei perhettä eri mantereille. Äiti ja neljä lasta kiersivät isän mukana musisoimassa kirkoissa.

"Joka kerta pelottaa mennä ihmisjoukon äärelle. Soittamisesta vaan tulee mahtava rush, kun pelon saa muutettua ekstaasiksi esiintyessä", Elias kuvailee.

Kadulla hän pitää edessään aukinaista kitarakoteloa, jonne ohikulkijoilla on tapana tyhjentää taskunsa.

"Olen saanut vihreitä pullia anarkisteilta, kolikoita, kondomeita...

Moni sanoo, että antaisi, jos olisi mistä antaa. Ele itsessään on tärkein", määrittelee kaupungin sympaattisin katusoittaja.

"Välillä ihmiset tulevat avautumaan omista ongelmistaan. En ole terapeutti, vaan muusikko. Jos ne tarvitsee halausta, niin annan kyllä ja soitan seuraavan biisin."

Elias esiintyy Rautatientorin ovien edessä, Opintoputkessa, Aleksanterinkadulla, ja tekee välillä vierailuja Keravalle.

Aktivisti

"On siinä rokkistarameininki kun on Aleksanterinkatu täynnä ihmisiä ja aina kun huutaa megafoniin tuhannet ihmiset huutaa takaisin."

Juhani Lohikoski, kaitsi Irakin sodan vastaisia mielenosoituksissa 40 000 hengen joukkoja. Megafoni on Lohikosken tärkein työkalu: mielenosoituksessa mieliala ratkaisee, megafonilla mieliala pidetään korkealla. Muuten menee hulinoinniksi. Pasifistille on tärkeää, että mielenosoitus pysyy rauhanomiaisena.

Lohikoski on toiminut useissa kansalaisjärjestöissä ja vasemmistolaisen Murros-lehden päätoimittajana vuodesta 1996.

Smash Asem -epämellakan kanssa samana päivänä oli rauhanomainen 3 000 ihmisen Helsinki2006 -mielenosoitus, jossa Lohikoski toimi koordinaattorina.

"Onhan tää välillä pakkopullaa, kun yrittää vaan pitää asioita pinnalla, mutta sitten on välillä tosi isoja juttuja, ja niissä tuntee olonsa aika voittamattomaksi."

Näköalatalo

Vuosaaressa sijaitsevan Suomen korkeimman asuintalon, ainoan pilvenpiirtäjän, Cirrukseen ensimmäiset asukkaat muuttavat lokakuun lopussa. Sata metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavan 26-kerroksisen tornin ylimmistä kerroksista aukeavat hulppeat näköalat Suomenlahdelle. Cirruksen kaksi pikahissiä hilaavat asukkaat alle puolessa minuutissa katutasosta rakennuksen katolla sijaitsevaan saunatilaan.

www.yit.fi

Lahjakauppa

Clint Eastwood -tiskirätti, pääkallolaastareita, paahdin, joka polttaa leipään kukka-kuvion. Myydyin tuote on Jeesus-actionfiguuri.

Kalevankadun Kitch-kaupan tavarat valitaan neljän kriteerin mukaan: niiden pitää olla käyttökelpoisia, edullisia, värikkäitä ja hauskoja tavaroita, joita nyt ei vaan muualta saa. Omistaja Hanna Suontaa, 23 avasi kauppansa vuosi sitten kesällä. Kauppiaan suosikki ovat koelautakoristeet.

Kitch, Kalevankatu 13

Pelitutkija

"Reclaim the streets, urban exploring, kaupunkiestetiikka, ja leikillisyys ovat tämän päivän pelitutkimuksen avainsanoja."

Markus Montola, 28, tutkii todellisuuspelejä, jotka koostuvat esimerkiksi palkatuista näyttelijöistä, nettisivuista, lehti-ilmoituksista, ja muista kaupunkielämään upotetuista osista. Kuten Michael Douglasin tähdittämässä elokuvassa The Game, jossa mikä tahansa asia voi olla osa peliä.

"Tarkoitus on sotkea elämänrytmiä. Pelit voivat olla sellaisia, että saat tekstiviestin päivällä töihin tai faksin kotiin keskellä yötä, jossa kerrotaan jonkun ampuneen sinua ohjuksella. Aikaa paeta on kolme minuuttia."

Ohjusiskua odotellessa Montola asuu Töölössä ja työskentelee Tampereen Hypermedialaboratoriossa.

Vapaa-ajallaan hän kirjoittaa väitöskirjaa roolipelaamisesta eri muodoissaan ja pelaa kolme tuntia päivässä tietokoneella, viimeksi Worlds Of Warcraftia.

"Peli ei ole kummoinen, mutta sangen koukuttava."

Respa

Eija Konttila on istunut Marimekon vastaanotossa nyt neljä vuotta. Marimekon pääomistaja Kirsti Paakkanen kaappasi hänet Mazda/Jaguarin asiakaspalvelutehtävistä. Eikä suotta. Konttilalle sataa kiitosta: vastaanotto Marimekossa on todella ystävällinen, 1950-luvun henkeä, perustelee vinkin antanut lukija. Ja onhan tuo itsekin koettu: Cityn toimittaja totesi muinoin, että "käydessäni Marimekossa oli tunne, että tiesivät, ketä tulin tapaamaan ennen kuin ehdin sanoa mitään".

Ja näin varmaan olikin. Konttila nimittäin seuraa "harrasteekseen" Marimekon vieraslistaa.

Puhelimen vastaamisen ja vieraiden ohjaamisen lisäksi Konttila vastaa internetistä tulevaan palautteeseen ja auttaa pr-tehtävissä.

"On hauskaa, kun on erilaisia tehtäviä. Olemme kuin yhtä perhettä: aamulla joimme kahvia Kirsti Paakkasen kanssa. Täällä on tosi hyvä olla töissä."

Sen huomaa.

Marimekko, Puusepänkatu 4, Herttoniemi

Sketsihahmo

LIVE Valkoiset kasvot, kauneuspilkku, ihanat trikoot, punatut huulet ja kiharainen renessanssitukka. Hän on Ferdinand Laakso, suuri taiteilija ja kulttuurin ystävä, jolla on hienostunut, kultturelli maailmaa syleilevä asenne vastoinkäymisistä ja maailman pahuudesta huolimatta. Ferdinand tekee ensiesiintymisensä Kari Ketosen ja Ville Myllyrinteen uudessa sketsisarjassa. Ferdinand on hauska, kuten sketsihahmon kuuluukin, mutta ennen kaikkea hän on liikuttava.

Ketonen&Myllyrinne 8.10. alkaen SubTV su klo 22. http://www.youtube.com/watch?v=JMHR9Q-blus

Turvatarkastaja

Hyvä turvatarkastaja on valpas. Hänellä on nuhteeton tausta, hän on rehti, luotettava, ystävällinen, avoin, joustava. Hän puhuu suomea, englantia ja ruotsia.

Tammikuussa Helsinki-Vantaan lentokentällä aloittanut Jarno Kettunen, 27, on kaikkea tätä ja vielä vähän muuta.

"Hymyilen työssäni paljon, sillä olen huomannut, kuinka se rentouttaa matkustajia."

Joillekin matkustajille Jarno jopa juttelee.

"Huomaan nopeasti, haluaako asiakas keskustella vai ei. Jos asia-

kas näyttää siltä, että asiat menevät paremmin hiljaa, en puhu. Kyllähän jotkut ärsyyntyvät kassallakin siitä, että kysellään bonuskorttien perään."

Vielä muutama vuosi sitten Kettunen oli ilomantsilainen kanafarmari. Allergian vuoksi hän joutui jättämään farmin. Eikä hän nyt voisi kuvitellakaan vaihtavansa alaa.

"Lentokenttä on kiva työpaikka, kun täällä näkee erilaisia ihmisiä."

Julkkis

"Pitäisikö tästä loukkaantua vai olla tyytyväinen? Minua on aina vituttanut sana julkkis. Assosioin sen tyyppeihin, joiden kanssa en halua olla missään tekemisissä. Olen pienestä pitäen halunnut vain rock-bändin rumpaliksi ja tehnyt sen eteen vitusti duunia", kommentoi Jussi69 valintaansa.

Tosin rock-bändissä julkisuus on elinehto.

"Mutta myös lieveilmiö. Kävin aluksi kaikenmaailman kissanristiäisissä. Tympäännyin hommaan jo vuosia sitten, mutta ei se leima otsasta häviä."

Vaikka 34-vuotias The 69 Eyesin rumpali ei ole enää joka kekkerien vakiokasvo, niin lehtien palstoilla häneen törmää.

"Viikoittain joku toimittaja soittaa ja haluaa kommenttejani, viimeksi Paris Hiltonin seksielämästä. Kaikkiin pyyntöihin en suostu, en halua päätyä yleiseksi kommentaattoriksi. Nytkin ulkopuolisista saattaa tuntua, että Jussi soittaa lehtiin päästäkseen taas jauhamaan itsestään", Jussi69 kertoo.

"Olen toki otettu siitä, että jengiä kiinnostaa tekemiseni. Mutta kannattaa tsekata: olen ’julkkis-homman‘ lisäksi soittanut rumpuja myös parissa biisissä."

Pastapaikka

Aina täynnä (onneksi paikka vapautuu nopeasti). Muutkin tietävät, että täältä saa hyvää pastaa. Päivittäin pasta-annoksia menee 300 kappaletta. Suosikki on Coppola: broileria, paprikaa, tomaattia, mascarponea ja sinihomejuustoa.

Keittiömestari Dario Bracone valottaa pastan salaisuutta.

"Pastaa keitetään kolme minuuttia, siihen kaadetaan kastike ja annetaan valmistua muutama minuutti." Pöydässä se on 10 minuutissa tilauksesta.

Don Corleone Kampin keskus. Pastat 11,80–14,90 e.

Myynti-näyttely

Upea olohuone, noi munakupit kattauksessa on makeet! Kotoisa keittiö, jaa, tollaset pastalautaset! Ai, teitte sitten lastenhuoneesta pinkin! Ihana toi makkarin kylppärin lavuaari, jotenkin siirtomaahenkinen .

Nyt ei olla Tiia ja Tim Taidokkaan kotona, vaan belgialaisen Flamantin 150-neliöisessä liikkeessä. Flamant on kuin koti, jossa kaikki on kaupan. Kaapisto voi maksaa 3 000 euroa, mutta 20 euron valokuvakehyksen voisi ostaa satunnainenkin kulkija. Jos oikein inspiroituu, kotinsa voi jopa maalata Flamant-värein. Flamant-koti sisustetaan uusiksi maaleja myöten kaksi kertaa vuodessa päämiehen ohjein.

Flamant, Boknäs. Uusi Flamant-koti on juuri valmistunut.