Kulkurin anatomia

Viime keväänä keksin ajatuksen ryhtyä kulkuriksi. En vielä ole lähtenyt maantielle, ehkä en koskaan lähdekään, kenties olen aivan liian laiska, mutta aloin puhua asiasta.

"Aion tänä kesänä ryhtyä kulkuriksi", saatoin tokaista jollekin kaunokaiselle ravintolan pöydässä.

Ei kestänyt kauankaan huomata, että olin osunut johonkin, joka kiihotti mielikuvitusta. Kuulijoiden kasvot kirkastuivat. Silmiin tuli terävämpi katse tai silmät alkoivat tuikkia. Kuullessaan kulkuri-sanan miesten pysähtyneet aivot lähtivät rullaamaan lähtökiihdytykseen. Naiset lämpenivät niin, että olin kuulevinani kosteiden lakanoiden kahinaa.

"Aion tänä kesänä ryhtyä kulkuriksi" osoittautui yhtä hyväksi lauseeksi kuin jos olisin ilmoittanut perustaneeni rokkibändin ja buukanneeni ensimmäisen keikan Tavastialle. Tulkaa tyköni, beibit!

Nykyaikana kulkuri voi olla mies tai nainen. Hänen pitää olla romantikko, joka haluaa kuljeksia syvällä maaseudulla. Ideana ei ole nauttia suomalaisesta luonnosta patikoimalla rinkka selässä metsässä vaan suunnata huolettomat askeleet syrjäisille maanteille, joiden varsilla vehnäpellot lainehtivat ja lehmät käyskentelevät kesälaitumella turvonneet utareet heiluen.

Kulkuri on kiinnostunut tapaamaan maaseudun jyväjemmareita. Hän haluaa joko oppia tuntemaan näitä perussuomalaisia tai sitten hän tahtoo ironinen taka-ajatus mielessään saada selville, kykeneekö hän itse selviytymään niiden kanssa.

Kulkurin trippi maalle voi olla hauska seksiretki aittojen ja heinälatojen pehmeille pahnoille, tai se voi olla rankka seikkailumatka, jonka varrella city-kulkuria ei kukaan ymmärrä eikä auta. Kaikki riippuu kulkurin omasta viehätysvoimasta.

Varusteet

Kulkurin ideana on olla vapaa ja huoleton. Se on mahdotonta, jos selässä on liikaa tavaraa. Hylkää ajatus rinkasta ja valitse kevyempi reppu.

Kulkuri ei kuljeta mukanaan telttaa eikä makuupussia. Niitä kantava henkilö on patikkaretkeilijä. Kulkuri yrittää päästä ilmaiseksi yöpymään maalaistaloihin ja niiden piharakennuksiin.

Koska ilmaisten yösijojen ja lounaiden saaminen vaatii maallakin viehätysvoimaa, kiinnitä erityistä huomiota ulkonäköösi. Tarvitset toki kävelemiseen soveltuvat jalkineet etkä saa illan tullen paleltua. Oleellista on kuitenkin, että olet hyvännäköinen.

On hieman epäselvää, kannattaako kulkurin pukeutua kalliisiin merkkivaatteisiin. Se voi ärsyttää maalaisia. Yritä yhdistää seksikkyyteen ripaus luonnollisuutta.

Mieskulkurin on syytä erityisesti välttää kukkoilemista. Siinä voi käydä tosi pahasti. Muista, että paikalliset miehet ovat bodanneet lihaksiaan nostelemalla 25 litran maitotonkkia. Ne sällit sitä paitsi liikkuvat usein ryhmissä.

Näyttäytymiskelpoisten vaatteiden (ja naisten tapauksessa meikkien) lisäksi kulkurin repusta löytyy paikkakunnan maantiekartta, kamera, kännykkä, luottokortti, pokkari, kondomeja, hyttyskarkotetta, aurinkovoidetta, vähän ruokaa ja vesipullo. Ota kuitenkin huomioon, että veden pyytäminen on yksi kaikkein viattomimmista syistä kolkuttaa maatalon ovelle. Juomaveden kautta pääsee juttuun niiden kanssa.

Seksi

On yksilöllinen asia, miten keskeistä roolia seksi näyttelee kulkurin tiellä. Ennen vanhaan kulkurit olivat pelkästään miehiä. He olivat aina valmiita juoksemaan piikatytön hameen perässä aittaan. Emme kai me nykyajan ihmiset voi tässä kohtaa jäädä kakkosiksi? Onhan joka tapauksessa selvää, että seksin avulla monet yösijat löytyvät kuin itsestään.

Voidaan olettaa, että naiskulkurit pystyvät miehiä helpommin tekemään kulkurielämästään ikimuistoisen seksiloman. Väitetään, että maaseudun verevimmät emäntäkandidaatit ovat paenneet kaupunkien kivierämaihin ja maalle on jäänyt vain uuninpankolla KELAavia aikamiespoikia.

En usko, että asiat ovat näin heikosti, ainakaan kesällä, jolloin kaupunkiin menneitäkin palailee kaihoilemaan kotiseutujaan. Optimismi on kulkurin oleellisin kaveri. Ehkä jo seuraavan tienmutkan takana maalaisblondi istuu heinäpellolla jakkaralla lehmä vieressään ja laulaa lypsäessään. Tai päivettynyt viljelijäjuntti äestää peltoaan uusimman traktorimallin pukilla lihakset hiestä kiiltäen. Silloin kulkuri vilkaisee kenkiään ja hypähtää maantien ojan ylitse pellolle. "Saanko lypsää kanssasi?", "Otatko kyytiin pukillesi?"

Kulkurin kannattaa aina pysähtyä juttelemaan, kun näkökenttään ilmestyy mielenkiintoinen tyyppi. Kulkurillahan ei voi olla kiire mihinkään. On aivan samantekevää onko kulkuri siinä vai kahden kilometrin päässä siitä. Erityisiä avausrepliikkejä ei myöskään tarvita. Kaupunkilaisen ja maalaisen välillä juttu käynnistyy luontevasti ainakin Pohjanmaan ulkopuolella. Kulkuri voi kysäistä mitä tahansa. Maalainen taas on aina utelias tietämään, mikä epeli hänen kohdalleen on osunut.

Satunnaisen mutta sitäkin toistuvamman pokailun ja flirttailun lisäksi on aiheellista lukea huolellisesti tolppiin isketyt lavatanssijulisteet. Pitkien matkojen liftaaminen ei kuulu kulkurin toimenkuvaan, mutta perjantai-illan tullen hän ottaa peukalokyydin parinkymmenen kilometrin päässä oletettavasti sijaitsevalle tanssilavalle, jossa esiintyy vaikkapa Kikka. Siellä on erikoista meininkiä ja sieltä luulisi löytyvän seksiä yösijan kera.

Mieskulkurin täytyy vain varoa maalaismiehiä, jotka ovat hyvin haluttomia jakamaan vähäistä naiskantaansa kaupunkilaisten kanssa. Naiskulkurin taas ei pidä missään olosuhteissa lähteä humalaisen miesjoukon autokyytiin. Uskoisin kuitenkin, että ihminen pystyy hieman järkeään käyttäen selviytymään ehjin nahoin jopa maalla.

Kulkuriseudut

Kulkurointialuetta mietittäessä voidaan muutamat seudut ilman muuta unohtaa. Pohjois-Suomeen ei pidä lähteä kävelemään. Talot ovat liian kaukana toisistaan. Pohjanmaalle en ainakaan itse menisi kulkuriksi. Maa on niin tasaista, että kulkuri pitkästyy suunniltaan jo muutaman tunnin kuljeskelun jälkeen.

On myös sangen epävarmaa, kannattaako kulkuriksi ryhtyä Uudellamaalla. Mitä lähempänä pääkaupunkia ollaan, sitä varautuneempia ihmiset ovat.

Pari tyttöä, joiden kanssa pohdin tätä asiaa, suosittelivat kaikkein innokkaimmin Pälkäneen seutua Joensuun yläpuolella Pohjois-Karjalassa. Tienoot ovat kuulemma hyvin kauniita ja ihmiset ystävällisiä.

Kulkurikandidaatti voi siis ensin matkustaa junalla tai liftaten Joensuuhun ja poimia sieltä reppuunsa Pälkäneen ympäristön matkailuesitteitä ja karttoja. Menestymisen kannalta on ratkaisevaa selvittää ennen Joensuusta poistumista karjalaisten huuliveikkojen avulla, missä päin Pälkänettä asutus on tiheimmillään. Tytöt väittivät, että maataloja on riittävän tiuhassa. Lievään skeptisyyteen on aihetta. Muuten voi löytää itsensä korpitaipaleelta.

Toinen hyvä alue on Turun saaristo. Kulkurisäännöt eivät kiellä liftaamasta aina välillä yhdeltä saarelta naapurisaarelle. Turun saaristossa on luultavasti yhtä kauniita tyttöjä kuin Turussakin. Selvitettäväksi jää, onko siellä myös komeita jääkiekkoilija-maanviljelijöitä.

Mikkelin ja Savonlinnan ympäristö sekä ylimalkaan koko järvi-Suomi sopivat kulkurille erittäin hyvin. Ihmiset ovat ystävällisiä, maisemat kauniita ja maatalot lyhyiden kävelymatkojen päässä toisistaan.

Mitä maksaa?

Modernin kulkurin ei tarvitse olla täysin pa. Vaikka hän pyrkii selviytymään niin vähällä rahalla kuin suinkin, hänen kannattaa varata luottokortti ja hieman käteistä matkaansa. Ilmainen yösija ei aina ole varma, eikä sosiaalisinkaan kulkuri viitsi joka hetki kaveerata paikallisten mullankääntäjien ja utareenrasvaajien kanssa. Siksi on hyvä, jos voi tarpeen tullen majoittua omalla kustannuksellaan.

Pälkäneen seudulla maksullisen majoituksen saa parillakymmenellä eurolla. Vilkkaammilla alueilla voi joutua maksamaan muutaman euron enemmän. Koska menestyvä kulkuri joka tapauksessa nukkuu ainakin osan öistään ilmaiseksi, hän pystyy selviytymään 20 euron päiväbudjetilla. Tavoitteena on, että rahaa ei kulkurina ollessa kulu enempää kuin kotona.

Yksin vai kaverin kanssa?

Kulkuri on yksinäisen tähden ratsastaja. Toisinaan, ehkä useinkin, hän viettää ihanan yön satunnaisen pokan kanssa, mutta heilauttaa taas aamulla kättään ja katoaa mutkan taakse.

Pitkin hampain olen valmis hyväksymään myös kulkurikumppanukset. Liikkuivathan Huckleberry Finn ja Tom Sawyerkin kimpassa. Kaveri tekee kuitenkin monet asiat monimutkaisemmaksi. Toinen on ehkä löytänyt hyvän seksisutinan ja toista ottaa pattiin. Toinen voi ryhtyä jo parin päivän jälkeen jänghäämään, että lähdetään kaljalle ja jätetään nää heinänpaalittajat.

Kaksi kulkuria, joilla on parisuhde keskenään, saisi Tauno Palon kääntymään haudassaan.

Kulkurikirjallisuuden klassikot

Jack Kerouac: Matkalla
Beat-kirjallisuuden klassikko. "Ja niin pakkasin purjekankaiseen kassiin muutamia välttämättömiä tavaroita…" Kulkurin reitti kulkee USA:n halki: New York-Chicago- Denver- Salt Lake City-San Francisco.

Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
Paasilinnan hienoimmassa kirjassa pikkupomo sanoo itsensä irti oravanpyörästä ja pyhittää hetken elämästään jänikselle ja samoilulle.

Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut
Nuori kulkuri Huckleberry Finn seikkailee lautalla Mississippi-joella karanneen orjan kanssa. Mukana myös Tom Sawyer. Ystävykset kohtaavat roistoja ja murhaajia, sekä pakoilevat Finnin alkoholisti-isää.