Laajakaistapäät

Aplodit Suomelle! Olemme ohittaneet Ruotsin nopeiden tietoliikenneyhteyksien maana. Ja nuoret kiittävät: internet on nuijimassa tv:n mediahuvina.

Internet on jo ohittanut television nuorten miesten suosikkimediana, jos Kansallista nuorisotutkimusta on uskominen. Sen mukaan 15–24-vuotiaat miehet käyttävät Internetiä päivittäin 107 minuuttia ja televisiota vain 99 minuuttia. Erityisesti nettiin ovat viehtyneet alle 18-vuotiaat.

”Suurin tekijä nuorten netin käytön kasvussa ovat reaaliaikaiset keskusteluohjelmat”, aloittaa tutkimuksen tehneen 15/30 Researchin toimitusjohtaja Antti Kasanen.

Emme ehdi navigoida yhtään syvemmälle Kasasen tutkimukseen, kun ruudulle jo pomppaa varoitusikkuna. Palomuuriksi on asettunut Suomen suurimman kaupallisen tv-yhtiön MTV Oy:n tutkimuspäällikkö Taina Mecklin. Hänen mielestään nyt ollaan lataamassa vähintäänkin epäilyttävää liitetiedostoa.

”Media-ajankäytön muutoksista on vaarallisen helppoa tehdä vääriä tulkintoja yksittäisen tutkimuksen pohjalta”, Mecklin varoittaa. ”Kansallinen nuorisotutkimus ei edusta koko suomalaista nuorisoa, koska se on tehty nettikyselynä ja painottuu siksi netin suurkuluttajiin!”

Latua, laajakaista tulee!

Totta, laajakaistan käyttäjät ovat yliedustettuina nuorisotutkimuksessa. Se lukee itse raportissakin. Olennaista kuitenkin on, että tutkimus heijastaa aitoa muutosta kaupunkilaisten edelläkävijöiden keskuudessa. Internet on noussut kymmenessä vuodessa tyhjästä medioiden kärkikastiin. Ja bitti viuhuu sitä lujempaa, mitä enemmän kaistaa riittää.

”Reilulla 30 prosentilla suomalaisista kotitalouksista on jo laajakaistayhteys. Valtiovallan tavoitteena on saada muutaman vuoden kuluessa lähes kaikki kotitaloudet laajakaistaliittymien piiriin. Internetin käyttö tulee lisääntymään vastaavasti”, Antti Kasanen toteaa.

Vielä jokin aika sitten Ruotsi oli Suomea edellä nopeiden Internet-yhteyksien levinneisyydessä. Nyt naapurin ohi on pyyhkäisty vauhdilla, joka on EU-komission mukaan ollut maailman nopeinta: laajakaistaliittymien määrä on kaksinkertaistunut puolessatoista vuodessa. Liittymiä oli joulukuussa 750 000, ja kansallisen laajakaistatyöryhmän tavoite vuoden 2005 loppuun mennessä on miljoona. Lähes kaikilla kotitalouksilla olisi mahdollisuus hankkia kiinteän verkon laajakaistayhteys. Suomesta ollaan todella rakentamassa tietoyhteiskuntaa.

Maailman johtavista nettimaista ollaan toki vielä jäljessä: esimerkiksi Etelä-Koreassa laajakaista on jo kolmella neljäsosalla kotitalouksista. Siellä kasvu on kuitenkin jo pysähtynyt. Rajansa kaikella.

Piratismin pesä

Palataan televisionkatseluun. Tutkimuspäällikkö Taina Mecklinin mielestä mediakentän kruunu ei todellakaan kuulu Internetille, ainakaan vielä. Hän vyöryttää esiin lukuja ja tilastoja, joilla täyttäisi pari Kymmenen uutisten lähetystä. TNS Gallupin tekemä Intermediatutkimus kertoo, että televisio tavoittaa päivän aikana 91 % ja Internet vain 60 % 12–24-vuotiaista nuorista... Finnpanelin tv-mittaritutkimuksen mukaan 15–24-vuotiaat nuoret viettävät television parissa keskimäärin tunnin ja 40 minuuttia päivässä... Tilastokeskuksen pitkän ajan seurannassa nuorten tv:n katselu on lisääntynyt... 74 prosentin huomioarvo.. tavoittavuus... surr... surr.

Ok. Televisio ei ole kuolemassa, ainakaan aivan kesken Salkkareiden tuotantokauden.

Toisaalta televisioon käytetty aika ei sekään ole aikaa yksinoikeudella. Tammikuussa julkistettu Universal McCannin laaja ”Media in Mind” -tutkimus paljasti, että Yhdysvalloissa jopa 20 % kaikesta tv:n katseluajasta on internetin ja television sekakäyttöä.

Mutta prosentit ja minuutit saavat nyt riittää. Tarinaan tarvitaan realismia, ja siksi on tavattava Petteri, 26. Hän ei yleensä avaa ovea, ellei tiedä kuka on tulossa – siellähän voi olla televisiolupatarkastaja – mutta tästä tapaamisesta on sovittu etukäteen. Messengerillä.

Petteri on elävä esimerkki siitä, miten Internet voi syrjäyttää muut mediat. Hänelle ei tule lehtiä, koska netissä uutiset ovat tuoreempia ja ilmaisia. Hän ei juuri kuuntele radiota eikä osta cd-levyjä. Tuhannet biisit on kätevämpää imuroida netistä ja säilyttää tietokoneen kovalevyllä.

Petterin yksiötä hallitsee 42-tuumainen plasmatelevisio, jota olisi kieltämättä vaikea piilottaa lupatarkastajalta. Hän tilasi sen hintavertailujen jälkeen Saksasta, Internetin kautta tietenkin.

”Katson televisiota nykyisin melko vähän. Jos television vain avaa, sieltä ei yleensä tule mitään mielenkiintoista”, Petteri sanoo.

”Aiemmin katsoin kyllä elokuvakanavia, ilmaiseksi siis. Minulla oli digiboksiin oma piraattikortti, jolle ohjelmoin tarvittavat salausavaimet. Koodia vaihdettiin silloin tällöin, mutta uudet avaimet sai aina nopeasti netistä. Sitten tuli imperiumin vastaisku: koko salausmenetelmä vaihdettiin. Nyt voi kestää parikin vuotta, ennen kuin joku saa uuden systeemin murrettua.”

Elokuvien katselu ei kuitenkaan loppunut siihen. Televisiohan on kytketty tietokoneeseen.

”Minulla on nykyään niin nopea nettiyhteys, että pystyn imuroimaan kaikki elokuvat netistä dvd-tasoisina. Tietokone on päällä vuorokauden ympäri, joten ongelmaksi muodostuu lähinnä levytilan loppuminen. Leffoja tulisi paljon enemmän kuin ehdin niitä katsoa”, Petteri pahoittelee.

”Olen nähnyt useimmat kiinnostavat elokuvat jo ennen kuin ne tulevat ensi-iltaan Suomessa. Uusimpiin leffoihin ei löydy suomenkielistä tekstitystä, mutta paraneepa kielitaito.”

Netissä on liikaa sisältöä

Piraatti-Petteri on vielä poikkeus, mutta kuinka kauan? Ainakin Antti Kasanen uskoo, että laajakaistayhteyksien yleistyminen ja nopeuksien kasvu lisää roimasti internetissä siirrettävän tiedon määrää.

”Briteistä jo viidennes on imuroinut televisio-ohjelmia netistä. Perinteisesti on puhuttu musiikkipiratismista, mutta elokuva- ja tv-piratismi ovat jo Suomessakin pinnan alla kyteviä ilmiöitä. Onkin mielenkiintoista nähdä, tekeekö elokuva- ja televisioteollisuus saman virheen kuin musiikkiteollisuus. Musiikkiteollisuus laittoi kaikki panokset ilmiön kieltämiseen, kun ne olisi pitänyt laittaa uusien liiketoimintamuotojen kehittämiseen”, Kasanen pohtii.

Vaan jos kuluttaja voi ladata netistä haluamansa elokuvat tai musiikin ja käyttää niitä milloin tahtoo, onko suurten mediatalojen ja valmiiksi pureskeltujen sisältöjen aika ohitse? Sulkeeko myös sohvaperuna-Simo lopulta olohuoneen sontaluukun, kun laajakaista tuo kylliksi viihdettä hiirikäden ulottuville?

”Suurin osa suomalaista ei halua käyttää vapaa-aikaansa sisällön etsimiseen valtavasta sisältöjoukosta. Tavat, tottumukset ja rutiinit ohjaavat aika lailla arkeamme”, arvelee Taina Mecklin. ”Tv-kanavan on osattava tarjota oikeaa sisältöä oikeaan aikaan. Meillä MTV:ssä on siitä kohta 50 vuoden kokemus. USA:ssa on nähty, että esimerkiksi ajassa siirretty television katselu ei ilmiönä vaikuttaisi olevan kovin suuri. Parhaat ohjelmat ja tapahtumat halutaan nähdä livenä. Toki mediakulutus jatkossa jonkin verran pirstaloituu kaikissa medioissa.”

Markkinoinnin asiantuntijakaan ei povaa television tuhoa.

”Internet tuo edelläkävijöille paljon uusia mahdollisuuksia, mutta vaatii aikaa, että tällainen itseohjautuva malli vakiintuu. Sittenkään se ei sovi kaikille, koska osa kuluttajista haluaa mieluummin valmiita sisältöjä. Työpäivän jälkeen on eri asia rojahtaa sohvalle ja painaa kaukosäätimen nappulaa kuin etsiä aktiivisesti viihdykkeitä netistä”, sanoo Helsingin kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Henrikki Tikkanen.

Tikkanen varoittaa kuitenkin tuudittautumasta ajatukseen, että kaikki säilyy ikuisesti ennallaan ja Internet-kupla oli pelkkää kuumaa ilmaa. Vaikka muutos ei ole niin nopea ja raju kuin ajateltiin, ne käyttäytymisen todelliset muutostrendit, joita kuplaajat ennakoivat, alkavat vasta näkyä vähitellen.

”Mediaympäristö on murroksessa, mutta on toinen asia, miten yritykset markkinoinnissaan ottavat tämän huomioon. Osa markkinoinnin päättäjistä ei vielä hallitse eikä ehkä edes ymmärrä muutosta. Uusien markkinoinnin mallien esiinmarssi on kuitenkin vääjäämätön. Internet tarjoaisi hyvän mahdollisuuden vaikkapa asiakasyhteisöjen rakentamiseen ja hyväksikäyttämiseen.”

Internet-sisällöntuotanto on yskinyt jo vuosia mainoseurojen valuessa perinteisempiin medioihin. Kasvavat markkinointipanostukset antaisivat mahdollisuuksia aivan uudenlaisten nettipalveluiden ja -sisältöjen kehittämiseen. Internetillä olisi potentiaalia kasvaa tulevaisuuden supermediaksi.

Kenen kanssa keskustelen?

Klikataanpa välillä back-nappulaa. Takaisin todellisuuteen, mitä nuori Suomi tekee netissä nyt?

”Suurin tekijä nuorten netin käytön kasvussa ovat reaaliaikaiset keskusteluohjelmat, kuten MSN Messenger ja IRC”, Antti Kasanen sanoo.

”Samalla kun netin käyttö on lisääntynyt, se on muuttunut osin passiivisemmaksi. Jos omistetaan kiinteä Internet-yhteys, pidetään konetta helposti päällä ja odotellaan, että kaverit tulevat linjoille. Tilannetta voi verrata siihen, että televisio on päällä, mutta kukaan ei sitä katso.”

Toisaalta nettikeskustelujen yleistyminen on synnyttänyt polttavan tarpeen nähdä, millainen mörökölli näppäimistöä takoo piuhan toisessa päässä.

”Internetin perusluonne aiheuttaa sen, että ihmiset jäävät toisilleen yleensä pelkäksi nimimerkiksi, joko tarkoituksella tai puolivahingossa. Tämä on nähtävissä keskustelupalstoilta, nettipeleistä, artikkeleista, uutisista ja niin edelleen. Iso läjä nimiä ja nimimerkkejä siellä täällä”, alustaa Tomi Lintelä alias shalafi.

”Netissä oli kauan sitten yksinkertainen www-sivu, johon oli kerätty irkkaajien kuvia. Se kuitenkin lopetti toimintansa ja katosi netistä muutamaksi vuodeksi. Vuoden 2000 lopulla kyllästyin tilanteeseen ja ideoin palvelun, jonne jokainen käyttäjä pystyi itse lisäämään kuvansa ilman välikäsiä sekä kommentoimaan muiden kuvia. Siitä se sitten lähti, kuin lumipallo lapasesta.”

Lintelän IRC-Galleriaksi nimeämä kuva- ja kommentointipalvelu on kokenut ilmiömäisen kasvun. Nyt sillä on jo 160 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ei enää vain irkkaajia.

Tyttöjen kuvia

”IRC-Gallerian ja muidenkin kuvagallerioiden suosio kertoo mielestäni siitä, että visuaalisuuden ja tunnistettavuuden merkitys netissä on lisääntymässä. On tärkeää nähdä ja tulla nähdyksi”, selittää mediatutkija Marjo Laukkanen Lapin yliopistosta.

”Vaikka eri keskusteluympäristöissä anonyymejä käyttäjiä on yleensä enemmän kuin omalla naamallaan esiintyviä, yhä useampi uskaltaa myös liittää valokuvansa muiden nähtäväksi. Irkkaajille näkyminen on helppoa, koska IRC-Gallerian suosion myötä siihen on syntynyt jo oma kulttuurinsa. Sekin viestii jo jotain, jos omaa kuvaa ei mistään löydy.”

Tomi Lintelä kertoo, että muutama vuosi sitten IRC-Gallerian tyypillinen käyttäjä oli 23-vuotias poika, nyt 17-vuotias tyttö. Nimenomaan nuoret tytöt ovat rynnineet galleriaan joukolla. Miksi?

Marjo Laukkanen on tutkinut galleriakuvien merkitystä. ”Haastattelemieni tyttöjen mukaan kuvista yksinkertaisesti katsotaan, miltä toinen näyttää. Kun kyseessä on tuttu, ulkonäöllä sinänsä ei ole merkitystä vaan toisen näkemisellä. Toisaalta omien kuvien valintaan kiinnitetään huomiota, mitä tahansa ei galleriaan laiteta. Usein valitaan sellainen, jossa näyttää hyvältä mutta ei kuitenkaan liian hyvältä, jotta ei tuntisi huijaavansa muita. Myös itseironiset ja taiteelliset kuvat ovat suosittuja.”

Tasa-arvon aika

Tyttöjen tulo nettiin ei rajoitu vain IRC-Galleriaan. Vaikka nuoret naiset viettävät Kansallisen nuorisotutkimuksen mukaan yli kolmanneksen vähemmän aikaa netissä kuin miehet, ero on kaventunut ja Internetin käyttö tasa-arvoistunut.

”Lähes kaikki alle 20-vuotiaat tytöt ja pojat ovat käyttäneet nettiä ainakin joskus, eikä sähköpostiosoitteiden yleisyydessäkään ole eroja sukupuolten välillä”, sanoo Marjo Laukkanen. Hän toteaa kuitenkin, että tyttöjen ja poikien Internetin käyttötavat poikkeavat toisistaan. Pojat esimerkiksi pelaavat ja lataavat musiikkia enemmän kuin tytöt. Tyttöjä ja poikia myös houkutellaan eri sivuille, eli osa sivustoista on selvästi suunnattu tytöille ja osa pojille. Käyttäjissä voi silti olla molempia, kuten esimerkiksi teinitytöille tarkoitetulla Demin nettisivustolla.

”Nikit eli nimimerkit voivat olla hyvinkin sukupuolineutraaleja, mutta toisaalta käyttäjän sukupuolella on hurjasti merkitystä esimerkiksi erilaisissa keskusteluympäristöissä. Sukupuoli voi olla ’oma’ tai ’toisen’, mutta silti se määrittää keskustelijaa”, Marjo Laukkanen kertoo.

Keskustelun lisäksi Internetissä ylläpidetään myös omia www-sivustoja tai nettipäiväkirjoja eli blogeja.

”Pojilla on paljon perinteisiä kotisivuja, joiden aiheena ovat usein omat harrastukset”, arvelee Nana Hjelt. Hän työskentelee kansainvälisessä Internet-alan yrityksessä, jonka mainosverkkoon kuuluu kymmeniä tuhansia nuorten aikuisten kotisivuja Suomessakin.

”Tyttöjen web-julkaiseminen on yleistynyt voimakkaasti blog-ilmiön myötä. Tyttöjen nettipäiväkirjat ovat paljon henkilökohtaisempia kuin poikien sivut, ja niissä saatetaan kertoa omasta elämästä hyvinkin avoimesti. Joskus tulee miettineeksi, onko kirjoittaja edes tajunnut tekstin olevan periaatteessa koko maailman luettavissa.”

Kotisivujen ylläpito on kuitenkin yksi harvinaisimmista netin käyttömuodoista. Suomalaisia lukuja ei ole, mutta Stanfordin SIQSS-instituutin joulukuisen tutkimuksen mukaan 18–29-vuotiaat amerikkalaiset käyttivät www-julkaisemiseen keskimäärin vain hieman yli minuutin päivässä.

Kokonaisuutena Internetin jenkkikäyttäjät kuitenkin uhrasivat harrastukselleen kolmisen tuntia päivässä. Osa nipistettiin jopa yöunesta: netin käyttäjät nukkuivat 25 minuuttia vähemmän kuin muut. Tutkijat eivät tosin ole varmoja, johtuuko netin käyttö unettomuudesta vai unettomuus netin käytöstä.

Tuhansia kuvia netissä:

• http://www.irc-galleria.fi
• http://www.peilikuva.net
• http://www.city-galleria.net

Internet 1969–2005

• 1969 Internetin kantaisä Arpanet.
• 1971 Ensimmäinen sähköposti: ”QWERTYUIOP”. @-merkki käyttöön.
• 1976 Englannin kuningatar Elisabeth II lähettää sähköpostia.
• 1978 Ensimmäinen roskaposti (spam).
• 1980 Ensimmäinen virus jumittaa koko Arpanetin.
• 1983 Scott Fahlman keksii hymiöt :-) ja :-(
• 1984 Verkkotunnukset eli domain-nimijärjestelmä. Funet, korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko.
• 1986 Internet-uutisryhmät. Suomen .fi-maatunnuksen rekisteröintihakemus.
• 1988 Suomalainen tiedeyhteisö pääsee Internetiin. Ensimmäiset postit alt.sex-uutisryhmään.
• 1988 Mato saastuttaa 6 000 Internetin 60 000 palvelimesta.
• 1988 Jarkko Oikarinen kehittää IRC-keskustelupalvelun.
• 1990 Internetin ensimmäinen etäohjattava laite: John Romkeyn leivänpaahdin.
• 1991 TCP/IP-leivänpaahtimeen laajennus: leipiä nosteleva robottikäsi.
• 1991 Tekstipohjainen Gopher-käyttöliittymä.
• 1991 Linus Torvalds julkaisee Linuxin 1. version. Tim Berners-Lee esittelee World Wide Webin (WWW).
• 1992 TKK:ssa tehdään graafinen WWW-selain Erwise. Jean Armour Polly keksii käsitteen ”Internetissä surffaaminen”.
• 1993 Mosaic-selain (myöh. Netscape). Webiin tulee kuvia. Netin käyttö kasvaa USA:ssa 341 634 %. Eunet Finlandilta kaupallisia internet-yhteyksiä Suomessa.
• 1993 Ensimmäiset web-hakukoneet.
• 1993 Valkoinen talo nettiin. Presidentille ja varapresidentille sähköpostiosoitteet.
• 1994 Yhdysvalloissa voi tilata ruokaa Pizza Hutin verkkosivuilta.
• 1994 City-lehdessä Sam Inkisen artikkelissa ”Verkkojen valtakunta” luetellaan kotimaisia julkkiksia, joilla on jo sähköpostiosoite.
• 1994 Haku-portaali Yahoo.
• 1994 Ensimmäinen laaja spam-posti: ”Global Alert for All: Jesus is Coming Soon”.
• 1995 Ensimmäinen vain netissä toimiva radio.
• 1995 Altavista-hakupalvelu. Hotmail perustetaan.
• 1995 Ensimmäiset suuret Internet-yhtiöt pörssiin.
• 1996 Jo 200 000 suomalaista käyttää internetiä työpaikallaan.
• 1996 Macromedia Flash 1.0.
• 1997 70 miljoonaa netin käyttäjää.
• 1998 Google-hakupalvelu.
• 1998 Taloustutkimus: jo 243 000 ostanut Internetissä.
• 1998 Webissä noin 300 miljoonaa eri sivua.
• 1994 Haku-portaali Yahoo.
• 1999 Napster-ohjelma popularisoi musiikkipiratismin.
• 2000 Nettikupla puhkeaa. Dotcomeja konkurssiin.
• 2001 Mailin forwardoinnista laitonta Australiassa: rikkoo tekijänoikeutta.
• 2002 Blogeista eli nettipäiväkirjoista hitti.
• 2003 Laajakaistaliittymien määrä nousuun. Sveitsissä ensimmäinen online-äänestys.
• 2004 Virusten, matojen ja roskapostin vuosi. 800 miljoonaa netin käyttäjää.
• 2005 Webissä noin 57 miljoonaa eri sivustokokonaisuutta.