Pitäisikö pyöräilijöiden saada ajaa jalkakäytävällä?

Helsingin Uutisten lukijaa harmittaa. Lukijan areena -palstalle kirjoittanut kaveri ei ole innoissaan pyöräilyn kehityksestä Helsingissä.

“Ylistyshuumassa ovat pyöräilyn haittapuolet jääneet lähes kokonaan huomiotta. Ajelu on täysin hallitsematonta ainakin Kalliossa ja Alppiharjussa. Polkijoina on paljon ihmisiä, joilla ei yksinkertaisesti ole siihen minkäänlaisia valmiuksia ja joita eivät mitkään säännöt tunnu koskevan”, Pekka Karjalainen kirjoittaa.

“Kaiken huipuksi tuotiin vielä kaupunkipyörät kenen tahansa käyttöön. Voisiko HSL:tä tai sponsoroivalta S-ryhmältä vaatia edes jonkinlaista vastuuta tai panostusta valistukseen?"

Karjalainen sanoo, että tässä “viherhuumassa on varmaankin ihan turha toivoa asiaan mitään korjausta”, mutta hän saattaa olla väärässä. Liikenneturva ehdottaa, että rauhallista vauhtia pyöräilevät voisivat pyöräillä myös jalkakäytävällä.

Nykyisin alle 12-vuotiaat saavat pyöräillä jalkakäytävillä. Liikenneturvan ehdotus mahdollistaisi sen, että iäkkäät ihmiset voisivat pyöräillä jalkakäytävillä samoin kuin lasten kanssa pyöräilevät.

Tässä järjestö menee vikaan. Jalkakäytävien vapaampi käyttö pyöräilyssä voi hyvin johtaa parempaan liikennekulttuuriin, mutta sitä ei tulisi sitoa erilaisten ikäryhmien etuoikeudeksi. Oman väylän valinnassa voisi käyttää järkeä ja nopea pyöräilijä voisi valita autotien ja rauhalliseen tahtiin pyörillään kulkevat jalkakäytävän.

Liikenneministeri Anne Berner ei kannata Liikenneturvan ehdotusta. Berner luottaa suomalaiseen malliin, jossa ajatuksena on, että eri liikennemuodoilla on omat kaistansa. Ajatus on kaunis, mutta monessa kohtaa toimimaton. Etenkin jos jokaisen liikennevälineen kuljettaja kuvittelee, että oma kaista antaa luvan ajaa muusta liikenteestä välittämättä.

Valitettavasti Helsingin Uutisiin kirjoittaneelle Karjalaiselle pyöräilyn tulevaisuus tuskin tuo helpotusta. Pyöräily tulee lisääntymään ja hyvä niin. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että pyöräilyn taloudellinen arvo Suomelle on noin miljardin vuodessa. Liikennemuodoista sillä on kaikista myönteisimmät vaikutukset talouteen: euro pyöräilyyn tuottaa yhteiskunnalle 7,8 euroa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston laskelmien mukaan.