Suomalainen ruoka on osa arktista ruoantuotantoa, jonka ympärille rakennetaan tarinaa joka saisi kansainväliset ostajat kiinnostumaan. Kun aiemmin kylmät ja pohjoiset olot on nähty lähinnä haittana, rakennetaan niistä nyt syytä menestykselle.
“Suomi on pohjoisin maa, missä elintarvikkeita laajemmassa mittakaavassa tuotetaan. Samalla tasolla on Siperia ja Kanadan arktiset alueet, jossa ei todellakaan ruoantuotantoa näillä leveysasteilla tehdä”, tutkimusprofessori Sirpa Kurppa sanoo Luonnonvarakeskuksen (LUKE) podcastissa, joka nosti hetki sitten esiin suomalaisen ruoan erityisyyden.
Suomalaisuus ei itsessään takaa laatua, mutta ruoan tuottaminen arktisella alueella tuottaa selkeitä etuja.
Kurpan mukaan isoin juttu on puhtaus. Maaperä ja ilma ovat puhtaita ja järjestelmä valvontamekanismeineen tuottaa puhdasta ruokaa. Suomessa käytetyt lannoitteet ovat puhtaita suhteessa raskasmetalleihin ja torjunta-aineita on käytetty suhteellisesti vähän.
Golfvirran ansiosta maanviljely sujuu näilläkin leveysasteilla ja isot metsät ja jokamiehenoikeudet tuovat kuvaan luonnon herkut, kuten sienet ja marjat. Niissä vientipotentiaalia on vielä paljon nykyistä enemmän, mutta esimerkiksi marjanpoiminnan kannattavuus ja tekotapa on vielä ratkaisematta.
Lyhyt, mutta valoisa kasvukausi tarjoaa tasaiset olosuhteet ja vaikuttaa myös makuun ja aromeihin. Tällä tiedolla voisi edistää esimerkiksi marjojen kansainvälistä markkinointia.
Ruoan massatuotanto koko maailmassa perustuu Kurpan mukaan nykyisin noin parinkymmenen kasvin hyödyntämiseen. Suomalaisen tuotannon vahvuus ja vientitoivo tulee tuskin koskaan löytymään esimerkiksi massoille tuotetusta maissista tai riisistä, vaan erikoistumisesta ja uusista innovaatioista.
Euromääräisesti eniten Suomesta viedään vielä liha- ja maitotuotteita, joiden vienti noudattaa perinteistä kaavaa. Samaan aikaan suomalaisen ruokateollisuuden taivaalle syntyy uusia pelureita born global -asenteella, jossa nähdään heti alusta lähtien kansainväliset markkinat pääkohteena.
Esimerkiksi Real Snacksin gluteenittomien kaurasipsien kysynnälle tulee Suomessa jossain vaiheessa raja vastaan, mutta Aasian markkinoilla pienikin niche-tuote saattaa tehdä suomalaisnäkökulmasta merkittävän tuloksen.
Tai Goodio, joka valloittaa parhaillaan maailmaa ja etenee USA:n markkinoilla eettisesti tuotetulla raakasuklaallaan, ei pysty työntämään suklaajättejä syrjään kaupan hyllyiltä, mutta pienikin siivu läpi Yhdysvaltojen levittäytyneen Whole Foodsin hyllystä riittää tuottamaan maukasta tulosta.
Suomalaiset ovat olleet etuoikeutettuja, koska meille on tarjolla paljon inspiroivia lihankorvikkeita vauhdittamaan kasvisruokavalioon siirtymistä. Nyhtökaura lähtee maailmalle omalla, soijan korvaavalla innovaatiollaan turvallisesti Ruotsin kautta, mutta saa tulitukea Euroopan valloitussuunnitelmiin osaomistajaltaan Paulig Groupilta, jolla on jo kokemusta kansainväliseltä pelikentältä. Ehkä joskus massat ottavat kaurakorvikkeet haltuunsa, mutta tässä vaiheessa maailmanvalloitusta tehdään nimenomaan luovan erikoistuotteen näkökulmasta.
Luonnonvarakeskus pyrkii vahvistamaan arktisen ruoan tarinaa tuottamalla sen tueksi tutkimustietoa ja samalla ehdottaa, että arktisen ruoan käsite voisi olla yhteispohjoismainen hanke, jossa pohjoinen ruoantuotanto paketoidaan ymmärrettäväksi ja kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi arktisuudesta kertovan leiman tuomista kotimaisuudesta kertovan merkin rinnalle tai yhteistyötä arktisen ruoan tiimoilta kansainvälisillä messuilla.
Luken tutkijat tuottivat myös päättäjille tiivistelmän Suomen arktisen osaamisen ja kestävän hyödyntämisen mahdollisuuksista. Sen mukaan toimivassa arktisessa biotaloudessa Etelä- ja Pohjois-Suomi ovat vahvassa vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnan eri sektorit tekevät yhteistyötä.