Sami Kelopuro

Rokkari on kuollut, kauan eläköön pokeritähti! Pokerimiljonääri  Sami Kelopuro paljastaa kaiken pokerigurujen elämästä.

Sami ”LrsLzk” Kelopuro nousi toukokuussa 2011 PokerStarsin SCOOP-turnaustapahtuman voittajaksi. Hän tienasi voitostaan yli 500 000 dollaria.

Rock elämäntapana on kuollut. Muusikot hankkivat lapsia (tahallaan) ja vaativat, että keikkojen on loputtava arkisin puoliltaöin. Viinaa vedetään vasta duunin jälkeen ja ne harvat, jotka huumeita vielä käyttävät, jonottavat yhdysvaltalaisille vieroitusklinikoille. Levy-yhtiö antaa kenkää, jos keikka jää väliin solistin sammumisen takia, ja vaimo näyttää ovea ihan viattomasta bändärin suihinotosta.

Rock on auttamattoman keski-ikäistä, rokkarielämäntyylin perinteitä ylläpitävät nyt pokeritähdet. Tarkastellaanpa pokeritähtien elämää, johon meidät johdattaa 22-vuotias pokeriammattilainen Sami Kelopuro.

Fanit

Osa faneista päivystää liveturnauksissa, mutta suurin osa fanipohjasta kerätään netin kautta. Isojen nimien nettipelejä saattaa seurata tuhansia katsojia.

“Faneja on, mutta erona rokkareihin fanit ovat 90-prosenttisesti miehiä. Olin yllättynyt huomatessani, että heti ammattilaiseksi siirtymisen jälkeen sain faneja. Kundit kommentoivat netissä ja tullessaan juttelemaan ilmoittavat olevansa faneja.”

Hotellihuoneiden hajottaminen

Rokkarit heittelevät telkkareita, pokerimiehet läppäreitä.

”Läppärit ovat pokeriammattilaisilla ihan kulutustavaraa. Jos netissä tulee iso häviö, läppäri toimii sijaiskärsijänä.”

Huumeet

“Totta kai niitä vedetään, vaikken itse käytäkään. Humalassa pelaaminen on kuitenkin suurempi ongelma, huumeet kuuluvat viihteelle. Mun piireissä ei huumeita käytetä kovin paljoa. Suomalaiset pysyvät viinassa, jenkit ovat enemmän huumeisiin kallellaan.”

Tosiaan, nimekkäimmät huumeiden viemät tai niiden kanssa kamppailevat pokeriammattilaiset ovat yhdysvaltalaisia. Kuuluisin surullinen esimerkki on Stuart Errol “Stu” Ungar, 30 miljoonaa tienannut pokeriammattilainen ja ainoa World Series of Pokerin pääturnauksen kolminkertainen voittaja, joka kuoli kesken uransa kokaiinin heikentämänä ja pennittömänä. Muita huume- ja lääkepöllyissä pelanneita isoja nimiä ovat esimerkiksi Joey “Howard Hughes” Hawthorne, Mike Matusow, Paul Phillips ja Layne Flack.

Usein alkoholi- tai huumeongelma johtaa myös häviökierteeseen, pokerin säännöissä ei nimittäin kielletä alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena pelaamisesta. Sen voinee todistaa Ilari Sahamies, joka on monissa haastatteluissa kertonut hävinneensä yhtenä humalapelipäivänä 700 000 euroa.”

Bändärit

“Vegasissa flaksi käy monta kertaa illassa, jos kiinnostusta on. Eivätkä naiset siellä avioliittoa etsi, vaan yhden illan panoa ja rahaa. Vegasissa pöytään on aina tulijoita, toki se imartelee. Helsingissä homma on astetta vaikeampaa, täällä minut tunnistavat lähinnä kundit, jotka pelaavat itsekin pokeria.

Jotkut pysyvät periaatteesta sinkkuina, he eivät halua sitoutua niin kauan kuin vientiä on näin paljon. Pidempi seurustelusuhde syntyy todennäköisimmin pokerinpelaajamiehen ja alalla työskentelevän naisen, vaikkapa jakajan tai pokeritoimittajan, välille.”

Bileet

Pokeriammattilaisen päivä on pitkä, vastapainoksi kelpaa vain paras, villein ja hulluin, hinnasta viis.

”Las Vegas on täydellinen paikka bilettämiseen. Nuoret kundit haluavat parhaisiin juhliin, parhaaseen seuraan ja parhaisiin pöytiin. Nyt pinnalla on Tryst-yökerho, suosituin juoma on vuodesta toiseen samppanja. Kun olemme viihteellä, pöytään kannetaan skumppaa koko ilta ja paikan sulkeutuessa katsotaan, kuka maksaa ja mitä. Hyvänä iltana lasku on toistakymmentä tuhatta dollaria.”

Duunariperheiden jälkikasvu

Siis hetkinen, yli kymmenen tonnin ryyppyiltoja? Ovatko nämä pojat järjiltään? Tavallaan. Suuri osa Suomen pokeriammattilaisista on duunariperheiden alle kolmevitosia vesoja. Kelopuron äiti on yksinhuoltaja-harmonikansoittaja, Patrik Antoniuksen äiti lastenhoitaja ja isä pullakuski. Antoniuksen kanssa samoilta Hakunilan hoodeilta ponnisti myös Ilari Sahamies. Thomas Wahlroos on suomalaisista pokeriammattilaisista ainoa, joka on kotona oppinut käsittelemään miljoonaomaisuuksia. Eivät äkkirikastuneet pojat ryhdy eläkesäästäjiksi. He nauttivat omaisuudestaan, tähän tapaan:”Tykkään matkustella. Kävimme kavereiden kanssa Barbadoksella, vuokrasimme sieltä talon palvelijoineen ja kokkeineen. Vuokra oli vajaalta parilta viikolta 20 000 euroa, ei paha.”Kelopuron 200-neliöisen Monacon kodin autotallissa odottelevat Porche 911 Turbo ja Range Rover Sport, Lauttasaaressa BMW 335. Palvelijat pitävät huolta kodista sillä aikaa kun Kelopuro matkustaa. Siis palvelijat!

”Rahaan tottuu nopeasti. Kaveripiiri vaihtuu, autot paranevat ja ego kasvaa. Suomalaiset eivät edes ole pahimpia hassaajia, ruotsalaiset ja norjalaiset panevat rahaa haisemaan vielä enemmän. En mieti, mitä asiat maksavat. Sata tonnia uudesta autosta saattaa tuntua kalliilta, mutta sitten ajattelen että hei, toi on vain kolme erää pokeria.”

Miksi me olemme niin hyviä?

Suomalaisia pokeriguruja yhdistää siis tausta. Monet, kuten Kelopuro ja Sahamies, ovat ainoita lapsia ja suuri osa on pärjännyt korkealla tasolla jossain muussakin kilpailulajissa – Sahamies biljardissa, Antonius tenniksessä, Pasi Heinänen jalkapallossa, Juha Helppi paintballissa. Mutta mikä tekee suomalaisista niin erinomaisia pokerinpelaajia?

Suomalaiselta ammattilaiselta vaaditaan toki samoja ominaisuuksia kuin muiltakin: hyvää päässälaskutaitoa ja kelvollista lyhyen aikavälin muistia. Psykologinen silmä on liveturnauksissa kätevä, netissä sillä on vähemmän merkitystä. On suhtauduttava tyynesti suuriin summiin ja otettava vastoinkäymiset riittävän kevyesti. Mutta on meissä vielä jotain erityistä.

”Osittain suomalaisten hyvä pärjääminen on sattumaa, mutta toki suomalaisten kansallispiirteet sitkeys, kärsivällisyys ja itsepäisyys ovat omiaan pokeripöydissä.

Suomalaisilta ei pala pinna samaan tapaan kuin latinoilta. Portugalissa pari kuukautta sitten espanjalainen ammattilainen huusi mulle 35 minuuttia espanjaksi, ymmärsin sen verran että haukkui donkeyksi, huonoksi pelaajaksi. Patrik on superrauhallinen, Ilari enemmän sekoilijatyyppi, minä siltä väliltä.”

Loistavan pokerinpelaajan on oltava yhtä aikaa lähes flegmaattisuuteen asti rauhallinen ja valmis salamannopeisiin päätöksiin. On kyettävä sulkemaan ongelmat, vaikkapa parisuhdekriisi tai isot tappiot, mielestä suorituksen ajaksi. Suomalaiset eivät ole erityisen taikauskoisia – moni hyväkin pelaaja on sortunut luottamaan ”onnenkortteihin”. Suomalaisesta itsekritiikistä on myös etua – omat virheet on myönnettävä ja pelejä on kyettävä tarkastelemaan objektiivisesti.

Tuleeko mieleen joku muu laji, jossa suomalaisia on huipulla enemmän kuin suhteellinen osuutemme maailman väestöstä antaisi ymmärtää? Kyllä, F1-kuskit tarvitsevat tismalleen samoja ominaisuuksia.

Lisäksi tarvitaan rohkeutta ja tyhmänrohkeutta. Niiden avulla Kelopuro on miljoonansa tienannut.

“Jos kaipaa vain rahaa, voi pelata loputtomasti itseään huonompia vastaan. Minä haastoin itseni ja aloin pelata huippujen kanssa. Äijät luulivat, että tiedossa on helppoa rahaa, mutta yllättyivät.”

Kaksi miljoonaa tappiolla, mitä väliä?

Kelopuro tienasi viime vuonna miljoonia. Älkää uskoko lehtiä, jotka mehuttelevat Kelopuron 1,7 miljoonan verotettavilla tuloilla. Niistä puuttuvat kaikki Euroopan voitot, sillä Euroopassa tienatuista pokerivoitoista ei makseta veroja.

Mutta hups, nyt Kelopuro on kaksi miljoonaa euroa tappiolla. Sami, ajatteletko että tuo kahvilan ulkopuolella päivystävä romanikerjäläinen on sinua kolme miljoonaa rikkaampi?

”En. On luotettava siihen, että summat voittaa takaisin. Tämä ei ole uusi tilanne. Vuonna 2008 olin vielä marraskuun puolivälissä 1,5 miljoonaa euroa tappiolla, mutta vuoden loppuun mennessä olin tienannut sen verran, että maksoin 1,7 miljoonasta veroja.

Ennen pelasin enemmän texas hold’emia ja siirryin vastikään omahaan. Se oli virhe, omaha on paljon enemmän tuurista kiinni kuin texas hold’em, jossa voin pelata ketä tahansa vastaan. Olin kehuskellut ottavani matsin ketä tahansa vastaan. Se kääntyi omahassa tappiokseni, olisi pitänyt harjoitella ennen kuin lähtee pelaamaan vuositolkulla omahaa hakanneita jamppoja vastaan. Nyt en ole harrastanut isoja pelejä pariin kuukauteen. En halua hassata koko omaisuutta. Tällaisten summien käsitteleminen vaatii hyviä hermoja.”

Hyvät hermot, pokeriammattilaisen tärkein työväline. Ammattilaisellakin on pitkiä tappioputkia, jotka täytyy luovia kunnialla läpi. Pelaajan sekoamisesta käytetään termiä tiltti. Tiltissä oleva pelaaja ei pysty lopettamaan pelaamista, vaan ottaa yhä suurempia riskejä päästäkseen omilleen. Se ei kuitenkaan onnistu, koska aivot ovat tiltissä ja hermostuminen ottanut vallan. Stressitaso on peleissä korkealla ja harva jaksaa enää eläkepäivien lähestyessä tienata leipäänsä pokerilla.

Kelopurokaan ei usko pelaavansa ammattilaisena enää kolmikymppisenä. Mutta mitä ihmettä voi alkaa tehdä mies, joka voittaa ja häviää joka päivä virkamiehen vuosipalkan?

”Ennen armeijaa mulla ei ollut selvää tulevaisuudensuunnitelmaa. Armeijassa tienasin vajaa neljä euroa päivärahaa ja päälle joka ilta nettipokerissa moninkertaisesti esimiesteni vuosipalkan. Tavallinen duuni tuntui kaukaisemmalta ja kaukaisemmalta vaihtoehdolta. Nyt saatan hävitä 50 vuoden palkan yhdessä jaossa. En voi mitenkään kuvitella meneväni duuniin, josta maksetaan 2500 euroa kuussa.”

• Syntynyt: 3.6.1987
• Juoma: Vodka-karpalo-mehu-sooda
• Koti: 200 neliömetrin vuokra-asunto Monacossa
• Pituus: 183 cm
• Paino: 84 kg
• Siviilisääty: Sinkku

Jaa/ei/poissa

• Kondomit verovapaiksi: POISSA
• Tupakointi kiellettävä kaikissa yleisötapahtumissa: JAA
• Homoadoptio sallittava: EI
• Pakolaiskiintiötä nostettava: EI
• Doping urheilun arvokisoissa sallittava: EI
• Eutanasia sallittava: JAA
• Toisesta maisterintutkinnosta maksullinen: POISSA
• Naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksiin: EI
• Perustulomalli suomeen: POISSA
• Metro turkuun: EI
• Pääkaupunkiseudulle tietullit: EI
• Eu:n maataloustuet lopetettava: EI