Sanojen laskentaa

Sananlaskut ja sanonnat ovat oiva keksintö niille, joilla ei ole kykyä keksiä omia juttuja. Onkin luonnollista, että kielemme käytännössä perustuu näille paskalatteuksille: niitä toistelemalla jäävät vähäiset älynlahjamme tärkeämpään käyttöön, kuten keskioluen tasaisen saannin varmistamiseen. Tämä olisi vielä hyväksyttävää, mutta minkä helvetin takia värssyjen on oltava niin päin persettä?

Nähdä metsä puilta

Tossa näyttäisi olevan sekä puut että metsä. Johtuen varmastikin siitä, että puut=metsä. Joten MITÄS TÄSSÄ NYT PITÄIS NÄHDÄ?

Tuhannen taalan paikka

Dollarin nykykurssilla ei kyllä montaa asiaa viitsi tolla palkkiolla tehdä.

Nainen on kuin hyvä viini - paranee vanhetessaan

Jos on pakko valehdella, niin voisiko edes yrittää olla uskottava?

Pukki kaalimaan vartijana

Mitä vittua niitä kaaleja kenekään tarvii vartioida? Kuka ne haluaa pölliä?

Ei saa katsoa lahjahevosen suuhun

Voisko joku hevosia useinkin lahjaksi saava tyyppi kertoa, että mitäs helvettiä sieltä pitäisi etsiä? Esimerkiksi “ei saa tsekata lahjapullon prosentteja” kertois meillekin, mitä tässä yritetään vertauskuvallistaa!

Kolmas kerta toden sanoo

Kuka tampio on päättänyt, että kolmas olisi jotenkin siisti juttu!?! Paitsi jos se on pyörä.

Onni yksillä, kesä kaikilla

Aika yllättävä tieto.

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.

Jännä juttu, että se tyyppi ei huuda, jota ei just heitetty halolla.

Vetää herne nenään

Ja vielä vakavampana ilmiönä se, kun keksitään itse “hauskoja” variaatioita kuten: “vetää hernemaissipaprika nenään” tai “palkokasvi poskionteloon”. Olette s-ä-ä-l-i-t-t-ä-v-i-ä .

Pojat on poikia

NO EI NE KYLLÄ TYTTÖJÄKÄÄN OLE!!!

Hätä ei lue lakia

99,9 % maan väestöstä ei lue lakia, joten miksi juuri hädän pitäisi niin tehdä? Eihän se lue kvanttifysiikkaakaan.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä

Ok, tää ei oo vähäisin. Mikä näistä jutuista siis on?