Sinulle on (roska)postia!

Lähes kaikki sähköpostiliikenne on spämmiä eli roskapostia. Vaikka aina ei siltä näytä, kaikella roskapostilla on tarkoitus. Spämmääminen on bisnestä, ei hupia. Myös kekseliäs vastaanottaja voi hyötyä roskapostista.

Spämmerit

Roskapostin levittäjiä eli spämmereitä toimii eniten maissa, joissa tietoturva ja lainvalvonta ovat heikkoja. Spämmeri levittää verkon kautta haittaohjelmia, joiden avulla hän pääsee käsiksi muiden koneisiin ja verkkoyhteyksiin. Kaapattu tiedonsiirtokapasiteetti vuokrataan eteenpäin. Joku antaa spämmerille rahaa käteen, ja tämä valjastaa hallitsemansa tietokoneet aloittamaan massiivisen sähköisen mainoskampanjan. Tällaisen kampanjan seurauksena löysi tiensä inboxiisi myös se viimeöinen Rolex-mainos.

Mainosspämmi

Spämmeri ei itse myy mainostamiaan tuotteita. Mainosspämmeissä on linkki, jota seuraamalla asiakas löytää tiensä varsinaisen myyjän verkkosivulle. Suomessa oikeastaan kukaan ei osta kelloa tai lääkettä tällä tavalla. Viestintäviraston CERT-FI-yksikön päällikkö Erka Koivunen kertoo, että köyhemmissä maissa kauppa sen sijaan käy. Erään kyselyn mukaan yli puolet brasilialaisista on valmiita tarttumaan massapostitettuihin tarjouksiin. Väärennettyjä Rolexeja kadulla myyvälle venäläiselle roskaposti voi olla kätevä keino tavoittaa globaalit markkinat.

Sijoitusvinkit

Jos sähköpostiisi kolahtaa yllättävä sijoitusvinkki, ei kannata pirhauttaa pörssiin. Viestin on kirjoittanut luultavasti Itä-Euroopassa tai Aasiassa toimiva keinottelija. Hän pyrkii vinkkiä levittämällä nostamaan valitsemansa yhtiön kurssia ja myymään sitten äkkiä omat osakkeensa pois. Hinta romahtaa, ja huijatuille jää käteen pelkkää roskaa.

Ovela vastaanottaja voi hyötyä spämmätyistä sijoitusvinkeistä. Tarkoituksena on tällöin reagoida vinkkiin välittömästi: ostaa osakkeita ja odottaa hinnan nousemista huippuunsa. Osakkeet pitää myydä pois juuri ennen kuin huijari myy omansa, muuten homma kusee. Tätä on moni kokeillut ja kokemuksista tarinoidaan verkossa. Temppu toimii tyydyttävän usein, mutta vaatii tarkkaa silmää. Lain näkökulmasta tässä liikutaan harmaalla alueella. Periaatteessa kokeilija saattaa syyllistyä kurssien manipuloimiseen.

Nigerialaiskirjeet

Erityisesti afrikkalaiset rikollisjärjestöt käyttävät huijaus- eli nigerialaiskirjeitä rahan petkuttamiseen vastaanottajilta. Huijauskirjeitä on monenlaisia, mutta keskeistä kaikissa on, että huijareiden kanssa on mahdollista harrastaa kirjeenvaihtoa. Huijarit yrittävät vakuuttaa uhrin asiastaan ja lypsää tältä kaiken irti lähtevän omaisuuden. Tiedetään tapauksia, joissa uhri on lainannut tai jopa varastanut rahaa viestien innoittamana.

Huijareiden huijaaminen eli “scam baiting” voi olla antoisa harrastus. Harrastaja vastaa huijauskirjeeseen ja kiusaa sen lähettäjää parhaan kykynsä mukaisesti. Parhaat taiturit ovat johdatelleet huijareita tekemään mitä typerimpiä asioita. Netissä julkaistut sähköpostikeskustelut ja valokuvat ovat hyvää viihdettä. Valokuvassa huijari saattaa esimerkiksi tasapainotella päänsä päällä raakaa kalaa todistellakseen uhrille luotettavuuttaan.

Hämäysspämmi

Osa spämmistä on silti silkkaa sontaa. Se koostuu satunnaisista tekstinpätkistä, joita on poimittu netistä tai vaikkapa ohjekirjoista. Uskomatonta kyllä, näilläkin viesteillä on tarkoitus. Niitä tehtailevat samat spämmerit, jotka lähettävät mainosposteja, ja spämmien tarkoituksena on vaikeuttaa roskapostin suodattamista. Kun roskapostin sisältö voi olla mitä tahansa maan ja taivaan välillä, aukotonta filtteriä on mahdotonta kehittää. Kyseessä on siis roskapostiyrittäjän kamppailu oman elinkeinonsa puolesta.

Pahimmat spämmerimaat

1. Yhdysvallat
2. Kiina
3. Venäjä
4. Britannia
5. Etelä-Korea
6. Saksa
7. Japani
8. Ranska
9. Kanada
10. Intia

www.spamhaus.org