Turun Nuoren Teatterin kevään ensimmäisenä esityksenä nähdään Saara Turusen käsikirjoittama Puputyttö. Näytelmän päähenkilö haluaa olla kiltti tyttö mutta tuntee välillä halua tappaa kaikki. Roolin näyttelee Sohvi Laurikainen, joka on nuoresta iästään huolimatta varsin kokenut teatterintekijä.
Sohvi tarkoittaa viisautta. Milloin viimeksi tunsit itsesi erityisen viisaaksi?
"Vuonna 2009, kun kun päätin, että haluan kokeilla ohjaamista. Kun tein ensimmäisen ohjaustyöni, myös näytelmän päärooleissa oli ensikertalaisia. Siitä se kaikki lähti."
Olet ohjannut lastennäytelmiä. Onko lapsille helpompi tehdä teatteria?
"En ole ohjannut muuta kuin lastenteatteria, joten vaikea sanoa. Lapsille on ehkä helpompi myydä näytelmiä, kunhan äidit ja isät vain vievät lapsia teattereihin."
Miltä tuntui siirtyä käskyttäjästä käskytettäväksi?
"Tosi hyvältä. Mielestäni tärkein kehityksen avain on se, että osaa pitää jalat maassa. Nautin siitä, että saan kuunnella ja katsella ohjaajan ajatuksenkulkua ja näytelmän kehitystä. Sisäinen ohjaajani ammentaa joka hetki uusia neuvoja ja näkökulmia teatterin tekemiseen."
Puputyttö kertoo nuoren naisen kasvusta. Kuinka vaikea oma murrosikäsi oli?
"Teininä kassissani oli kolme vakiotavaraa: musta kynsilakka, musta kajalkynä ja hiuslakka. Valehtelisin, jos sanoisin olleeni kiltti tyttö, mutta meidän perheen neljästä sisaruksista olin kyllä murrosiässä toiseksi kiltein. Sisarukseni eivät ehkä ole samaa mieltä."
Esiinnyit hevimusikaali 1827 Infernal Musicalissa. Onko genre lähellä sydäntäsi?
"Hevi on parasta, olen aina kuunnellut sitä. Livebändin tahtiin tanssiminen oli niin uskomatonta, etten ikinä unohda sitä. Jokaisen pitäisi päästä kokeilemaan sellaista."