"Jos pitäisi nimetä ammattini, sanoisin varmaan, että viihdyttäjä", pohtii Ossi Valpio tymäkällä Keski-Suomen murteella.
Paremmin hänet tunnetaan toukokuussa debyyttilevynsä julkaisseena Soul Valpiona, soul/jazz/funk/rap/minkä-vaan-moniosaajana.
Valpio on koulutukseltaan myös klassinen hieroja. Niitä töitä tulee tehtyä melko vähän, sillä Valpio ei pysty istumaan tai seisomaan kahdeksaa tuntia päivässä 16-vuotiaana sairastamansa leukemian takia.
Ainoa ratkaisu on sekatyöläisyys. Nyt, vuonna 2012, siitä on tullut hänen uransa valttikortti.
"Jos taiteilijat tekisivät enemmän yhdessä, saataisiin pienemmällä rahalla enemmän aikaiseksi."
Soul Valpion levy Metsän keskellä on hyvä esimerkki tästä. Vaikka kyseessä on Valpion oma debyyttiproggis, ei sovi unohtaa massiivista kollektiivia, joka sen takana on. Jyväskyläläisyys näkyy levyllä vahvasti.
"Asa on ainoa levyllä mukana oleva tyyppi, jolla ei ole Jyväskylä-taustaa. Kaikilla muilla on, ihan kansigraafikoita myöten."
Mutta nyt ollaan Jyväskylästä kaukana. Valpio lappaa nigiriä suuhunsa helsinkiläisessä sushiravintolassa ja kertoo käänteentekevästä vuodesta 1999.
"Olin 16-vuotias, kun räppi alkoi kiinnostaa. Ruvettiin vähän tapailemaan koriskaverin kanssa riimejä."
Kovin vaatimattomalta kuulostavasta tapailusta syntyi nopeasti räppiyhtye Urbaanilegenda yhdessä Joniveli Vanhasen ja Jonne Kuusiston kanssa.
"Soitin junnuna myös rumpuja, mutta muita musahommia en ole tehnyt."
Myöhemmin Valpio kavereineen pisti pystyyn oman osuuskunnan CY:n (Cultural Youth), josta on kasvanut Jyväskylän katutaiteilijoiden aktiivinen kollektiivi. Valpio on osuuskunnan myyntipäällikkö.
CY:stä on tullut myös pienlevy-yhtiö, joka julkaisi Valpion ylistetyn levyn. Biisien vanhimmat taustat ovat peräisin ysärin räppijunnuajoilta.
Urbaanilegendan tekijät ovat levinneet vaivihkaa, suomalaisen median tietämättä, Keski-Eurooppaan asti.
"Jonne Kuusiston tyttöystävä on koreografi, ohjaaja ja tanssija, ja asuu Amsterdamissa. Se sai idean muutama vuosi sitten, että hei, tehdään tämmöinen juttu. Sitten se esiteltiin paikallisille herroille, jotka tykkäsivät."
"Tämmöinen juttu" tarkoittaa Urbaanilegendan musiikista syntynyttä teatteriesitystä Hi my name is, joka yhdistää suomalaista raplyriikkaa, elektronista musiikkia, tanssia ja teatteria. Sen kanssa yhtye on kiertänyt Hollantia yli 20 esityksen verran, 16:ssa eri kaupungissa.
"Suomalaista taidetta hollantilaisella rahoituksella."
Aina Valpiolla ei ole mennyt niin lujaa. 16-vuotiaana hän sairastui ärhäkkään leukemiaan.
"Kävin kymppiluokan sairaalasta käsin. Keskiarvo nousi kasiin, ja pääsin urheilulukioon. Kortisoni syövytti luita, ja treenasin tyttöjen korisjengissä kaikkien hoitojen lomassa. Opiskelu ei maittanut, ja jätin lukion kesken."
Kun pyörätuolipotilas haki invalidipysäköintikorttia, vaihtoehtoja oli kaksi: vuoden tai kymmenen vuoden kortti. Valpiolle lätkäistiin jälkimmäinen.
Se osoittautui turhaksi. Vuonna 2003 lonkkiin vaihdettiin tekonivelet, ja Valpio pääsi takaisin jaloilleen.
"Mutta kipu on edelleen läsnä joka päivä. Vasen jalka reistaa."
Kaukana ollaan silti niistä ajoista, jolloin ei voinut kävellä läheiselle huoltoasemalle itkemättä. Siksi, että hermosärky sai tajuamaan, ettei pysty suoritukseen.
Valpio on siis oppikirjaesimerkki siitä, mitä vaikeuksien kautta voittoon merkitsee.
Yksi kysymys moniosaajalle on kuitenkin vielä esitettävä.
Metsän keskellä ei ole kovin kekseliäs nimi albumille. Kannessakin on sitä itseään: puunrunko ja metsää. Kuvastaako kansallismaisema todella Valpion sielun syvimpiä sopukoita?
"Ainakin siten, että vanhemmiten olen tajunnut, että tekemisen vastapainoksi yritän löytää hiljaisuutta."
Sitä metsästä ainakin löytyy.