Suoratoisto ei lyö leiville – Miljoonatkaan striimit eivät takaa huippusummia artistille

Suoratoistopalvelut ovat jyränneet läpi musiikkibisneksen. Teoston ja kahden muun pohjoismaisen musiikin tekijänoikeusjärjestön teettämästä tutkimuksesta selviää, että Suomessa jo 92 prosenttia käyttää suoratoistopalveluita: suosituin on Youtube ja toisena listalla keikkuu Spotify.

Suomen musiikintekijöiden sivuilta käy edelleen ilmi, että 67 prosenttia suomalaisista käyttää ilmaisia suoratoistopalveluita. Vain 26 prosenttia suomalaisista maksaa käyttämästään suoratoistopalvelusta.

The Trichordistin keräämä data vuoden 2018 suoratoistoista kuvaa keskikokoista indielevy-yhtiöä, jolla on noin 250+ albumia ja noin miljardi suoratoistoa vuodessa.

Spotifyn suoratoistoissa tämä tarkoittaa, että yhden biisin suoratoistomaksu on 0,00331 dollaria.

Viime vuoden striimatuin kappale on Pyhimyksen Jättiläinen reilun 11 miljoonan striimillään. Jos kyseisen biisin tulot laskee Trichordistin datan mukaisesti, levy-yhtiö nettoaisi kappaleesta noin 40 000 dollaria eli 35 000 euroa.

Viime vuoden striimatuin artisti on uransa lopettanut Cheek. Hänen suosituin Enkeli-biisinsä toisi kassaan karkeasti 24 000 euroa. Enkelit-biisiä on kuunneltu Spotifyssa lähes kahdeksan miljoonaa kertaa.

The Guardian kuitenkin toteaa artikkelissaan, että suurimmilla levy-yhtiöillä on paremmat diilit Spotifyn kanssa ja mitä isompi artisti, sitä suuremmat rojaltit samaan tapaan kuin CD-levymyynninkin aikaan.

Olivat sopimukset levy-yhtiöiden suuntaan mitkä hyvänsä, levymyynnin aikaisesta ansainnasta jäädään kuitenkin kauaksi. Levymyynnin uupuminen onkin pakottanut monet artistit nostamaan keikkalippujensa hintoja sekä lisäämään oheismyyntiä.

Viimeisenä menestyneenä konkreettisena äänitteenä voidaan pitää Jenni Vartiaisen Seili-albumia vuodelta 2010, ennen kuin suoratoisto alkoi toden teolla syödä äänitemarkkinoita. Kyseistä levyä on myyty lähes 152 000 kappaletta.

Vaikka artistien voitot suoratoistosta ovat heikoissa kantimissa, ei Spotifyllakaan mene hyvin. Suoratoistopalvelu tahkoo isoja summia rahaa, mutta teki esimerkiksi vuonna 2017 1,235 miljardia tappiota. Suurin kuluerä on nimenomaan musiikintuottajille maksetut rojaltit.

Kuka tässä lopulta voittaa? Joku voisi sanoa, että ilmaista musiikkia nauttiva kuluttaja, mutta striimaus myös yksinkertaistaa musiikkia jatkuvasti. Algoritmien kuratoimat soittolistat tekevät uuden musiikin löytämisestä haastavampaa, kun suoratoistopalvelut muokkautuvat kuuntelijan jo valmiiksi kuunteleman musiikin mukaisesti.

Suoratoistopalvelut vaativat kuuntelijaltaan innokkuutta löytää uutta ja erilaista musiikkia. Kenen hyvänsä aloittelevan bändin tai artistin on kuitenkin helpompaa kuin koskaan aiemmin saada tuotantonsa ihmisten kuultavaksi.

Mikäli kuulija kuitenkin laittaa aina vain tutun soittolistan pyörimään, saattavat palveluun lisätyt helmet mennä ohi suun.

The Bafflerin haastattelema indelevy-yhtiön omistaja kommentoi Spotifyn suosivan mahdollisimman "vaniljaista" musiikkia. Mikäli musiikki on haastavampaa, Spotifyta ei kiinnosta.

"Tämä jättää monet artistit jälkeen. Jos Spotify syöttää vain helppoa musiikkia kaikille, miten käy taiteelle? Voiko kukaan enää rikkoa rajoja ja lyödä läpi isolle yleisölle?"