Tennisduunarin työpäivä

Tamperelaisen Cumulus-hotellin hämärään astuu pitkä, hoikka mies kevään kirkkaudesta. Polvitaipeeseen ulottuva musta nahkatakki on kuin Gestapon, mutta tukka kynitty kuin keskitysleirivangilla.

"Olen vieläkin sekaisin jet lagista. Atlantin yllä teki mieli hypätä ulos koneesta", mies sanoo ja poimii lounaakseen kanapastaa kuten Suomen parhaan tennisammattilaisen on hyvä tehdä. Toden totta, 29-vuotias Tuomas Ketola on taas suomalaisen tenniksen taitavin, kun Jarkko Nieminen potee murtunutta vasenta kättään. Ketolalle paalupaikassa ei ole mitään uutta. Jarkko-kuumeessa harva muistaa, että Tuomas Ketola oli vuosina 1994-2000 maan itseoikeutettu ykkönen. Taistelija vailla vertaa. Mies, jonka pelityylissä oli, ja on, jotain omintakeista ja kulmikasta kuten Veli Paloheimolla aikoinaan.

Ketola on kurvannut lounaalle faijansa vanhalla Volvolla. Takana on viiden viikon kiertue Meksikossa: kolme challenger-tason turnausta, joissa kaksinpeli meni penkin alle, mutta nelinpeli ylitti odotukset. 40 päivän aikana Ketola ehti kahmia palkintorahaa 6500 dollaria. Kun pois lasketaan lentoliput ja se osa majoituksesta, jota järjestäjät eivät tarjonneet, on selvää, että Meksikoon osui Ketolan palkkapäivä, vaikka rannekello pölliitinkin toiletissa.

Ketola, jos kuka, on tennisduunari. Hän on kahdeksan vuoden ajan kiertänyt maailmaa, 35 viikkoa vuodessa. Hän buukkaa omat lentonsa internetistä kuin kuka tahansa travelleri, ja nauttii palkkaa, jolla elättää juuri itsensä. Hän ei ole superjulkkis kotikulmillaankaan, Tampereella, jonka yöhön hän painuu aina, kun pitkät kiertueet tuovat hänet kotiin.

"Kasvoista harva tuntee, nimi kyllä tiedetään", Ketola sanoo ja lappaa hiilihydraatteja naamaan, josta lukee rasituksen ja ankaran harjoittelemisen merkit.

Ketolan rankingsijoitus on keikkunut lähes kymmenen vuotta 130:n ja 200:n välillä. Se kertoo huippulahjakkuudesta maailman kilpailluimmassa mailapelissä. Jos Ketola olisi japanilainen, sponsoreita saisi ravistella shortsien lahkeista, mutta Suomeen ei mahdu kuin yksi tennispelaaja kerrallaan. Ketolaa ei sponsoroi tällä hetkellä kukaan. Leipä on maailmalla. Raivostuttavan pieninä palasina.

Ketola on ansainnut uransa aikana palkintorahaa kunnioitettavat 571 000 dollaria, josta muhkeimpana vuotena (1998) yli 100 000 dollaria. Sukanvarsi on silti miltei tyhjä. Matka- ja majoituskulut ovat vuodessa 40 000 dollaria. Se on huikea summa, jos ansaitsee 44 000 dollaria kuten Ketola viime vuonna.

Tennisammattilaisen paras ystävä maailmalla on toinen tennisammattilainen.

"Naispelaajilla on oma nokkimisjärjestyksensä. Huiput eivät vietä iltaa tuntemattomien pelaajien kanssa. Miesten puolella tilanne on toinen, käymme yhdessä illallisilla, vaikka tappelemmekin kentällä verissä päin. Esimerkiksi Roger Federer (maailman ykkönen) on hieno tyyppi, avoin kaikkia kohtaan. Andre Agassi on ainut, joka aina viihtyy omissa oloissaan. Toisaalta hän on supertähti, joka tunnistetaan poikkeuksetta kaikkialla."

Ainakin Suomen tennispiireissä Ketola tunnetaan kyvystään haistaa itselleen sopivat turnaukset ja maksimoida palkintorahansa. Kun moni virkaveli valitsee samanarvoisista turnauksista sen, joka otellaan mukavassa länsimaisessa suurkaupungissa, Ketola saattaa pakata laukkunsa kohti Kazakhstanin murjuisia hotelleja ja nukkavieruja kenttiä, joista ATP-pisteitä ja palkintorahaa on jaossa köykäisempiä vastustajia vastaan.

Välillä Ketola on onnistunut murtautumaan karsintojen kautta palkintoarvoltaan miljoonan dollarin kisoihin, kolme kertaa jopa Grand Slam-turnaukseen. Viime vuonna Ketola kohtasi US Openin ensimmäiselle kierroksella brittien tennisjumala Tim Henmanin. Ketolan peli oli sekaisin kuin kortit pakassa. Maailman kymmenen parhaan pelaajan joukkoon kuuluva Henman pyyhki Ketolalla turnauksen pääareenaa: 1-6, 1-6, 1-6.

"Kun katsomosta huudettiin I want my money back, minun teki mieli häipyä kentältä."

Ketola on volley-pelaaja, jonka peli kulkee ennen kaikkea nopeilla alustoilla. Syöttö, nousu verkolle, ja pum. Kun Ketolalla kulkee, maailman parhaatkin voivat saada kyytiä.

"Niemistä vastaan häviäisin massakentällä todennäköisesti kymmenen ottelua kymmenestä. Nopealla alustalla saattaisin voittaa yhden neljästä."

Ketolan seuraava suuri tavoite on karsia läpi Ranskan avointen pääsarjaan. Kokeneen ammattilaisen realismi on miltei riipaisevaa.

"Jos yhden suhde yhteen pitäisi lyödä vetoa, pääsenkö läpi, en sijoittaisi itseeeni rahaa. Roland Garrosin massa-alusta on minulle liian hidas."

18-vuotiaana Ketola oli varma, että hänestä tulee yksi maailman parhaista.

"Nykyään itseluottamusta saa vain voittojen kautta, vaikka kuinka hokisin itselleni, että olen hyvä, olen hyvä."

Mutta älkää luulko, että Ketolan nälkä olisi hiipunut. On mahdollista, että Ketola nähdään Ateenan olympialaisten nelinpelissä Jarkko Niemisen parina.

"Tie mitaleille on 32 parin kaaviossa vain kolmen voiton päässä", Ketola konkretisoi.

Silti yksi tavoite on yhä ylitse muiden.

"Ettei siinä perkeleen rankingsijoituksessa aina olisi kolmea numeroa."

Aikaa ei ole tuhlattavaksi.

"33 vuoden iässä on jo hidas, ei voi mitään."

Tuomas Ketola karsii pääsystä Ranskan avoimiin toukokuun lopussa.