Tirana

Tuskin vielä muutama vuosi sitten halusit Albaniaan. Vain muutama vuosi sitten maan sekasortoisen pääkaupungin, Tiranan, katuja hallitsivat aseistetut rikollisjoukot ja kokonaisia bussilasteja ryöstettiin keskellä päivää. Nyt kaupunki on muuttumassa rähjäisestä ulkoasustaan huolimatta eläväksi kaupungiksi, johon ekstraa tuo albanialaisten ylittämätön vieraanvaraisuus.

Lekit likoon

Ensin shoppailemaan. Länsimaisia tuotteita täynnä olevat kaupat sijaitsevat Skënderbej-aukiolta pohjoiseen, luoteeseen ja länteen kulkevilla kaduilla sekä Rinia-puistosta lähtevällä Myslym Shyriltä ja Bllokin alueella. Haute couturea on turha odottaa, mutta liikkeiden vaatevalikoima täyttänee ainakin perustarpeet ja matkalaukun. Vaatteet ovat pääsääntöisesti edullisia, mutta merkkituotteet, kuten Diesel, saattavat olla jopa hinnakkaampia kuin lännessä. Tosin aidot ja piraattituotteet ovat iloisessa sopusoinnussa jopa samoissa liikkeissä. Kirpputorimeininkiä hakevien kannattaa suunnata Shyovri Bërxolli ja Islam Alla -kaduille. Samoilta kaduilta voi bongata myös hyviä taidegallerioita.

Kosketuksen albanialaiseen elämään saa Sheshi Avni Rustemin torilla. Alueella kannattaa sukeltaa katettujen kojujen taakse pienille kujille tutkimaan tarjontaa ja pällistelemään irvokkaita näkyjä, kuten riveihin nyljettyjä lampaiden päitä tai polkupyörän sarville jaloista sidottuja eläviä kanoja.

Ilman suurta yrittämistä paikallisvaluuttaa, lekejä, ei saa palamaan. Kahvin saa muutamalla kymmenellä eurosentillä, oluen alle eurolla ja syömiseenkään ei montaa euroa tarvitse tuhlata.

Poliittiset naisveistokset

Historiallisia kohteita hakeville Tiranan tarjonta ei ole runsasta. Ainoaksi todelliseksi nähtävyydeksi voi laskea Skënderbej-aukion kulmalla sijaitsevan Et’hem Bey -moskeijan. Vieressä seisovan Kulla e Sahatit -kellotornin huipulle pääsee kipuamaan ainoastaan maanantai-aamupäivisin ja torstai-iltaisin.

Yhtenä vaihtoehtona on tutustua maan – jonka mielestä jopa Kiina oli revisionistinen – kommunismin jäänteisiin. Näistä ajoista ovat jäljellä bunkkerit, joita tähän maahan rakennettiin satojatuhansia pelastaja Enver Hoxhan valmistautuessa sotaan koko maailmaa vastaan. Kaupungissa on tyydyttävä kansallismuseon ja Galleria e Arteven kokoelmiin, joista jälkimmäisen poliittisista naisveistoksista löytyy myös aikamoisesti seksuaalista latausta.

Kielletyn alueen kuppilat

Osaavat ex-kommarit bilettääkin. Esimerkiksi itämais-henkinen Buda Bar, kuten myös suurin osa muistakin yllättävän tyylikkäistä baareista sekä kahviloista, sijaitsee Bllokin alueella, joka tuntuu olevan iltaisin yhtä suurta ravintolaa. Täällä aikoinaan tavalliselta rahvaalta suljetulla alueella suurin osa kahviloista sulkee ovensa ennen puoltayötä. Meno jatkuu vielä muutaman tunnin kauemmin auki olevissa baareissa, läpi yön auki olevissa pub-baareissa (kuten paikalliset näitä paikkoja kutsuvat) sekä muutamissa klubeissa ja diskoissa. Albanian kansallisjuomaa, rakia, saa joka paikasta ja useita eri laatuja. Tiedoksi: usein baareissakin tarjottava raki on sitten kotipolttoista.

Tirana

• Asukasta
  750 000
• Valuutta
  Lek. 1 e = 123 Lek
• Lämpöä
  Tammikuu +11 °C
  Heinäkuu +32 °C
• Juoma
  Raki
  Rypälepohjainen tislattu grappaa muistuttava juoma. Useimmiten kotipolttoista.
• Ruoka
  Välimeren ruokaa. Raaka-aineet lähes aina lähialueilta sekä luomutuotteita, sillä viljelijöillä ei ole varaa lannoitteisiin.
• Ihmiset
  Äiti Teresa
  Edellisen paavin autuaaksi julistama katolinen nunna, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1979. Oikealta nimeltään Agnes Gonxha Bojaxhin.
  Enver Hoxha
  Hallitsi Albaniaa toisen maailmansodan lopusta 80-luvun puoliväliin asti. Noudatti tiukkaa stalinilaista poliittista linjaa. Teloitutti johtavia puoluevirkailijoita.
  Ismail Kadare
  Albanialainen kirjailija, joka sai viime vuonna Man Booker International -palkinnon.
  John Belushi
  Edesmenneen koomikon isä Adam oli albanialainen.
• Kirja
  Ismail Kadare: Kivisen kaupungin kronikka.
• Enver Hoxha: Eurocommunism is anti-communism.
  Hoxan teoksia löytyy osoitteesta www.enverhoxha.info