Veeti Kallio - Kiltti jättiläinen

Ravintola Sandissa on lounasajan hässäkkä. Moitteettomia, it-ajan jargonia louskuttavia pukuja, parempien piirien käsilaukkuja, muutama luomuruokamantraa mumiseva 2000-luvun uushippi ja stadin viilein hovimestari - siinä sekoitus johon Veeti AC/ DC-villapaidassaan sopii yhtä hyvin kuin Chanel vitonen Pariisin metroon.

Iso kiltti jättiläinen tai seksin ilkeä ylipappi - miten ikinä haluatte - halaa ja istuu pöytään.

Taas on vettä virrannut Vantaanjoessa. Viimeksi nähtiin Les Miserablesin montussa.

"Joo, siitä on jo aikaa."

Oot saanut äänen back. Miten se pääsi karkaamaan?

"Kai se on kuin mikä tahansa paikka. Jos kaivaa liikaa ojaa, selkä menee paskaksi."

Onks iso kiltti jättiläinen liian kiltti? Ei kai susta ahnetta ole tullut?

"Ei, se vaan sattui. Joskus menee noin. Että jutut näyttää paperilla hienolta. Kun tsiigaa almanakkaa kaikki tuntui sujuvan. Joo, tossa mä hoidan ton ja tossa välissä ton. Mutta totta kai, jos on hirveän väsynyt, tautikin pääsee iskemään helpommin."

Tuliks missään vaiheessa paniikkia, kun ääni silleen sano yhteistyösopimuksen irti?

"Joo, mut se tuli vähän liian myöhään. Kun luonne on semmoinen, että ´Kyllä mä tän hoidan, vittu, vaikka toinen jalka haudassa!" Mä vaan ajattelin koko ajan, et miten mä pystyn hoitamaan ne keikat enkä et JES mä sain sairaslomaa, että mulla on virallinen paperi olla veke duunista. Kun sen vakavuuden itse tajusi, se vähän helpotti."

Mitä levyviritelmiä sulla on meneillään?

"Levyä mä olen tehnyt tässä samaan aikaan. Eilen olin lauleskelemassa uusiin biiseihin melodioita. Nyt mä olen kieltäytynyt kaikista uusista hommista. Puhelin soi koko ajan, ja keikkoja olisi tarjolla, mutta mä oon vaan sanonut, että en mä voi tulla. Mä haluan viettää aikaa vaimon ja mun pienen pojan kanssa. Nyt mä olen ollut kaksi viikkoa dokaamatta, ja se varmaan ihmettelee, että outoa kun faija ei haise bisselle."

Kuinka pitkälle sun aikataulua on buukattu?

"Ensin mä jätin sanaa, ettei vapaata ole ennen 2001 elokuuta, mutta nyt sekin on historiaa. Nyt täytyy jättää semmoinen viesti, että seuraavan kerran mä tuun keikoille vuonna 2002!"

Sustahan on tullut kuuma kama. Filofax paukkuu kuin Olli Mustosella. Miten sä itse analysoisit tätä, mistä tää hillitön kysyntä?

"Mä vedän vaan aina täysillä. Ehkä se johtuu siitä. Ehkä siitä, että mua vituttaa olla huono. Siitä tulee mulle itelle paska fiilis, hah hah."

Tuntuuks susta joskus että sä olet etuoikeutettu? Onhan tossa jätkiä, joilla ei mene noin hyvin?

"Mä en tiedä mitä toi sana tarkoittaa. Se kuulostaa siltä, että saisi etuoikeuksia, vaikka ei tekisi niiden eteen kauheasti töitä. Jos mä olisin tehnyt huonoja duuneja, ei mulle varmaan kukaan soittaisi ja pyytäisi tulemaan. En mä halua laulajaksi julkisuuden takia, vaan siksi, että mä saan siitä itselleni jotain. Se on vähän niin kuin edesmenneen Smack-yhtyeen ei edesmennyt rumpali Kinde sanoi rumpukapuloiden pyörittämisestä. Että ei se ole soittamista."

Muhun iskee välillä luterilainen syyllisyys, ettei mulla sais olla nastempi duuni kuin Valintatalon kassalla?

"Eihän tää systeemi kannusta ihmisiä löytämään omaa alaansa, koska paskaduuneja on aina vakio määrä. Kuka ne sitten tekis?"

Syyllisyys tulee omasta himasta, mutsista ja faijasta, jotka ovat koko elämänsä valittaneet olevansa väärissä hommissa.

"Niin, niin, sieltähän se tulee. Mutta en mä kannata kansalaispalkkaakaan. Se ei ole oikein. Apurahat on ihan eri systeemi. Jos mä saisin fyrkkaa tekemättä mitään, mä menisin ihan rappiolle. Vaikka kuulunkin ryhmään muusikot ja muu paskasakki ja viina tulee juotua ihan vitusti, niin duunit pelastavat mut rappioelämältä. Jos niitä ei olisi, mä joisin kotona itseni joka päivä ihan känniin. Mikäs sen mukavampaa kuin olla kekkulissa koko ajan, lämmitellä saunaa ja poltella tupakkaa. Mä olisin rappioalkoholisti aika äkäisesti."

Onks sulla vaikeuksia skarppaamisen suhteen?

"On niitä välillä. Vaikka mä inhoankin sanaa työmoraali, niin ei mulla sellaista edes ole. Ehkä mä yritän, koska mua vituttaa olla huono. Ei tarvitse olla hirveä ajattelija tajutakseen, että jos juo kaksi kuukautta viinaa putkeen, ei ole sen jälkeen terävimmillään hoitamaan jotain tehtävää."

Nyt sauhuat joka paikassa. Jossain mä näin mainoksen musikaalista nimeltä Five Guys Named Moe.

"Joo, Lapualaisoopperan ensi-iltaviikolla alkaa sen harjoitukset. Sen ensi-ilta on helmikuussa."

Kuulostaa duunilta.

"Hei mulla on joulukuussa lomaa! Sen katkaisee vain Helvets-yhtyeen kanssa heitettävä Tavastian keikka joulukuun 22. päivänä. Me heitetään Jing Hells bells ihan joulufiiliksissä."

Kerro jotain tästä uudestä proggiksesta, Uudesta Lapualaisoopperasta, joka tulee marraskuun 21 päivänä ensi-iltaan? Mihin?

"Tohon viereen, Aleksanterinteatteriin."

No, nyt mä tajuan, miksi me istutaan Sandissa!

"Se on Teatterikorkean projekti, missä minä ja Outisen Kati edustetaan ei-teatterikoululaisia. Kati Outinen on Hurja Hilja, ja mä olen Vihtori Kosola. Siinä on kaksoismiehitys. Joka toinen ilta mä olen Kosola ja joka toinen ilta punaisten puolella yksi kuorosta."

Miten rooli on kolahtanut?

"Pakkohan se oli tehdä. Vihtori Kosolan, Jumalan valitseman kansanjohtajan, lapuan liikkeen johtohahmon rooli. Sama minkä Vesa-Matti Loiri teki silloin ennen. Mun oli pakko ottaa tää rooli jo musan takia. Kun Raija-Sinikka Rantala viime keväänä soitti Kosolan tulolaulun... Voiko jätkä kieltäytyä, jos laulu alkaa sanoilla "Jumalauta, näillä lakeuksilla ei Jumalauta pilkata Jumalaa." Mä ajattelin, että toi on pakko tehdä, jos kerran pyydetään. Pääsee laulamaan ja aloittamaan homman näillä sanoilla.

Se on ihan AC/ DC:tä.

"Se on! On se ihan äijämeininkiä. Siellä on helvetin hienoja Kaj Chydeniuksen biisejä Arvo Salon sanoin."

Kai siitä odotetaan isoa sukseeta. Ilmassa on suuren mediajuhlan tuntua kun nuoret riehuvat Prahassa sun muuta.

"Mä suhtaudun kriittisesti uutisiin. En ole moneen vuoteen lukenut lehtiä enkä katsonut telkkarista uutisia. Kai mä oon siksi niin onnellinen! Isosisko kertoi, että Jenkeissä yks prohvessori suosittelee sitä, että ois uutiskadossa. Se on tutkittu juttu, että ihmiset masentuvat, kun ne tuijottavat huonoja uutisia. En mä halua kieltää, mitä maailmalla tapahtuu, mutta kun ajatellaan, minkä määrän joku perinteinen kaukokirjoitin suoltaa tekstiä ja kuinka vähän siitä julkaistaan. Miksi ei koskaan kerrota hyviä uutisia?"

Se ei myy, ei tule fyrkkaa. Hyvät uutiset on vähän niin kuin maailmanparannus, sen pitää lähteä omasta itsestä, omasta lähipiiristä. On niin helppo jauhaa paskaa.

Kun antaa niille Punaisen Ristin numbereita pääsee "hyvistä ihmisistä" kätevästi eroon. Toiminta on ihan kova sana.

"Niin on. Raamatussa Jesse sanoo sille yhdelle rikkaalle miehelle: Myy kaikki omaisuus, lahjoita pois ja seuraa mua. Sit se tyyppi et: En mä voi tehdä sitä! Eihän mekään pystytä raapaisemaan satatonnia pois vuosittaisista tuloista. Ja mitä saa vastalahjaksi - ei mitään!"

Hyvän mielen. Viime viikolla mä annoin kakssataa yhdelle naiselle sporapysäkillä. Kauheinta oli, s kun se alkoi kiittelemään.

"On hyvä olla hereillä. Jos ajan autolla ja näen jonkun tien poskessa, niin mä annan sille kyydin. Ei siitä tarvi maksaa eikä kiitellä. Auringonlaskuun vaan. Ja tuntee itsensä hyväksi ihmiseksi. Mutta se miten se heijastuu itsestä, on tärkeämpi juttu. Jos panee hyviin asioihin itsekkyytensä, siitä on positiivisia seurauksia. Jos yhä useampi ihminen tekisi hyvää tunteakseen itsensä hyväksi, kaikki tekisivät sitä. Se leviäisi."

Niin kuin kivi, joka heitetään järveen ja tekee renkaita.

"Niin, siltä pohjalta että tää EI OO pyyteetöntä, vaan mä saan siitä jotain. Mutta tietysti siinä on mukana se kova kysymys, että minkä vitun takia?"

Oltiin kuvaaja Koskisen kanssa Tony´s Delissä, ja siihen puikkasi spurgunainen, joka pummasi markkaa. En mä edes tajunnut, ettei se kuulunut asiakaskuntaan. Mä annoin markan, ja jälkeenpäin Koskinen läksytti mua. Että spurgujen pitäisi olla kuin Jenkeissä, odottaa kyyryssä koura ojossa kolikkoa ja nuolla sun buutsit kiitokseksi.

"Mulla oli täällä yks jenkkifrendi, joka kauhistui lasta, joka odotti vaunuissa mutsiaan Seston edessä. Se otti mua olkapäästä ja sai kauhean raivarin, että miten joku nainen voi olla niin vastuuton, että jättää lapsensa tähän! Mä sanoin että hei, me ollaan Suomessa."

Joo. Täällä on demokraattiset spurgut. Ne tulee rinta kaarella ja pyytää. ANNA.

"Pitäisi yrittää enemmän. Tää Lapualaisooppera käsittelee vähän samaa asiaa, että ei väkivaltaa. Lapuanliikeessä se homma ryöstäytyi käsistä, kun tyyppejä tapettiin ja istutettiin kusiaispesään. Nyt monissa mestoissa ollaan menossa yhä silmittömämpään väkivaltaan. Niin sanotut hyvätkin ihmiset kuin minä, jotka tuntevat, että se riittää, kun on ihan kiva tyyppi. Mutta ei se riitä. Ihan kivojen pitäisi tehdä muutakin kuin ottaa silloin tällöin elämän liftari kyytiin."

Noi on tosi vaikeita kysymyksiä. Niistä puhuminen lipsuu helposti jeesustelun puolelle.

"Toi on huono sana, koska jessellä ei ole ton jutun kanssa mitään tekemistä."

Tekopyhyys?

"No joo, farisealaisuus."

No millaiseksi sä tunnet olosi teatterikorkealaisten lapsukaisten joukossa?

"Siinä on jengiä teatterikorkeakoulusta, pop-jazz-kansasta, tanssipuolelta, Sibiksestä, se on tämmönen yhteis- eli kimppahanke."

Onks nastaa porukkaa?

"Aika lailla hauskaa. Siellä on notkeita ja hyvän kunnon omaavia ihmisiä. Mulla paikat natisee ja sattuu joka paikkaan, ja mä tunnen itseni siellä lähinnä notkeaksi puuhevoseksi!!!"

Sä et treenaa?

"Nyt mä en oo tehnyt kolmeen kuukauteen mitään. Eikä ole ollut aikaakaan, on ollut kaikkea. Muutettiin maalle ja tollaista."

Aina treenaamiseen on kunnon kohottamisen lisäksi joku psyykkinenkin syy.

"Halu olla hyvä sängyssä!"

Troijan notkea sänkyponi on treenien jälkeen nukkuva uniponi.

"Aerobinen kunto heikkenee todella nopeasti. Pitäisi innostua jotain. Mä taidan olla niin onnellinen henkisesti, ettei mun tarvitse treenata."

Sut valittiin Cityssä stadin seksisymboliksi. No?

"Kyllä se on keksimällä keksitty titteli. Joku soitti lehdestä ja kysyi, ootko sä naimisissa. Joo. Oliskin paljon trendikkäämpää ilmoittaa, että olisi available. No, onhan se parempi, että ihmiset tykkää kuin että ne inhoisivat!"

Väännät sormuksen pois nimettömästä aina kun lähdet keikalle. Et tunne jahdatun eläimen fiilistä?

"En. Jos itse olisin vapaa ja katsoisin jotain sillä silmällä, niin olisihan se ookoo, jos se metsästyksen kohdekin olisi single. Oishan sitä pettynyt jos se olisi naimisissa. Sitten lukisi jostain Seiskapäivää- lehdestä että se on eronnut. Jipii!"

Pitäisi kelata että kaikki on lähipiiriä. Vaikka ei kaikkia tarvitsisi nussia.

"Mikäs sen inhimillisempää kuin nussiminen!"

Hullunrohkeus aina kannattaa.

"Mä en voi antaa tosta aiheesta neuvoja kellekään."

Seksisymbolin kanssa Sandissa. Naiset, teillä on hyvä maku!

Lapualaisoopperan kaksi ensi-iltaa Aleksanterinteatterissa 21.11. ja 22.11.2000