Vesa Keskistä ei olisi pitänyt päästää Roast-lavalle

Vesa Keskisen Roast meni päin persettä. Illan sankari oli Alahärmän Powerparkissa pari viikkoa sitten järjestetyssä tapahtumassa kännissä kuin ellun kanat. Tilanne johti lööppeihin ja eiliseen Seiska-lehden sivuilla julkaistuun noloon videoon.

Seiskan video, jota joku kuvaili Facebookissa suomalaiseksi dogma-elokuvaksi, tasapainoilee hyvän maun rajamailla. Ensisilmäyksellä saattaa syntyä vaikutelma kepeästä vitsistä, jossa naureskellaan viattomasti kännipäisen ukon sekoilulle, vaikka paljon enemmän kyse on kurkistuksesta suomalaisen miehen surulliseen ongelmaan päihteiden ja murretun itsetunnon kanssa.

Roast-konsepti on parhaimmillaan todella hauska. Huipputason saavuttaminen on mahdollista vain, jos sekä vitsin kohteet että niiden laukojat jakavat luottamuksen. Yleisölle pitää välittyä kuva, että vaikka vitsit ovat raastavia, ovat niiden kohteet lähteneet mukaan ymmärtäen, miten rankalle kritiikille ovat itsensä altistaneet. Keskisen Roastissa herää kysymys luottamuspulasta, kun selvästi edesvastuuttomassa kunnossa oleva sankari päästetään lavalle.

Olisiko homman voinut perua viime hetkellä? Tai olisiko pitänyt jättää päihdeongelmainen ja itsetuntonsa kanssa julkisissa esiintymisissä painiskeleva kyläkauppias suosiolla väliin tämän konseptin osalta? Jos tapahtuman järjestäjien tarkoituksena on päästä otsikoihin hinnalla millä hyvänsä, Seiskan ja iltapäivälehtien dokumentoiva kännifarssi-Roast palveli tarkoitusta loistavasti.

Keskisen liikehdintä videolla kertoo epätoivoisen sekavasta mielentilasta, joka ei ole lainkaan ennennäkemätöntä suomalaiselle miehelle. Kun kyky tuottaa puhetta loppuu, alkaa ruumillinen viestintä. Nyrkki pystyyn. Maha esiin. Käsien levitys. Hillitön ilmeily. Keskisormi. Asiaa on hirveästi, mutta kukaan ei ymmärrä viestin sisältöä.

Keskinen kuvailee töppäilyään paljon kertovasti Iltamakasiinille. Samaan aikaan hän ottaa syyt niskoilleen, mutta etsii myös ulkoisia tekijöitä kännilleen.

“Meillä Suomessa on nyt taloudellinen hätä eikä valehtelu auta meitä. Minun lauantain töppäykseni lienee pienin niistä, joita kansa on tehnyt. Töppäykseni oli mainostemppu.”

Humala lipsahti liialliseksi, vaikka illan varalle oli tarkka suunnitelma.

“Tarkoitukseni ei ollut olla niin kännissä kuin olin, koska laskin tarkasti alkoholimääräni alkaessani ottamaan. Autooni tuli muuttuva tekijä, joka innosti minua nauttimaan alkoholia suunniteltua enemmän. Tyhmyyttäni. Turha minun on selittää yhtään mitään. Kukaan ei kaatanut suuhuni tippaakaan. Vain peili kertoo pellen. Etunimi on Vesa.”

Tapa, jolla Keskinen on yrittänyt oikoa asian yhteydessä esiin tulleita seikkoja, kuvaa hyvin hänen sopimattomuuttaan Roastin kohteeksi. Toisin kuin hän itse luulee, tarinan keskiössä eivät ole yksityiskohdat, kuten oliko hänellä lavalla taskussaan 5000 euroa vai 650 euroa, kestikö tilanne minuutin vai kaksi tai edes se, onko hänellä yhtä isot silmäpussit kuin Tauskin kivekset. Ainakin tapahtuman järjestäjä Suomen komiikkateollisuus tiesi varsin hyvin Keskisen huumorintajuttomuuden, sillä tapahtumaa mainostettiin etukäteen sanomalla, että Vesalla on kaikkea muuta paitsi huumorintajua.

Pelastaakseen sen, mitä pelastettavissa on, Keskinen tekee omaa pr-työtään. Kyläkaupan Facebookiin postaamalla videolla kyläkauppias saa pukilta nuhteet ja kehotuksen juoda vettä. Tsemppiä jatkoon Vesa ja kannattaa pitäytyä vedessä.