Viimeiseen euroon asti

Yhden mielestä voitto tuntuu paremmalta kuin hyvä seksi. Toinen juttelee pokeriautomaatille ja kolmas vapisee, jos ei pääse pelaamaan. Suomessa on 10 000 alle kolmekymppistä peliaddiktia. Mitä heidän päässään oikein liikkuu?

Kerro yksikin alkoholisti, joka onnistuu kuluttamaan 2 500 euroa illassa. Peliaddiktista ei päälle päin edes huomaa sellaisen summan menetystä", kertoo entinen himopelaaja Markus. Hän kulutti summan pokerikoneeseen.

Suomi on rahapelaajien luvattu maa. Vain kuusi prosenttia kansalaisista ei pelaa minkään sortin rahapelejä. Suomen ainoan kasinon, Casino RAY:n, oven avaa vuosittain yli 200 000 pelaajaa. Lottokuponkeja täytettiin viime vuonna lähes 400 miljoonalla eurolla. Yhteensä veikkauspeleihin käytetään 209 euroa vuodessa. Yli 50 prosenttia suomalaisista on tunkenut kolikkoja pokeriautomaatteihin ja hedelmäpeleihin viimeisen vuoden aikana. RAY:n pelitoiminnan tuotot kohosivat viime vuonna 605 miljoonaan euroon ja Veikkaus teki historiansa parhaan liikevaihdon, lähes 1 100 miljoonaa euroa.

Jopa 40 prosenttia naisista on pelannut viimeisen vuoden aikana raha-automaattipelejä. Eniten aikaansa kolikkopelien äärellä kuluttavat kuitenkin nuoret miehet ja varsinkin opiskelijat. Kolme neljästä opiskelijasta on laittanut rahaa peliautomaattiin viimeisen vuoden aikana. Yli puolet 15-24-vuotiaista miehistä on pelannut viimeisen viikon aikana raha-automaattipeliä.

"Kenossa, vedonlyönneissä sekä Vakiossa nuorten pelaajien osuus korostuu. Nuorten pelitottumukset vaikuttavat myös tuotekehitykseen. Suuntaus on kohti nopearytmisempiä pelejä, mistä päivittäin arvottava Keno on esimerkki. Nuoria pyritään tulevaisuudessa tavoittamaan varsinkin netin välityksellä. Suunnitteilla on useita nettipelejä. Pelivälineenä voi yhtä hyvin olla matkapuhelin kuin tv:n kaukosäädinkin", kertoo Henna Norberg Veikkaus Oy:stä.

Mikä saa ihmiset pelaamaan? Normaalipelaajat hakevat rahapeleillä jännitystä ja tyydytystä riskinotosta. Toinen syy on seuran ja ajanvietteen etsiminen. Vasta kolmanneksi tärkeimpiä ovat rahavoitot.

"Pelaamista on tutkittu vielä vähän, joten kunnollista selitysmallia siitä, millaiset ihmiset ovat alttiita rahapeleille ei ole", kertoo tutkija Reijo Kurkela.

Kolikon kääntöpuoli

Viattomasta harrastuksesta saattaa muodostua pakkomielle. Saavuttaakseen saman tyydytyksen pelipanosta on nostettava ja pelikertoja tihennettävä. Adrenaliiniryöpyt ja voitonhalu vievät mennessään.

"Kasinolle meni pahimmillaan 3 000 euroa illassa. Huijasin ja varastin jatkuvasti rahaa vanhemmiltani ja ystäviltäni. Lisäksi olen joutunut poliisin kanssa selvittämään petosepäilyjä. Muutuin tunteetto-maksi kusipääksi", kertoo kaksi kertaa peliaddiktiostaan laitoshoidossa ollut Ville.

"Pelihimon on oltava myös geeneissä, sillä ryhmissä on usein isiä poikineen. Kerran samaan aikaan hoidossa oli 17-vuotias tyttö, hänen äitinsä sekä äidinäiti. Jokainen oli pelannut koko elämänsä", kertoo puolestaan Pohjois-Karjalan ongelmapelaajat ry:n puheenjohtaja Arto Patama.

Raha-automaattiyhdistyksen mukaan noin kahdella prosentilla pelaajista on jossakin määrin peliongelmia. Tämä tarkoittaa, että noin 10 000 alle kolmekymppistä kärsii pelihimosta.

"Kaikki raha, joka on mahdollista irroittaa, menee peleihin. Syyllisyyden ja huonouden tunne on yleistä, kun ei voi lopetuspäätöksistä huolimatta hallita pelaamista. Ongelmapelaaja kärsii fyysisistä oireista kuten pahoinvoinnista ja tärinästä, sillä hermosto on jatkuvasti ylivirittynyt. Sairaalloinen pelihimo on verrattavissa päihderiippuvuuteen", Kurkela toteaa.

"Yritin lopettaa kymmeniä kertoja. Pakkomielle peleihin oli niin voimakas, että luulin olevani hullu. En voinut opiskella tai käydä töissä, kun oli vain pelattava järjettömästi", Ville kertoo.

Pahimmillaan ongelmapelaaja tuhoaa paitsi oman myös perheensä elämän.

"Jopa 150 000 euroa saattaa mennä vuodessa. Oma tili ei pitkään riitä, kun pelaamisen rahoittamiseen tarvitaan käteistä nopeasti. Ei ole mahdotonta, että addikti myy asuntonsa tai ottaa lainaa epämääräisiltä tahoilta kovalla korolla", tietää Kurkela.

Nuorten himopelaajien onnenpäivät ovat vasta edessä, kun netin rahapelit kehittyvät monipuolisemmiksi.

"Nettirahapelit ovat äärimmäisen addiktoivia. Niitä voi pelata kotona, ja ne eivät ole aikaan sidottuja. Lisäksi netin pelit ovat täysin epäsosiaalisia; ei viedä edes kuponkia R-kioskille. Viiden vuoden sisällä nettipeleillä on jo kansantaloudellisia vaikutuksia", uskoo Kurkela.

Addiktin painajainen

"Jos olisin omistanut haulikon, olisin hävitessä voinut ampua automaattia", kertoo yli kymmenen vuotta peliongelmasta kärsinyt Markus.

Jopa puolen euron vesilasi ravintolassa oli liian kallis, sillä se olisi vienyt pelirahaa.

Markus on pahimmillaan hävinnyt 2 500 euroa pokeriautomaattiin yhden illan aikana.

"Todellisuudentaju katoaa pelatessa. Kun viimeinen kolikko on hävitty, järki palaa taas. Huonoudentunne ja viha nousevat pintaan, kun on pelannut kaikki rahat. Silloin päättää, ettei pelaa enää koskaan. Päätös pitää vain siihen saakka, kunnes saa lisää rahaa."

34-vuotias Markus pelasi ainoastaan pokeriautomaatteja.

"Hedelmäpelit ja lotot eivät kiinnostaneet minua. Uskoin pystyväni vaikuttamaan voittomahdollisuuksiin pelatessani taitopeliä."

Hän hävitti peliuransa aikana 320 000 euroa ja päälle tuli vielä 20 000 euron pelivelat.

"Lintsasin töistä, jotta pääsin pelaamaan. Kone oli perheeni. Juttelin ja silittelin sitä, kun peli sujui. Kun ei, huusin ja hakkasin."

Voitonhalu vei hänet mennessään.

"Pelihetkellä elää illuusiossa, että saa menetetyt rahansa vielä joskus takaisin. Loppuaikoina elämässä ei ollut muuta kiinnekohtaa kuin automaatti. Jännityksestä en tiennyt mitään, toivoin vain sokeasti voittoa. Olisin voinut nukkua koneen vieressä, jos se olisi ollut mahdollista", Markus uskoo.

Peliriippuvuus aiheutti Markukselle myös fyysisiä oireita.

"Tulin ärtyneeksi ja levottomaksi, jos en päässyt pelaamaan. Hermostuin pienistä asioista enkä saanut öisin unta, jos edellisestä pelistä oli aikaa enemmän kuin muutama tunti. Valehtelin pelaamisestani ja varastin jopa rahaa ystäviltäni pelitarpeisiini."

Markus päätti hakeutua hoitoon, kun velkaloukku alkoi häämöttää ja kaverit olivat kaikonneet ympärilta. Hän liittyi GA-ryhmään. Nykyään Markus auttaa myös muita peliongelmaisia.

"Ryhmän tuki on tärkeää, mutta peliaddiktiosta ei pääse eroon, ellei sitä itse halua. Vaikeinta oli yrittää täyttää pelaamiseen käytetty aika muulla tekemisellä, kun sosiaaliset siteet ja harrastukset olivat jääneet pelihimon takia."

Tänään näyttää hyvältä. Hän on ollut pelaamatta nyt viisi vuotta.

"Pelihimo on kuin alkoholismi. Jos ottaa yhdenkin oluen, se on menoa. Tiedän olevani peluri, vaikka olen onnistunut olemaan pelaamatta. Vieläkään en ole niin varma, että voisin kokeilla."

Ruletilla rikkaaksi

Viime kesänä italialainen peluri saalisti Casino RAY:n ruletista parissa päivässä lähes 200 000 euroa.

"Hänellä oli tarpeeksi alkupääomaa ja rohkea taktiikka. Mies pelasi pieninä pyrähdyksinä montaa numeroa kerralla ja suurilla panoksilla. Kun voitto osui kohdalle, hän lisäsi panoksia edelleen. Hän ei viihtynyt pitkiä aikoja kasinolla, vaan voitettuaan vaihtoi merkit kassalla ja lähti", muistelee vuoropäällikkö Heikki Rönni.

Ruletissa on monta taktiikkaa. Yksi niistä on tuplaus. Pelaaja sijoittaa esimerkiksi mustaan väriin. Jos ei tule voittoa, panos tuplataan joka kerralla. Kun pallo pyörähtää mustaan numeroon, voittaa alkupanoksen verran ylimääräistä. Jos on tarpeeksi pääomaa, niin oikea väri osuu kohdalle.

"Meillä voi tuplata vain kuusi kertaa, sillä maksimipanos värille on 2 000 ja minimi 40 euroa, joten taktiikassa on valtava riski voittoon nähden. Rulettipöydän taulussa näkyy 16 viimeksi tullutta numeroa. Joka ilta tulee kymmenen samanväristä peräkkäin, melko usein jopa 16."

Miljoonavoitto taskussa

"Kauan tässä menee? Ai, kymmenen minuuttia. Soitatko minulle takaisin, niin säästän puhelinlaskussa", aloittaa viime syksynä 690 000 euroa lotossa voittanut turkulainen Jussi Laaksonen.

32-vuotiaasta miehestä ei löydä lottomiljonäärin elkeitä. Laaksonen ei ole jäänyt varhaiseläkkeelle eikä hänellä ole Bossin pukua.

"Ajan edelleen työkseni Hartwallilla kaljarekkaa ja pukeudun vanhaan tuulipukuuni. Vähintään kerran viikossa syön Saarioisten maksalaatikkoa", naureskelee Laaksonen.

On rahoilla ollut käyttöäkin.

"Halusin päästä vuokra-asunnosta, joten ostin 90 neliön rivitalopätkän. Moottoripyörä oli aluksi haaveena, mutta en osta sitä ainakaan ensi kesäksi. Loppurahat ovat varmoissa, pienen koron sijoituskohteissa", Laaksonen toteaa.

Hän pelaa myös vakiota sekä vedonlyöntipelejä, ei kuitenkaan enempää kuin ennen lottovoittoa. Kuukaudessa pelaamiseen kuluu noin sata euroa. Laaksonen lottoaa edelleen samalla rivillä, jolla seitsemän oikein heltisi.

"Olen lotonnut viikottain vuodesta 1985 kahdeksan numeron järjestelmällä. Olin fanaattinen Saksan futismaajoukkueen kannattaja, joten yhtenä numerona oli Pierre Littbarskin silloinen pelinumero. Lisäksi laitoin vanhempien ovikoodin", muistelee Laaksonen.

Yleensä lottovoittajat haluavat pysyä pois julkisuudesta, mutta Laaksonen on esiintynyt auliisti muun muassa Veikkauksen mainoksessa.

"Pääsin palkkioksi kolmen kaverini kanssa Lappiin moottorikelkkailemaan. Ei lottovoitto niin ihmeellinen asia ole. Maassa on paljon rikkaampiakin ihmisiä, joten voittajat saavat olla rauhassa", Laaksonen toteaa.

Muutama rahankinuaja Laaksosen kintereille on kuitenkin ennättänyt.

"Voiton jälkeen varoitettiin kerjääjistä. Niitä on ollut vain kolme. Jutut olivat kaikilla samat: elämä on yhtä helvettiä ja olen heidän viimeinen oljenkortensa. En vastannut kenellekään. Ei voittosummasta riitä edes perheelle."

Pelaaja kolmannessa polvessa

29-vuotias Teemu ei kävele yhdenkään peliautomaatin ohi ilman, että laittaa koneeseen ainakin neljä euroa. Yleensä hän vaihtaa vielä lisää rahaa. Hän kuluttaa viikossa sata euroa black jackiin, rulettiin ja pokeriin. Lisäksi hän pelaa Veikkauksen, PAFin ja Centrebetin tulos- ja pitkävetoja.

"Olen pelannut Vakiota joka kierroksella 6-vuotiaasta asti. Silloin isä voitti vakiosta ja osti rahoilla omakotitalon", kertoo Teemu.

Hän on peliaddikti jo kolmannessa sukupolvessa. Isoisä oli innokas korttipeluri ja lottoaja, isä vakioveikkaaja.

"Isä pelasi aikoinaan paljon. Kun äitini lauantaisin siivosi kodin, teki ruokaa ja pesi vielä autonkin, miehet pelasivat koko päivän korttia", Teemu naurahtaa.

Hänen postiluukustaan tipahtaa ainoastaan Veikkaaja-lehti. Teksti-tv:n pelisivut ovat kotona aina auki.

Opettajan ammattikaan ei hidasta pelaamista.

"Menen koululle aiemmin lukemaan edellisillan peliraportit ja tutkin netistä viimeisimmät kertoimet. Opetan tunnilla aluksi oppilaille teoriaa, sitten laitan heidät tekemään harjoituksia ja pelaan samalla netin kautta rahapelejä", Teemu toteaa.

Mikä saa Teemun pelaamaan?

"Raha. Haluan kunnon Volvon pihalle. Adrenaliiniryöppy on melkoinen, kun jännittää kuponki kädessä pelin viimeisiä hetkiä."

Teemu kuluttaa peleihin 800 euroa kuukaudessa. 20 vuoden aikana pelihimo on vienyt 100 000 euroa. Viime keväänä Newcastle teki yliajalla maalin, joka romutti Teemun 70 000 euron voiton.

Käteen tulikin vain 300 euroa.

"Jumalauta se harmitti, mutta yksi iso voitto riittää kattamaan tappioni. Sitä paitsi voitoista puhutaan aina markoissa, tappioista euroissa. Ei tunnu niin pahalta. Huonon päivän jälkeen nukun paremmin, kun tympii hävityt rahat. Voittopäivän jälkeen mietin koko yön seuraavan päivän vetoja."

Hän lopettaisi alkoholinjuonnin ja tupakanpolton silmääkään räpäyttämättä, jos vaihtoehtona olisi pelien unohtaminen.

Teemulle kelpaisi hyvän seksin sijasta mielummin yllättävä sadan euron voitto.

"Kahdensadan voitosta olisin viikon selibaatissa", Teemu sanoo.

Kaveripiiri ei ole vielä huolestunut hänen pelaamisestaan.

"Vähän vain hymähtelevät. Ainoa, mistä tulee sanomista on se, että suostun lähtemään vain baariin, jossa on teksti-tv."

Niin hienoa peliaddiktio ei ole, että siitä kailottaisi joka kulmassa.

"Ehkä olen sairas, kun käyn vapaapäivinäkin töissä tulostamassa pitkävetokertoimet. Olen naureskellut säälittäville ihmisille, jotka panttaavat talonsa pelihimon kourissa. Mutta jos kohdalle osuisi pitkä voi-toton kausi, niin luopuisin varmaan autostani saadakseni lisää pelimerkkejä", Teemu miettii.

Hän rahoittaa pelihimonsa paitsi palkallaan, myös karsimalla muista kuluista.

"En osta koskaan vaatteita ja hiukseni leikkaan itse."

Uskoa silti riittää.

"Tiedän, että voitan vielä usean sadantonnin potin."

Nuorten pelit TOP 9

1. Keno
2. Vedonlyönti (Pitkä-, Tulos- ja Moniveto)
3. Vakio
4. Casino-arpa
5. Ässä-arpa
6. Lotto
7. Jokeri
8. V5
9. Viking lotto

Lähde: Veikkaus. 18-24-vuotiaiden pelaajien suosikit.

Himopelaaja avustaa

Yksi paha peliaddiksi tukee Veikkauksen ja RAY:n toimintaa vuodessa jopa 200 000 eurolla. Sillä summalla himopelaaja rahoittaisi Suomen museoliiton toimintaa vuoden ajan. Hän rahoittaisi myös Suomen NuorisoSirkusliitto ry:n toimintaa 15 vuodeksi tai Suomen Änkyttäjien yhdistystä kolmeksi vuodeksi eteenpäin.

Tiesitkö että...

1,2,3,4,5,6,7 on suosituin lottorivi. Siihen luottaa joka viikko 4 800 suomalaista. Voittorivillä heltiäisi noin 215 euroa.

Suomessa on noin 15 000 raha-automaattia noin 9 000 kaupassa, ravintolassa ja huoltoasemalla.

Veikkauksen toiseksi suosituin peli, Keno, kehitettiin alunperin Kiinassa yli 3 000 vuotta sitten. Pelillä oli tarkoitus rahoittaa Kiinan muurin rakentamista.

Casino RAY:ssa järjestetyssä black jackin SM-finaalissa voittaja nappasi 3 400 euroa.

Töysän kunta on himoveikkaajien ykkönen. Siellä raaputetaan Casino-arpoja noin 90 eurolla, Jokeria pelataan 40 eurolla ja lottoa 200 eurolla vuodessa asukasta kohden. Yhteensä veikkauspelejä pelataan Töysässä 580 eurolla vuodessa asukasta kohden.

Suomessa elää yli 180 lottomiljonääriä.

... Peliautomaatit palauttavat keskimäärin 87 prosenttia pelatusta summasta.

Pelikeitaat

Casino RAY. Suomen ainoa kansainvälisen tason kasino. Vuonna 1991 avatussa pelitalossa on seitsemän rulettipöytää, viisi black jack- ja kaksi oasis poker -pöytää sekä yksi punto banco- ja red dog -pöytä. Pokerihuoneessa voi pelata viittä eri pokeripeliä. Kasinolla on myös 150 raha-automaattipeliä. Muuttaa Fennia-kortteliin ensi vuoden vaihteessa.

Täyspotti, Itäkeskus ja Kaivokatu. Neljä pelipöytää (ruletti, black jack, red dog, fast poker) ja lähes sata raha-automaattipeliä.

Club RAY, Turku. Neljä pelipöytää (ruletti, black jack, red dog, fast poker) ja 25 raha-automaattipeliä.

Toivoa on

Vuonna 2002 voimaan astunut arpajaislaki velvoittaa sosiaali- ja terveysministeriön seuraamaan ja tutkimaan pelaamisesta aiheutuvia ongelmia. Seurannan kustannuksista vastaavat Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus ja Fintoto.

Peliongelmissa auttavat ympäri maata toimivat Gamblers Anonymous (GA) -ryhmät, joissa käy viikottain kymmeniä himopelaajia. Lisäksi apua saa A-klinikoilta ja mielenterveys- sekä nuorisoasemilta. Pahaan peliriippuvuuteen järjestyy myös laitoshoitoa esimerkiksi nuorten peliongelmiin erikoistuneessa Turun A-klinikan nuorten hoitoyksikössä, Järvenpään sosiaalisairaalassa sekä Tyynelän kuntoutuskeskuksessa Pieksämäellä.

"Peliongelma kuuluu vaikeasti myönnettäviin riippuvuuksiin, joihin haetaan harvoin hoitoa. Ongelmaa hankaloittaa se, että ulkopuolisen on vaikea ymmärtää, miten joku voi laittaa rahaa pakonomaisesti pelikoneisiin", toteaa Pohjois-Karjalan ongelmapelaajat ry:n puheenjohtaja Arto Patama.

Lisätiedot ja peliriippuvuustesti: www.paihdelinkki.fi