Kuuma lista
- Markka historiaan
Ilman markkoja on nyt eletty jo jonkin aikaa, mikä tosin oli joulun jälkeen käytäntö jo ennen euroakin. - Speden kunnianpalautus
Jos vauhti jatkuu ennen vuodenvaihdetta Speden Speleillä on oma näyttely Kiasmassa. - Antti Piippo
Kolme naista, viinaa, pillereita, sitomista ja nahkaa; enemmän tämä vaikuttaa orgioilta kuin pahoinpitelyltä. - Biologinen kello
Janina Frostellin "digitaalinen kello tikittää" (IL 6.5.). Ja nyt jäädään vain odottelemaan, kuka saa tutustua Frostellin digiboksiin.
Tahroja paperilla
Game Over
Rakkaat lukijat, bileistä kannattaa poistua kun ne ovat vielä vauhdissa (tämä onkin ensimmäinen kerta). On aika astua kaapista. Kuka on Liisaleena?
Ylioppilaslehden toimituksessa tammikuussa 1999 syntynyt nuori vihainen nainen, joka muutti Cityyn syksyllä 2000. Äärimmäisyyksillä ärsyttäjä, kieroutunut kärjistäjä, naisnäkökulmitettu nymfi, joka ampui väliin haulikolla, toisinaan kertasingolla.
Puskasta on ollut halpamaisen helppo ampua, myönnetään. Mutta tiedoksi hauleja takalistostaan kaivaville: kohteeksikin on valittu lähinnä suurpetoja. Kolumnistien kaluamat reppanat (Linda, Timo T.A., Nykänen, Väyrynen, Alatalo) ovat olleet rauhoitettuja.
Muun muassa Manun, Lillanin, Wuoren ja Nevanlinnan lisäksi käsittelyssä ovat olleet yleisinhimilliset teemat, kuten Jumala, teatteri, ydinvoima, ahistus, alkoholi, häät, huumeet, talous, tyylitaju, seksi, sota ja raha.
Raadollisimmin nuori naisemme on kuitenkin kirjoittanut miehistä. Suurimman suosion saikin kolumni, joka kertoi, miten mies muuttuu parisuhteessa Wagner-harrastajasta Wagner-siaksi.
Ehkä mies (tai kaksi) voi ymmärtää jotain naisen maailmasta. Yksikään palautteen lähettäjä ei epäillyt kirjoittajan sukupuolta.
Kieli tai ajattelu eivät ole sukupuolisidonnaisia. Kuten itse Tarja H. on todennut, yleisinhimillinen ihminen kurkistaa molempien sukupuolien takaa.
On siis tullut aika sanoa hyvästi (tähän asti onkin tullut sanottua enimmäkseen pahasti). 3,5 vuotta, 74 kolumnia, noin 400 palautemailia, parikymmentä treffitarjousta – hyvin yllättäviltäkin tahoilta.
Arvon herrat, älkää ottako henkilökohtaisesti. Tuskin olisitte halunneet sokkotreffiseuraksenne kauniin naisen sijasta kahta rumaa miestä.
Kiitos ja kumarrus.
Arno Kotro ja Jaakko Lyytinen
Toim. Huom. 2011
Jos Liisaleena nousisi haudasta, hän hämmästyisi, sillä yhdeksässä vuodessa juuri mikään ei ole muuttunut. Ydinvoimakeskustelua käydään tunnekuohun vallassa. Itsesäälin sekainen tunnesohjo ja psykoekshibitionismi kukoistavat, nyt Facebookissa. Työttömiä kiusataan joutavilla kursseilla. Ja Jamppa ja Liukkonen istuvat edelleen sohvalla pelaamassa Playstationilla.
Jaakko Lyytinen ja Arno Kotro
Kirjoittaja Lyytinen on Helsingin Sanomien sunnuntaitoimituksen toimittaja, kirjoittaja Kotro on opettaja, jonka esikoisrunoteos Sanovat sitä rakkaudeksi oli vuoden 2003 myydyin runoteos.
Walter de Camp vastaa
Mikä olisi helpoin tie päästä julkisuuteen?
Hjälp
Jäämällä vaatteistaan jumiin Helsingin metron liukuportaisiin ja joutumalla sillä tavalla hengenvaaraan heinäkuussa.
Cityssä sattuu & tapahtuu
- Kuvaajamme Jenni Häyrinen esiintyy ensi kertaa Cityssä - ura alkaa kansimallina. Kuvaajana Ville Juurikkala.
- Löydämme 50 nuorta toivoa, joista et ole kuullutkaan vielä: Aleksi Salmenperä, Antti Kaikkonen, Kari Lehtonen, Rosa Meriläinen, Samuli Wirgentius ja Arto Saari.
- Pistämme toimittaja Juhani Sirénin Zorb-palloon ja kieritämme hänet mäkeä alas. Tämä on uusi villitys, uskomme. Vai mitä Suomen zorbaajat?
- Peilikuva avaa City.fi:ssä. Kuvastin kertoo yhä keskiarvoisen totuuden.
- Soitamme Sinkkuelämää-luojalle Darren Starille ja kysymme, miten Carrie Bradshaw’lla on varaa niin moniin kenkiin.
