Am Universum
Amorphis
Amorphis, kalevala-myyteistä ammentanut metallipiirien suosikki on nykyisin vakavasti otettava suomalaisen mytologian tulkki. Am Universumilla Amorphis yhdistelee metallicamaista laulua ja tyylikästä metallikitarointia Sakari Kukon saksofoniin. Tulos on varmasti oiva lisä 200 000 myydyn levyn jatkeeksi. Mutta mainstreamimpi Amorphis on kaatua Suomi-popin tuttuihin ongelmiin: biisit ovat epätasaisia, tekstit popmaailmassa huvittavia (niin siinä käy kun tuo metallia ulos karsinastaan) ja englanti ontuvaa.
Deathmetal-örinä on keventynyt, ja levyllä on jopa poppeja melodioita, mutta Faith No Moreen on vielä matkaa.
11 kommenttia
Sielun Veli
25.10.2002 15:19
Ei parasta Amorphisia, mutta REILUSTI parempaa muzaa ku useimmat täällä eteen osuvat levyt! Ihan hyvää! Kyl´ se siittä!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Velvet Christ
25.10.2002 15:19
´´ihan jees´´, tunttus olevan mielipiteet ystävillänikin. Pitkälle olaan menty Karelian isthmus-levyn maisemista ja niin se pitääkin..:) Amorphis ollu tuttu ja turvallinen mitä tulee viimesiin levyihin ja ihan ok asia, ollaan sitä itsekin hieman seestytty.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
anatoli
25.10.2002 15:19
tää levy on ihan perseestä eihän tällästä kuuntele pirukaan!!!!!!!!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
ray barboni
25.10.2002 15:19
raskasta on poljento!!eli kyllähän tää putoo!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
ruslan
25.10.2002 15:19
kokonaisuutena parempi kuin edellinen. toisaalta, mitään The Wayn tai Summer´s Endin kaltaisia helmiä ei taida löytyä...
Vastaa kommenttiinaika saatana kova, yhtäkaikki.
Vastaa kommenttiin
tinza
25.10.2002 15:19
levy on täynnä erillaisuutta ja uutta soundia mitä ennen ei ole kuultu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Wolfheart
25.10.2002 15:19
Pehmeää ja tunnelmallista rock´n rollia. Loistava levy!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
nimetön
25.10.2002 15:19
En pitänyt tuonelastakaan erityisemmin ja samaa voi sanoa tästäkin. Bändit ´´aikuistuvat´´ ja onhan tässäkin ideaa ja hienoa soundia mutta jotain vain jää puuttumaan. Sinkkukappale Alone on ihan kaunis melodinen tunnelmointikappale. Muuten mikään kappale ei oikein nouse muita paremmaksi. Levy kokonaisuutena toistaa itseään eikä laulajankaan ääni kuulosta kovin upealta korvaani. Mieleen nousee vain jostain syystä eräs oudon taiteilijanimen omaava punatukkainen käppänä. Ehkä teiniydessäni kaipaan vielä sitä aggressiivisuutta ja vähemmän hallittua otetta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
glamboy
21.11.2002 14:59
Ihan kiva lätty, joka ikävä kyllä jää hiukan kalpeaksi muiden samanlaisten synkistely-bändien rinnalla. Tällaisia biisejä on kuultu vain aika paljon jo nykymenolla. Melodiat ovat kauniita, mutta eivät mitenkään valitettavasti ihmeellisemmin tarttuvia. "Crimson Wave" biisikin alkaa lupaavasti, mutta siihen se jääkin. Kannattaisi varmaan piakkoin luoda jotain ennen kuulumatonta, tai sitten vanhan kunnon Black Sabbathin tapaan nostaa kitaroiden volumia jos homma tuntuu nuutuvan korvissa. Tsemppiä(?)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Am Orphis
26.12.2004 05:51
Kyllä tuo Alone-biisi on aivan mahtavaa kuunneltavaa,olen kuullut sen varmaan 456 kertaa,eikä se vaan koskaan tunnu tympäisevän.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Apassii
16.1.2005 11:15
Hyvä levy!Tää bändi on menny parempaan suuntaan.Vanhatkin levyt on tosi hyviä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin