Joonas Lepistö tulee nyt omalla naamalla, nimellä ja kielellä

Muusikko-toimittaja Joonas Lepistö hakee parhaillaan Mesenaatin joukkorahoituksesta rahaa uuden levynsä julkaisemiseen. Essentia-bändin keulamiehenä pitkään toimineelle Lepistölle ensimmäinen soololevy on seikkailu.

“Se on hemmetin tärkeä irtiotto. Jos aina tekee asiat samalla tavalla, sitä sammaloituu, eikä enää osaa kyseenalaistaa sitä, mitä on tekemässä. Itsekritiikki muuttuu välinpitämättömyydeksi. Se on kurja polku. Essentia elää ja voi hyvin, mutta sen musiikki on englanninkielistä ja metallipainotteista. Mulla on seksiä tihkuva suhde suomenkieleen”, Lepistö kuvailee.

Levy nauhoitettiin Lielahden vanhalla rautatieasemalla Epilässä Tampereella Astral Studiossa Lauri Heikkilän toimesta.

“Äänitimme laulut mitä mahtavimman porukan kanssa. Sain studioon ystäväni, jotka sattuvat vielä olemaan hemmetin kovia muusikoita. Sovitustapa oli auvoisa. En halunnut näyttää lauluja etukäteen, jotta fiksut muusikot eivät pääse miettimään niitä liikaa, jotta studiossa syntyisi tunteeseen perustuvia valintoja ja liika tuottaminen jäisi toisaalle.”

Lepistö kuvailee lopputulosta kaaoottiseksi, lapsekkaaksi ja holtittomaksi. Sama kuvaa hyvin hänen mielenmaisemaansa.

“Mikään ei ole niin sairasta kuin terveen järjen käyttö. Silloin tietää, että tekee jotain siistiä, kun miettii, että onko tässä mitään järkeä. Omat ennakkoluulot on pakko rikkoa, muuten elämä on hemmetin tylsää. On helppo rakentaa itsellensä kuori, mutta silloin osa elämän pointista jää kokematta”, Lepistö maalailee.

Hänen mukaansa terveen järjen käyttöä näkyy liikaakin. Esimerkiksi levy-yhtiöissä.

“Levy-yhtiöistä on tullut perttejä. Ne toimii varman päälle, kehittelevät artisteistaan brändejä, jotka maistuvat muovilta. Ihmiset haluavat tuntea. Olla aitoja. Mihin katosi rohkeus, luovuus ja tekemisen meininki?”

“Joukkorahoitus on syntynyt nimenomaan muuttuvan ajan tarpeisiin. Jengi kaipaa sellaisia osallistumismahdollisuuksia, jotka ovat iisejä, mutta niistä tulee hyvä mieli. Tämä on tapa kokeilla rajojaan – testata kannatuksensa”,

Sooloprojektin ympärille kasattiin varta vasten bändi.

“Pumppu on vastaleivottua pullaa. Rummuissa Dave Lindholmin suuri mies rumpali Dino Kullberg, bassossa buddhan vasen käsi, pitkän linjan muusikko Jussi Heino, pianossa ja fonissa ihana musiikinopettaja Jenni Jäske, kitarassa 'kaikella tavalla tavallista kovempi sälli' Risto "Votjakki" Voutilainen ja sellossa humoristisellisti Roope Mäenpää. Lisäksi keikoilla on aina jotain extraa. Perjantain keikalle on tulossa mukaan viulisti ja hanuristi”, Lepistö kertoo Maailman naamat -bändistään.

“Bändi on ihan liekeissä. En ole tottunut, että tyypit ovat valmiita heräämään viikonloppuna kukon laulun aikaa vain päästäkseen bänditreeneihin.”

Lepistön saundia on vertailtu suomalaisiin ikoneihin Hassisen koneesta, Röyhkään ja Leevistä Don Huonoihin. Lepistöllä on oma kuvaus musiikilleen.

“Mun mielestä tää on rakastelumusaa. Nää biisit menee ihon alle.”

• Joonas Lepistö yhtyeineen Facebookissa.