"Salami on niin syntistä", kauhistelee kirjailija Mikko Rimminen, 29, toastia Corona-baarissa, ja kuulostaa pikemminkin keski-ikäiseltä laihduttavalta rouvalta kuin kalliolaisesta kollitriosta romaanin kirjoittaneelta nuorelta mieheltä.
Rimminen on viime syksyn kirjallinen tapaus. Hänen kirjaansa Pussikaljaromaani on verrattu jopa Volter Kilven Alastaron saliin. Epäonnistunut kirjallisuustieteen opiskelija (seitsemässä vuodessa on kasaantunut 20 opintoviikkoa) voi ylpeillä opinnäytetyön sijasta kahdella runokokoelmalla ja romaanilla.
Rimmisellä on kelsiturkki, musta huppari ja farkut. Ja Pall Mall menthol -savuke tauotta sormissa. On helppoa uskoa elokuvaohjaajan ja kirjastonhoitajan pojan kirjoittaneen itsensä kriitikkojen sydämiin. Sen sijaan hieman vaikeampaa on uskoa hänen tunnistavan kymmeniä sieniä – siis ilman sienikirjaa. Rimminen on todellinen sienifriikki, lempisieni on mustavahakas. Kun hän oppi lukemaan, hän opiskeli ulkoa Mauri Korhosen sienikirjan. Metsien mies sienestää vanhempiensa kesämökillä joka vuosi. Rimminen väittää eläneensä sienillä koko viime syksyn. Sieniä on luvassa haastattelunkin jälkeen. Rimminen juo vain mustaa kahvia, koska kotona Kampissa poreilee Kanaa mustatorvisienikastikkeella.
Mutta toistaiseksi mustan kahvin ääreen.
Totesit jossain, että "kirjoittaminen vaatii joutilaisuutta, jota minulla onneksi on, koska olen saanut valtion apurahan vätystelyyn." Täällä sitä todentotta lorvitaan baarissa kello kolme. Mitä olet tänään tehnyt?
"Öö... syönyt aamiaisen, käynyt suihkussa, kirjoittanu kaksi tuntia. Kirjoitan runoja, koska en uskalla vielä kirjoittaa romaania. Olisi inhottavaa huomata kirjoittaneensa 300 sivua ja todeta, että on valinnut väärin. Mutta on perkeleesti raskaampaa aloittaa joka päivä tyhjästä. Pahimmillaan yhtä runoa kirjoittaa kymmeniä ellei satoja tunteja. Joitain tekstejä olen kirjoittanut yli sata kertaa uusiksi. Osa tulee suoraan oksentamalla."
Pussikaljaromaania on myyty jo lähes 7000 kappaletta. Laskujemme mukaan olet tienannut esikoisromaanillasi jo 14000 euroa...
"Niinkö? No, on kustantaja ollut aika hepulissa. Lyyrikkona ei ole oikein tottunut siihen, että kirja myy. Siksi en ole kiinnittänyt myyntilukuihin juuri huomiota."
Pidät autoista: olet toiminut autolähettinä ja aina kun rahaa liikenee, ostat kuulemma autonrämän. Onko kaikki kirjarahat mennyt pelteihin?
"Joulun alla kävin autokaupassa katselemassa Escortia. Minulla on ollut pari lahoa pommia, jotka ovat luiskahtaneet vaivoikseni. Kaverit ovat tarjonneet autoa, ja minä olen ottanut halvalla. Törmään erityisesti ikäloppuihin japanilaisiin. Niihin kiintyy ajan myötä."
Olet opettanut neljä vuotta luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. Mm. Vuoden 2003 Finlandia-ehdokas Juha Itkonen on ollut oppilaasi. Anna muutama kirjoitusvinkki.
"Kirjoittajakouluttamisen paradoksi on, että ketään ei voi opettaa kirjoittamaan. Opettajan tehtävä on antaa palautetta ja motivoida. Uppiniskaisuus on tärkeää: ettei ala kirjoittaa luentojen perusteella."
Olit Finlandia-ehdokkaana. Menikö Finlandia oikeaan osoitteeseen?
"Luin Helena Sinervon kirjan, kun ehdokkaat julkistettiin. Sinervon ja Asko Sahlbergin kirjat ovat tähän asti lukemistani parhaimmat. Tervo ja Wahlström minulla on vielä kesken."
Sanoit, että olit miettinyt ilmakitarabiisin, jos pääsisit Finlandia-ehdokkaaksi. Mikä se oli?
"Todennäköisimmin Rammsteinin Ich will."
Hengailit Kaupungin paras -bileissämme räppäri Notkea rotan kanssa. Mitä mieltä olet hänen härskeistä teksteistään?
"Fanitan Notkean rotan tekstejä. Olemme läheisiä ystäviä jo yläasteajoilta: olimme samalla luokalla."
File: Mikko Rimminen
- Äidinkielen numero: 7-10
- Kirjoittaa: IBM:n kannettava “raato”
- Huonoin kirja: Diana, viimeinen vuosi (lukee sitä kankkusessa)
- Kirjoja kpl: 2000
Rimmisen valinta
- Vladimir Nabokov: Lolita
- Sirkka Turkka: Niin kovaa se tuuli löi
- Jose Saramago: Kertomus sokeudesta
- Jyrki Pellinen: Niin päinvastoin kuin kukaan
- Yrjö Hosiaisluoma: Kirjallisuuden sanakirja
Rimmisen Kallio
-
Lippakioski
“Hesarin ja Flemarin kulmalla. Olen vuositolkulla istunut kesiä siinä. Paras paikka seurata Hesarin kesäteatteria.” -
Matuska
“Baari Flemarilla. Tuulikaappi toimii siirtäjäsäteenä Venäjälle.” -
Torkkelinmäen puisto, jonka nimeä kukaan ei tiedä
“Romaanissani sitä nimitetään Taivaallisen rauhan aukioksi. Hämmästyttävän rauhallinen kupla.” -
Ravintola Kivi
“Aleksis Kiven kadulla. Komea menneiden aikojen tunnelma ja hyvää maksakastiketta.” -
Ervastin divari
“Käyn siellä rahatilanteen mukaan. Äärimmäisessä rahapulassa sinne tulee myös roudattua kirjoja.”
Mikko Rimminen voitti vuoden 2010 Finlandia-palkinnon teoksellaan Nenäpäivä, joka on kirjailijan kolmas romaani.