Makumaailma pohjautuu erilaisiin chileihin ja mausteseoksiin, kuten klassiseen etiopialaiseen chiliseokseen berbereen, joka maustaa niin lihapadan kuin kikherneet ja linssitkin.
“Etiopialainen keittiö nojaa vahvasti etiopialaiseen chilijauheeseen. Maut ovat tuttuja kotoamme, jouduimme vain miettimään, miten ne saadaan toimimaan ravintolassa”, Solomon Negash kertoo ravintolan alkutaipaleesta.
“Sormilla syönti oli aluksi kaikista haastavin osa. Kun ajatellaan suomalaisia ja suomalaista ruokakulttuuria, oli haastava kertoa että tämä on ihan sormiruokaa.”
Nyt pöydissä komeilee graafinen ohje, joka neuvoo miten syöminen sujuu injera-leivän avulla. Haarukat ja veitsetkin saa pyydettäessä.
Samalla lautasella tarjoiltavien kastikkeiden joukkoon kuuluu mausteisia lihapatoja, mutta myös vahva vegepuoli. Monissa maailman keittiöissä eläinperäinen ravinto kuuluu jollain tavalla suurimpaan osaan annoksista, jolloin ravintolat joutuvat keksimään uutta kasvispuolta kehittäessään.
Etiopialaisessa keittiössä kasvisruoka tulee sisäänrakennettuna. Osaltaan siksi, että maa on jakautunut kristittyihin ja muslimeihin, joilla molemmilla on omat paastonsa, joiden aikana kasvisruoka tulee tarpeeseen.
Nollasta onnistumisiin
Kolme vuotta toimineen ravintolan tekijöillä ei ole aiempaa ravintolakokemusta, joten Addis on ollut tutkimusmatka uuteen maailmaan.
“Koska aloitimme ihan nollasta, kaikki taidot on hankittu juuri tätä paikkaa varten”, Negash sanoo.
Aluksi oli haastavampaa, mutta sittemmin yleisö on löytänyt ravintolan. Helsingin ravintolatarjonnan monipuolisuus on opettanut ihmiset kokeilemaan uutta ja uudesta ennakkoluulottomuudesta hyötyy muun muassa kaupungin ainoa etiopialainen ravintola.
Kun Addis aloitti, löytyi Mechelininkadulla yksi sittemmin kuopattu etiopialainen ravintola, joka keskittyi enemmän fine diningiin. Addis haluaa puolestaan pitää kynnyksen matalana, jotta mahdollisimman moni maistaisi etiopialaisen keittiön herkkuja.
Yksi merkki onnistumisesta on ollut kutsu ravintoloiden suhteen tiukan seulan omaavalle Flow Festivalille, jossa ravintola on ensi kesänä mukana kolmatta kertaa. Ensimmäinen kerta SYÖ!-viikoilla vuoden alussa osoittautui myös menestykseksi.
Alkuperäistä kahvia seremoniassa
Etiopia on kahvin historiallinen alkuperämaa, sillä ensimmäiset kahvipavut hyödynnettiin siellä Kaffan maakunnassa. Tarinan mukaan erään paimenen vuohet söivät papuja ja olivat sen jälkeen sen verran pärinöissään, että ihmisetkin kiinnostuivat kokeilemaan vasta löydettyä kofeiinia.
Addiksessa maistuu alkuperäinen etiopialaisista pavuista tehty kahvi, jota alun perin tehtiin ravintolan omassa pienessä paahtimossa, mutta volyymin kasvettua yhteistyössä kahvin kotipaikan mukaan nimetyn helsinkiläisen Kaffa Roasteryn kanssa. Kahvi on tärkeässä roolissa ravintolassa.
“Meillä on silloin tällöin kahviseremonia täällä ja monet suomalaiset näyttävän arvostavan sitä.”
Pohjimmillaan kahviseremoniassa on kyse samasta asiasta kuin suomalaisessa kahvittelussa vieraan kanssa: täydellisestä tekosyystä pysähtyä ja olla yhdessä. Mistään addiktion takia imaistavasta pikakahvista ei kuitenkaan ole kyse.
Seremonia kestää tunnista kolmeen tuntiin ja pitää sisällään keskustelua, naurua, naisia kauniissa puvuissaan ja tietenkin kahvin paahtoa paikan päällä.
“Voit juoda vain yhden kahvikupin ja lähteä, mutta oikeasti siihen kuuluu kolme kupillista kahvia. Ensimmäinen on todella vahva. Toinen pikkaisen vahvempi ja kolmas aika mieto. Etiopiassa kolmas on tarkoitettu lapsille”, Negash avaa seremonian kulkua.
Paahtaminen synnyttää tilaan tuoksuvan savun ja ensimmäisten seremonioiden myötä opittiin, että allergikkoja on syytä varoittaa savusta. Tunnelma on kuitenkin vähintään yhtä väkevä kuin paahtamisesta syntyvä savu.
Addis Ethiopian Kitchen, Sturenkatu 28, 00510 Helsinki