Teimme Cityssä Syömään!-juttukokonaisuuden yhteydessä ravintola-aiheisen kyselyn. Halusimme tietää, millaisissa ravintoloissa vastaajat käyvät ja kuinka usein, miten ravintoloita löydetään ja miten niissä käytetään rahaa.
Vain yksi vastaajista kertoi, ettei käy koskaan ravintolassa. Noin puolet vastaajista käy ravintolassa oman arvionsa mukaan silloin tällöin. Kun ravintolassa käydään, ollaan viihtymiseen valmiita panemaan rahaa likoon jopa monta sataa euroa per henkilö. Rahan tuhlaus kuitenkin riippuu pitkälti ravintolan ja tilaisuuden tyylistä: arkisyöminen saa maksaa suurimmalle osalle 10-30 euroa, mutta melko moni on valmis pulittamaan ateriastaan juomineen jopa viisikymppiä. Jos tilaisuus on oikein erityinen ja ravintola tavallista tasokkaampi, saa ilta maksaa jopa 100-150 euroa. Hajontaa on kuitenkin paljon.
"Jos ruoka/ palvelu/ tunnelma on erityisen hyvää, maksan mielelläni 50-100€. Ns. perusravintolassa annokset pitäisi olla alle 20€."
"Vaihtelee täysin tilanteen mukaan. Jos syön lounaan, n. 10 euroa, jos kyseessä illallinen, juhlavampi tilaisuus tai muuta, 20 euroa. Yleensä pyrin tuohon kymppiin."
"Yli 100 euroa kun menee alkaa jo tuntua pahalta."
"Helposti menee 50 - 120€, mutta toki joskus meni n. 300€/henkilö vähän fiinimmässä paikassa."
Ravintolasta etsitään tietoa googlaamalla, ja se valitaan pääasiassa kavereiden suositusten, nettiarvioiden sekä hinnan ja sijainnin perusteella. Moni kertoi myös lukevansa Cityn ravintolajuttuja.
Suosikkiravintolakysymykseen on vaikea vastata, ja moni jättikin kohdan tyhjäksi. Vastauksista nousi esiin kuitenkin muutama suosikki: Amarillo, Fafas, Pancho Villa ja Basbas. Suurin osa vastaajista tykkää käydä korttelibistroissa, perheravintoloissa ja pikaruokaravintoloissa. Harvemmin käydään pubeissa tai sporttiravintoloissa ja kaikkein vähiten fine dining -ravintoloissa. Tästä huolimatta suurin osa vastaajista toivoo kotikaupunkiinsa enemmän rentoja ruokapaikkoja, hyviä etnisiä ravintoloita sekä kasvisrafloja. Moni oli kuitenkin myös sitä mieltä, että kotikaupungista löytyy jo valmiiksi hyvä ravintolatarjonta, oli sitten kotoisin Helsingistä, Oulusta tai Järvenpäästä.
"Edullisia kortteliravintoloita ei voi olla liikaa."
"Enemmän aidosti etnisiä ravintoloita, vegaanivaihtoehtoja ja lähituotettua ruokaa."
"Kuopiosta löytyy aika hyvin kaikki."
63 prosenttia vastaajista ei jätä koskaan tippiä, ja suurimman osan mielestä se ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisiin tapoihin. Tippiä jättävistä ihmisistä enemmistö tippaa hyvän palvelun vuoksi. Juomarahan perusteena on usein myös hyvä ruoka ja kiva tarjoilija. Tipin määrä riippuu ravintolan tasosta ja laskun loppusummasta, joten juomarahaa jätetään muutamasta eurosta kahteenkymppiin: osa jättää taskun pohjalla pyörivät kolikot, osa laskee laskun päälle kymmenisen prosenttia. Harva vastasi tippaavansa alle kaksi euroa (vaikka joukosta löytyikin yksi leikkimielisesti tulkittu 50 Cent).
"Jätän tippiä pyöristämällä seuraavaan tasasummaan."
"En raaski jättä tippiä ja kai se on vain tapa Suomessa, ettei jätetä tippiä. Joskus olen meinannut jättää, mutta en ole jättänyt - tipit laitetaan johonkin paikan yhteiseen kassaan eikä mene suoraan tarjoilijalle, jolle se kuuluisi."
"Olen opiskelija ja ei ole ylimääräistä rahaa."
"Ulkomailla jätän tippiä. Se ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin, tarjoilijat saavat hyvää palkkaa jo valmiiksi."
Lue myös: Tipata vai ei tipata? 8 kysymystä tippaamisesta
Kyselyyn vastasi yhteensä 349 vastaajaa. Kiitos kaikille vastaajille!