Allas-kylpylähanke hyväksyttiin eilen Helsingin kaupunginvaltuustossa ja kylpylää aletaan puuhaamaan suunnitellulla viiden miljoonan euron rahoituksella. Toinen meriuimalasuunnitelma, jonka taustalla oli N2 Helsinki Oy vetäytyi kisasta toukokuun lopulla.
”Haluamme Altaasta kaupunkilaisten ja kansainvälisten vieraiden yhteisen virkistäytymispaikan, ja se toteutetaan kaupungin ja kaupunkilaisten toiveita kuunnellen”, Korjaamo Groupin toimitusjohtaja Raoul Grünstein kertoo.
Uima-altaista, saunoista, auringonottoterassista, ravintolasta sekä rentoutumiseen ja tapahtumien järjestämiseen sopivasta nurmikentästä koostuvan kylpylämäisen uimala-alueen tavoitteena on tuoda Helsingin merenranta-alueita entistä monipuolisemmin kaupunkilaisten käyttöön.Altaan yhteyteen on suunniteltu myös läheisten merialueiden luontoa esittelevää Itämeripistettä sekä urheiluun ja slow life -oleskeluun sopivaa hyvinvointikeskusta.
Berliiniläisen Fat Koehl Arkitektenin visualisoiman kylpyläalueen toteuttaa pääsuunnittelijaksi valittu arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen.
Soraääniä meriliikenteestä
Edessä on monta kimuranttia neuvottelua, sillä projektissa on otettava huomioon erilaisia ääniä. Kaupunkilaiset ovat jo innostuneet suunnittelemaan unelmiensa kylpylää ja Liikuntavirasto on myös täysillä mukana.
Allasta kohdannut kritiikki ponnistaa vesiliikenteen tarpeista. Helsingin Satama korostaa kannanotossaan, että Katajanokan laiturin risteilyaluslaituri pitää säilyttää. Suomenlinnan Liikenne Oy vastustaa hanketta ja huomauttaa, että alueella liikennöivien aluksien aiheuttamat riskit kasvavat oleellisesti, jos ennestäänkin ahdasta vesitilaa rajoitetaan ”kelluvilla ravintoloilla”. Saaristolaivuriyhdistys ja Matkustajalaivayhdistys kannattavat vastaavia hankkeita ”muun merellisen Helsingin elävöittämiseksi, mutta aiottua sopivampaan paikkaan.”
Ei ole yllättävää, että ne tahot, joiden omaan toimintaan Allas-hanke vaikuttaa, suhtautuvat siihen epäillen. Helsingin kehityksen kannalta Allas-hanke vaikuttaa kuitenkin rohkealta ja kiinnostavalta askeleelta.
Korjaamo Group lupaa esityksessään, ettei kaupunkikylpylä kelluvine merialtaineen ole esteenä alueen tulevalle käytölle, maailmanpyörälle, risteilijöiden telakoitumiselle tai naapuruston rauhaiselolle.
Kaupunkilaiset kutsutaan Korjaamolle huomenna 12. kesäkuuta, Helsinki-päivänä suunnittelemaan Allasta. Tapahtuman kutsussa maalaillaan kaupunkikeitaasta seuraavasti:
Koko alue on nurmikkoa, jota kaksi hiekkarantaa reunustaa. Pitkospuut halkovat maankamaraa, jota värikkäät aurinkotuolit ja varjot täplittävät. Hiekkakentällä pelataan, lentopalloa tai petankkia. Jättimäinen hiekkalaatikko on lasten leluaitta. Kaikki rakennukset ja kelluvat laiturit ovat puuta.
Altaita on neljä. Kuntouintiin, uiskenteluun ja lapsille tehdyissä altaissa kiertää puhdas ja lämmitetty vesi. Puisesta tornista hypätään merivesialtaaseen, mutta kiipeilyseinältä putoaa mereen. Saunoja on naisille, miehille ja yhteiseen saunomiseen. Lauteiden ja avomeren välissä oleva seinä on lasia. Saunat lämmitetään haloilla, jotka kannetaan eteisen koreihin.
Hoitokeskuksessa tarjotaan terapioita ja kuntokeskuksessa jumpataan, kesällä myös nurmella. Akvaariot reunustavat Itämerikeskuksen saleja. Yhden seinän täyttää näyttö, josta seurataan Itämeren tilaa. Keskuksen katolla on puutarha ja pensasryhmissä pihakeinuja. Ravintolan ja kahvilan terassit on rakennettu puurimoista. Kattoterasseilta on parhaat näkymät, ravintolasta Kauppatorille ja kahvilasta avomerelle.
Syksystä istutaan lasitetuilla talviterasseilla, talo tarjoaa huovat. Talvisin uidaan avantoaltaassa tai katetussa lämminvesialtaassa. Saunasta avautuu näkymä jäiden peittämälle merelle. Pakkaspäivänä savu kohoaa saunan piipusta pystysuoraan. Paljuista nouseva höyry toimii myös verhona. Nurmikko on vaihunut lumikentäksi, jonka keskellä on nyt kaupungin korkein pulkkamäki. Lumiukot paistattelevat talviauringossa.