Laiva on lastattu bassolla: klubilaiva Merikerho avasi Sörnäisten rannassa

Sörnäisten rantatieltä löytyy uusi ravintolalaiva aurinkoiselle terassielämälle ja laadukkaalle klubimusiikille. Merikerho on aiemmin Mbaria Lasipalatsissa pyörittäneen Tapio Mäkelän uusi vanhaan rahtilaivaan rakennettu aurinkoterassi ja ruuman klubitila. Terassi on jo auki, alakerran klubitila avataan Flow-viikonlopuksi.

“Terassi on auki kahteen ja klubitila ensimmäisen viikon kolmeen. Sitten kun avi (Aluehallintovirasto) käy täällä kasomassa, tulee normaalit neljän luvat”, Mäkelä kertoo aurinkoisella terassilla.

Viime lauantaina kuuden aikaan terassi alkoi täyttyä jengistä ja Merikerhon ovimiehet tervehtivät tuttavallisesti sisääntulijoita. Illan musiikkikattauksesta vastasivat Bassoradiolta tutut Smood ja Deep Space Helsinki. Muutamaa tuntia myöhemmin Merikerhon edessä oli jo sadan metrin jono. Terassi vetää 300 henkeä, alakerran klubitila parisataa.

Mäkelä tiesi, ettei klubilaivan rakentaminen ole läpihuutojuttu. Helsingissä hiemankin erikoisemmat projektit törmäävät helposti virkamiehiin. Näin kävi Merikerhonkin tapauksessa.

“Täällä rakennusvalvonta katsoi, että tää on uudisrakennus ja silloin tulee aika paljon tiukempaa rakentamista.”

Mäkelä joutui painimaan muun muassa kaupungin tiukennettujen hitsauskäytäntöjen kanssa. Myös vesi- ja viemäriyhteyksissä oli omat haasteensa: kun alun perin määritetty vesijohtoon liittymispaikka ei ollutkaan mahdollinen muiden maasta löytyneiden putkien takia, joutui Merikerho tekemään uuden hakemuksen, mikä tarkoitti päätymistä takaisin kaupungin jonon hännille.

“Tää on tän alan aika tehotonta toimintaa, eikä se liity spesifisti meihin. Mut voisi toivoa, että kaupunki olisi hankkeissa proaktiivisempi, eikä vaan sanoisi, että nyt ollaan pinkan alimmaisena uudestaan”, Mäkelä sanoo.

“Tää ei oo mikään perustönö, joka lyödään maahan, vaan tässä on paljon aika spessujuttuja, kun lähdetään laivalle tekemään. Ei sinänsä tullut yllätyksenä, että tällaisia vaiheita tulee, mutta tietysti ne ei tullut ihan kello kaulassa."

Laivan valmiiksi saaminen on vaatinut Mäkelältä ja tiimiltä omistautumista ja pitkää päivää.

“Nyt mä nukun normaaleja yöunia, mutta aika pitkään vedin tossa sellaista 16-20-tuntista settiä. Tässä on ollut iso työ.”

Ruumaan rakennettu klubitila hakee Suomessa vertaistaan. Äänentoisto asettaa omat vaatimuksensa ja laivan ympäristö omansa. Nyt ruumaan valmistuu 200 ihmisen klubitila, johon Mäkelä lupaa erinomaiset saundit.

Mbarin ystävät tunnistavat Merikerhosta tuttuja elementtejä. Terassin lattia on samasta mustasta muovipaneelista kuin Mbarissa. Myös laivalle vievä betoniramppi on roudattu Mbarista. Kierrätystä on tehty Merikerholla muutenkin, sillä muun muassa ruumaklubille vievät jykevät puuportaat on revitty irti ruuman alkuperäisestä lattiasta.

Sophia B -niminen laiva oli vielä reilu vuosi sitten liikenteessä Ahvenanmaan ja Hangon välissä kuljettamassa 600 000 tonnia kiviä tai viljaa. Se oli kuitenkin käynyt pieneksi rahtiliikenteeseen, joten Mäkelälle avautui mahdollisuus ostaa se itselleen. Nyt hänellä on sekä unelmasijainti että sopiva laiva.

“Löytyi just se paikka, minkä mä halusin ja löytyi vielä laiva, joka sopii tähän tarkoitukseen ihan täydellisesti.”

Mäkelä oli etsinyt venueta muualtakin, mutta kriteerit olivat korkealla sen suhteen, jatkaisiko hän ylipäätään alalla. Hän joutui sulkemaan Mbarin, koska kaupunki linjasi, ettei tulevan taidemuseon rakentaminen ei mahdollistanut kiinteitä terasseja Lasipalatsin aukiolla. Vaikka Suvilahden seuduilla kuhisee, laadukkaita mestoja musiikin myöhäiseen soittamiseen on tarjolla niukasti.

“Kalliossa on tosi vähän paikkoja, missä musa voi soida. Etenkin missään, missä voi olla ulkona.”

Mäkelällä oli monta syytä siirtää operaationsa laivalle. Tarjolla olevan sijainnin ja vaihtoehtojen puutteen lisäksi vaakakupissa painoivat elämänmittainen rakkaus laivoihin sekä Mbarissa saadut kokemukset.

“Jos kaupunki muuttuu radikaalisti tällä alueella, niin että tähän tulee vaikka toimistokortteleita tai asumista ihan viereen, on aika harkita, nostetaanko ankkurit ja haetaan parempi paikka.”

“Mä kyllästyin siihen, että Mbaria kehitettiin pitkään ja se oli niin pidetty ja hieno paikka, ja sit kaupunki vaan antaa kenkää.”

“Porukka on sanonut, että (Mbarista) jäi iso aukko musakulttuuriin. Nyt tehdään jotain uutta. Ehkä täytetään sitä aukkoa, mutta ei itsekään vielä tiedetä, mikä tästä tulee. Sehän tässä on kiinnostavaa.”