Ravintola Kannas

Possun selykset, 19 e

• Snellmanin possunselyksiä, rosmariinikastiketta, aurajuustokastiketta, lohkoperunoita, kukkakaalia, paistettuja juureksia, pekoniin käärittyjä papuja

Helsinkiläisillä on hieman huvittava tapa jakaa ravintolat ns. klassikkoravintoloihin ja uusiin paikkoihin. Tarkkaa kriteeriä ei ole, mutta klassikoiksi tunnutaan yleisesti hyväksyttävän ainakin Kosmos, Salve, Elite, Sea Horse, Lehtovaara sekä Solna.

Hietalahdessa, Eerikinkadun ja Köydenpunojankadun kulmassa jo 30-luvulta saakka majaillut Kannas oli pitkään ensiluokkainen räkälä. Halpaa keskikaljaa aamutuimaan ryystämässä istuivat vanhat venkulat, irtopirkot ja sekakäyttäjät. Turpaan sai, jos sattui vilkaisemaan toisen tuoppia.

Kannas teki kuitenkin kaksiosaisen faceliftin, jonka tulos on erinomaisen onnistunut; vanha, hieno sali on hyvällä maulla sisustettu ja ruokalista kerrassaan houkutteleva – henkisesti jossain Sikalan ja Salven välimaastossa. 

Tarjoilijamme hoitaa keikkansa loistavasti; suositukset osuvat nappiin. Annokset ovat reilun kokoisia, maut ja kypsyysasteet  ovat kohdallaan. Pientä parannettavaakin löytyy, mutta nipottamiseen ei tarvitse sortua, sillä kokonaisuus toimii kuin sata naalia. Viinilista on suppea, mutta hyvin rakennettu. Kolmen hengen pääruuat, pullo chiantia, jälkkärit, kahvit ja jallut kustantavat 119 euroa, mikä on näistä pöperöistä kohtuuhinta.

Kannaksen elvyttäminen on kulttuuriteko jo sellaisenaan. Muutaman käynnin perusteella olisin valmis kutsumaan Kannasta helsinkiläiseksi klassikkoravintolaksi.

Plussat

• maulla sisustettu
• hyvin rakennettu lista
• reilut annokset
• laadukkaat lihat
• kohtuulliset hinnat

Miinukset

• feikkikynttilävalaisimet 
• pieni rohkeuden puute 
• todella syrjäinen sijainti 
• hankalat viinilistat 
• mitätön salaatti