Ravintola Koto

Sushilajitelma Fuji, 11 kpl, 19,50 e

• Tonnikalaa, makrillia, lohta, kalmaria, jättikatkarapua, lohen mätiä, kuhaa, kananmunaa.

Kohta neljännesvuosisadan Helsingissä toiminut Koto on yksi vanhimmista japanilaisistamme. Tänä talvena uuteen osoitteeseen Lönkalle siirtynyttä Kotoa ei tule sekoittaa sen entisissä tiloissa Kalevankadulla nykyisin toimivaan Domoon.

Ensimmäinen lähestymisyritys torppaantuu pöytävarauksen puutteeseen. Maanantai-iltana. Seuraavalla kerralla olemme viisaampia. Ruokalista on tyypilliseen tapaan paksu kuin Irlannin säästöohjelma. Valitsemme kolme alkupalaa, kaksi pääruokaa, riisiä, sivusalaatin sekä sushilajitelman.

Alkupalat (friteerattu munakoiso, raaka tonnikala sejä yakitori-vartaat) ovat melko arvokkaita kokoonsa nähden, mutta maistuvia. Sushit tarjoillaan jostain syystä ennen pääruokaa, joskin ne ovat tuoreita ja oikeaoppisesti kasattuja. Erityisen pettymyksen tuottavat kuitenkin kevyesti paneroidut katkaravut (5 kpl, 16 e), jotka eivät maistu juuri miltään.

Ravintolan sisustusta leimaa tietty valjuus, joka heijastuu niin henkilökunnan asenteisiin kuin ruokien makuun. Kaikki on siistiä, panelit ovat jiirissä, raaka-aineet tuoreita ja palvelu ihan asiallista, mutta viimeinen viritys puuttuu kuitenkin. Helsinkiläisenä en pysty olemaan tekemättä vertailuja Kabukiin, jolloin varsinkin Koton korkea hintataso korostuu. 102 euron loppulasku kahden hengen arki-illallisesta ja parista bissestä on hiukan tyly.

Plussat

• keskeinen sijainti
• moitteeton siisteys
• hyvät valikoimat
• maistuva munakoiso
• nuorekas asiakaskunta

Miinukset

• sisustuksen valjuus
• jääkylmä tonnikala
• mauton tempura
• viileähkö palvelu
• kaakkoinen hintataso