Ravintolatutka: tarinat ravintoloiden nimien takana

---

Ravintolatutka on Cityn ja TableOnlinen yhteinen juttusarja, jossa tutustutaan kiinnostaviin ravintoloihin. Tällä kertaa paljastetaan tarinoita ravintoloiden nimien takaa. 

---

"En ollut koskaan aikaisemmin syönyt viikunoita", sanoo Niina Isokangas.

"Ne tekivät minuun suuren vaikutuksen."

Niina puhuu lähes kahdeksan vuoden takaisista ensitreffeistä miehensä Jarin kanssa. Jari ja Niina olivat tapailleet jo vuoden, mutta ensimmäiset oikeat treffit olivat spesiaali tapahtuma. Jari kutsui Niinan luokseen syömään.

“Oltiin siihen mennessä tanssittu ja vähän pussailtu, muttei sen enempää", Jari sanoo ja nauraa.

Treffeillä pääruoaksi syötiin paistettua kuhaa, samaa, jota pariskunnan ravintolan à la carte -listalta nykyisinkin löytyy. Jälkiruoaksi Jari teki paistettuja viikunoita ja mascarponevaahtoa.

"Muistan, että joimme viikunoiden kanssa erittäin kallista sherryä", Jari sanoo ja katsoo merkitsevästi hymyilevää vaimoaan.

Jari oli aina pitänyt viikunoista ja halusi hurmata neidon jollakin herkullisella ja helpolla jälkiruoalla. Niina, joka maistoi niitä ensimmäistä kertaa, ihastui. Muuhunkin kuin viikunoihin.

"Hän jäi silloin ensimmäistä kertaa yöksi”, Jari kertoo ja iskee silmää vaimolleen.

Puolitoista vuotta myöhemmin pariskunta oli naimisissa.

"Kun menimme naimisiin sovimme, että tässä avioliitossa toteutetaan unelmia", Niina sanoo.

Jarin haave oli pikkupojasta asti ollut oma ravintola. Hän oli kahdeksasluokkalainen, kun hän tuli kotiin ensimmäisen työharjoittelupäivänsä päätteeksi ja kertoi äidilleen: "Tulevaisuuteni on keittiössä.”

Kun yhteistä ravintolaa oltiin perustamassa ja nimeä miettimässä, suhteelle tuiki tärkeä raaka-aine, viikuna, tuli ensimmäisenä mieleen. Sitten keksittiin, että sen olisi hyvä olla englanniksi.

“Se on hyvä, ytimekäs nimi, jolla on meille merkitystä. Lisäksi FI viittaa suomalaisuuteen ja G gastronomiaan”, Niina kertoo.

Fig ravintolan nimenä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen ruokalaji olisi viikunoilla kyllästetty. Figin ruokalistalla on viikunajäätelöä, ja joissakin annoksissa käytetään viikunasiirappia. Isokankaiden rakkauden hedelmää, paistettuja viikunoita, ei Figin ruokalistalta löydy – ainakaan toistaiseksi.

“Ei, ei. Mutta kotona herkuttelemme niillä joskus”, Niina sanoo ja hymyilee.

Fig, Kalevankatu 17, Helsinki.

---

Miten olisi Vispilä?

Krista Mänttäri: “Olimme perustamassa uutta ravintolaa yhdessä Tiina ja Veli-Matti Kosken kanssa. Jo alkumetreillä pyörittelimme nimeä, joka antaisi yrityksellemme identiteetin. Haimme raaka-aineista, esineistä ja paikkakuntamme historiasta nimiä. Halusimme, että se kuvastaa meitä ja yritystä. Siitä olimme varmoja, että nimen pitää olla suomea – mehän olemme lähiruokaravintola.

Nimi ei syntynyt hetkessä. Se oli milloin alleviivaava, esimerkiksi jokin yrtti – luulisiko asiakas, että yrttiä on joka annoksessa – ja milloin rajoittava: paikkakuntaamme Forssaan viittaava nimi olisi estänyt laajenemisen muualle Suomeen. Toisinaan taas nimi oli liikaa vanhoihin yrityksiimme viittaava.

Viimein juttelin aiheesta äitini kanssa. Hän avasi keittiön laatikon ja sanoi: “Miten olisi Vispilä?” Nimi oli täydellinen. Se kuvastaa sitä, miten kolme yrittäjää vispataan yhteen, käsityötä jolla valmistamme ruokamme, on sanana suomea parhaimillaan kaikkine ääkkösineen, ja lisäksi mielestämme hyvin empaattinen. Rakkaus yrityksemme nimeen syntyi salamana ja se vain syvenee. Olemme vispaajat, jotka haluavat vispata Vispilässä!”

Vispilä, Hämeentie 11, Forssa.

---

Demo demonstroi

Ennen ravintolan avaamista ravintoloitsijat olivat päättäneet ravintolalle nimen: siitä tulisi Roxy. Nimeä rekisteröitäessä selvisi, että Roxy oli jo varattu. Rekisteröinnin deadline painoi päälle, eikä nimeä ollut, joten tiimi lukittautui kellariin ja sopi yhdessä, ettei sieltä tulla ulos ennen kuin nimi on keksitty. Tuntikausien brainstormauksen päätteeksi keksittiin, että Demo kuvaa parhaiten sitä, mitä ravintoloitsijat halusivat tehdä: demonstroida taitojaan.

Ravintola Demo, Uudenmaankatu 11, Helsinki.

---

Purjeveneen kippari Göran

Ossi Ruusunen: “Ravintola Göranin nimi tulee kirjailija Göran Schildtistä. Hänen syntymästään tuli maaliskuussa kuluneeksi sata vuotta. Hänen veneensä Daphne, jolla hän purjehti Suomesta Välimerelle, on ravintolassa esillä, ja se oli aiemmin myös ravintolan nimi. Uuden ravintoloitsijan myötä nimi vaihdettiin, ja tuntui luonnolliselta antaa ravintolalle Daphnen kipparin nimi, Göran. Schildt rakasti kulttuuria, ruokaa sekä yhdessä syömistä ja juomista. Hän asettui asumaan Kreikkaan 50-luvun loppupuolella, ja talossa, jossa hän asui, pidettiin useita ruoan ja juomantäyteisiä juhlia, joissa syötiin ja juotiin aamyöhön asti.”

Göran, Linnankatu 72, Turku.  

---

Haastava C

Christina Suominen: “Halusimme ravintolalle nimen, joka olisi lyhyt ja ytimekäs, ja joka kuvaa ihmisiä ravintolan takana. Kokeilimme Ilkkaa ja Christinaa ja IC:tä, mutta tajusimme, että olisi outoa, jos Ilkka vastaisi puhelimeen "Christina Ilkka puhelimessa”. C syntyi, koska minua kutsuttiin nimellä Madame C ja yleensä kuittasin kaikki viestit kirjoittamalla vain “C”. Kaveri auttoi logon kanssa, joka on valokuva C:n muotoisesta punaviinitahrasta pellavapaidalla. C on vaikea nimi, koska erityisesti media haluaa aina lisätä siihen etuliitteen “ravintola”. C on myös hakusanana ihan liian lyhyt. Mutta tällä mennään, ja hyvin on selvitty!” 


C, Rautatienkatu 20, Tampere.

---

Makujen, kaupungin ja onnen Juurella

Miia Keski-Nikkola: "Kun noin viisi ja puoli vuotta sitten saimme tilat uudelle ravintolalle, alkoi nimen mietintä. Selvää oli, että nimen tulee olla suomalainen, koska käytämme raaka-aineina kotimaisia, puhtaita tuotteita pääasiallisesti oman alueen tuottajilta. Mietimme, että nimi tulisi hakea sitä kautta. Tässä vaiheessa ystävämme kysyi: "Miksei se voi olla Juurella?" Erikoiselle taivutusmuodolle hänellä oli monta perustelua: hyvien makujen juurella, alkutuotannon juurella, ravintolamme ikkunan edessä tuolloin olleen männyn juurella, kaupungin juurella, sillä Seinäjoki on aikoinaan julistettu kaupungiksi ravintolamme edessä, ja uusina yrittäjinä olimme vielä onnemme juurella. Tänä keväänä Juurella ravintola saa pikkusiskon: Äärellä – Kuppi + Kattila, joka tarjoaa helppoa, täyttävää lounasta ja iltaruokaa siinä, missä Juurella tarjoaa pitkiä menukokonaisuuksia."

Juurella, Keskustori 1, Seinäjoki.

---

Kaivopuiston kaunis Regina

Markus Aremo: “Ravintolalle on aina vaikea miettiä nimeä. Ajateltiin, että keskitytään ravintolan sijaintiin Kaivopuiston kupeessa. Vaihtehtoja oli muitakin, mutta yhteisesti kaikille sopi Regina, Toivo Särkän elokuvan Kaivopuiston kaunis Regina mukaan. Elokuvassa Reginaa esittää näyttelijä Regina Linnanheimo. On hienoa, että nimi tuo kaupunginosaa esille ja palauttaa jotakin ihmisten mieliin. Tykkään suomalaisista elokuvista, varsinkin sellaisista, jotka on Stadissa kuvattu. Niissä näkyy tietyn ajan heijastumia ja sitä, miten kaupunki on muuttunut. Sama liittyy monesti myös ruokaan.”

Regina, Neitsytpolku 10, Helsinki.

---

Välimerellinen Isä Camillo

Erkka Isotalo: “Isä Camillo on italialaisen lehtimiehen ja kirjailijan Giovanni Guareschin (1908-68) luoma hahmo. Ravintolan nimeä mietittiin pitkään. Se on ihan keksimällä keksitty, eikä liity mitenkään kenenkään elämään tai menneisyyteen. Ehdokkaita oli paljon, mutta hyviä vähän. Prosessi oli vaikea, koska vaatimuksia oli runsaasti: nimen piti olla jollakin tavalla tunnettu, välimerellinen, siitä piti tulla positiivinen mielleyhtymä, sen piti toimia sekä suomeksi että muillakin kielillä, ja markkinoinnin kannalta olisi hyvä, että se olisi henkilö. Loppujen lopuksi Isä Camillo oli siis ainoa mahdollisuus!”

Isä Camillo, Kauppakatu 25-27, Kuopio.