Syömään! 8 kysymystä tippaamisesta

“In Finland you don’t have to tip”, kuulee usein turisteille sanottavan. Meillä on niin hyvä palkkajärjestelmä, että työntekijät tulevat toimeen myös ilman tippejä. Juomaraha ei ole missään nimessä pakollista.

Lauseesta unohtuu usein jatko: mutta jos haluat tipata, voit toki tehdä sen.

Vaan kaikki eivät ole samaa mieltä. Osa uskoo, että tippaamisen lisääntyminen johtaa väistämättä siihen, että ravintola-alan ammattilaiset eivät pian enää saakaan kilpailukykyistä palkkaa. Että palkkoja madalletaan, koska saavathan he tippiä. Osa huolehtii siitä, kuka tipin oikeasti saa: meneekö se tarjoilijalle, vai jaetaanko se keittiöhenkilökunnan kesken? Vai viekö iso paha ravintoloitsija kaiken?

Miten Suomessa oikeasti toimitaan? Tippaako kukaan?

Haastattelimme neljää helsinkiläisen ravintola-alan ammattilaista: Tiina, Maija, Kalle ja Antti (nimet muutettu) ovat helsinkiläisten laaturavintoloiden ravintolapäälliköitä ja omistajia, joilla on yhteensä vuosikymmenten kokemus alalta. He kertovat, miten tippikulttuuri oikeasti voi.

Tarvitseeko Suomessa tipata?

In Finland you don’t have to tip. Pitääkö lause paikkansa?

Tiina: “Usein käy niin, että seurueen ulkomaalainen isäntä on jättämässä tippiä, kun suomalainen vieressä ohjeistaa, ettei missään nimessä tarvitse. Jos joku haluaa jättää tippiä niin älkää nyt helvetissä estäkö!”

Kalle: “En pahastu siitä, että ulkomaalaisille sanotaan, ettei Suomessa tipata. Se ei kuitenkaan ole totuus, koska kaikissa ravintoloissa juomarahaa kyllä tulee. Mutta ei se tietenkään saa olla liian tärkeäkään asia. On ihan ok, että japanilainen asiakas ei jätä tippiä, koska se ei kuulu hänen kulttuuriinsa, ja amerikkalainen jättää sen, mikä hänen kulttuurinsa kuuluu.”

Antti: “Täysin järjetön hokema, jota kuulee lähes viikottain suomalaisen ollessa isäntänä tai emäntänä seurueessa, jonka ulkomainen jäsen haluaakin maksaa laskun illallisen lopuksi. Tippi ei toki ole pakollinen, mutta ei se tarkoita sitä että täällä ei otettaisi tippiä aivan yhtä mielellään vastaan kuin muuallakin.”

Maija: “Harmittaa joka kerta, kun kuulee tämän lauseen. Turistit jättävät mielellään tippiä, vaikka tietävätkin palvelun kuuluvan hintaan, ja ovat ihmeissään, kun heitä neuvotaan. Mielestäni tämä on viime vuosina kuitenkin vähentynyt, eikä sitä kuule yhtä paljoa.”

Kuka tipin oikeasti saa?

Asiakkaat eivät välttämättä aina tiedä, kenelle tippi menee, jos sen tarjoilijalle jättää. Kuka rahan todellisuudessa korjaa?

K: “Meidän ravintolassamme juomaraha jaetaan kaikille sen päivän aikana töissä olleille, ja jokainen saa tasaisen osuuden, sekä keittiö- että salihenkilökunta. On varmasti sellaisiakin ravintoloita, missä jokainen tarjoilija pitää henkilökohtaisesti omat tippinsä.”

T: “Jotkut asiakkaat kysyvät, että meneehän raha keittiölle tai tuleehan tämä sulle itsellesi, mutta kaikki tipit menevät silti yhteiseen pottiin. Ne jaetaan tasan kaikkien niiden kesken jotka ovat olleet töissä, tiskaria myöten.”

A: “En usko että kaikki asiakkaat tietävät tipin menevän yhteiseen pottiin, kysyttäessä kerrotaan kyllä että myös keittiö saa tasan saman osan tipistä kuin salikin.”

M: “Meidän ravintolassamme tipit kerätään purkkiin ja jaetaan noin kerran kuussa sen mukaan, kuinka paljon kukin on tehnyt töitä. Vaikka asiakas sanoisi tipin olevan minulle, laitan sen yhteiseen tippikassaan, asiakkaalle kertomatta. Systeemi on niin reilu, että sen puitteissa myös ollaan solidaarisia.”

Kuinka paljon ravintolatyöntekijä saa tippiä?

Onko tippi tarjoilijalle, kokille tai tiskarille suurikin bonus? Mitä kaikkea työntekijä voi tipillä tehdä?

K: “Juomarahan osuus on pieni palkanlisä kuukausitasolla. Arvioisin sen olevan noin 10 prosenttia palkan päälle.”

T: “Se on sellainen raha, jolla käydään ruokakaupassa. Siitä voi olla isokin apu työntekijän toimeentulolle.”

A: “Summa vaihtelee paljon. Hyvänä kuukautena 250-300 euroa per nuppi, "huonona" 100 euroa per nuppi.”

M: “Tipin määrä vaihtelee älyttömästi. Meille tulee ehkä 100-170 euroa kuukaudessa.”

Uhkaako tippi ravintolatyöntekijöiden palkkatasoa?

Välillä pelätään, että juomarahan ansiosta palkasta aletaan nipistää. Onko tippi uhka vai mahdollisuus?

K: “En usko että tippi voi vaikuttaa palkkaukseen. Ei tämän ravintolan omistaja ole ikinä sanonut sanaakaan juomarahasta.”

T: “En ymmärrä miten nämä asiat ovat suhteessa toisiinsa. Miten tippi palkkaa alentaisi?”

A: “Ravintola-ala ei ole tänä päivänä huonosti palkattu ala omien kokemuksieni mukaan. Tarjoilijat, kokit ja molempien puolien esimiestehtäviä tekevät ammattilaiset saavat ainakin Helsingissä kohtuullisen kilpailukykyistä palkkaa (tosin ketjuravintola on eri asia kuin yksityinen) ja palkkataso on loppupeleissä aivan sama kuin normi duunarilla.”

M: “Ihan turha huoli. Ei se olisi Suomen lainsäädännön puitteissa mahdollista.”

Onko tippaava asiakas hyvä asiakas?

Tippikulttuuriin liittyy huoli siitä, saako tippaamaton asiakas huonoa palvelua. Jääkö usein käyvä, juomarahaa jättävä asiakas paremmin mieleen? Saako hän erityiskohtelua?

K: “Joku tarjoilija saattaa joskus sanoa, että “onpa mukava asiakas, mutta se ei kyllä koskaan tippaa”. Muttei se mitenkään asiakaspalvelussa näy. Ei se asiakas sitä huomaa. Harva asiakas juomarahalla ruokaravintolasta mitään parempaa palvelua ostaa. Kyllä tippi on enemmänkin kiitos.”

T: “Voi olla kantis, vaikkei tippaisi koskaan.”

A: “Tippaaja muistetaan, koska usein nämä asiakkaat ovat myös niitä kantiksia joiden kanssa henkilökunta tulee tutuksi vuosien varrella. Voi silti olla hyvä asiakas, vaikkei koskaan tippaisi: pitää muistaa, että asiakas maksaa tänä päivänä saamastaan kokonaiskokemuksesta. Hyvä asiakas kertoo myös saamastaan kokemuksesta eteenpäin, jolloin ravintola saa uusia ja toivottavasti hyviä asiakkaita.”

M: “Hyvä asiakas on kohtelias ja hyväkäytöksinen asiakas.  Se ei sinänsä liity tippaamiseen, tosin tippaamisella osoitetaan arvostusta hyvin tehtyä työtä kohtaan. Siksi tippaaminen on niin iso ja vaikea asia hahmottaa. Toisaalta mikään määrä tippiä ei pelasta asiakasta, joka käyttäytyy huonosti tai osoittaa, ettei arvosta tekemäämme työtä.”

Miksi kannattaa tipata?

Miksi ruokailijan pitäisi jättää tippiä? Mitä hyötyä siitä on?

K: “Silloin kun palvelu on selkeästi parempaa ja huomioonottavaa, on luontevaa että asiakas haluaa jättää tippiä. En koe että kaikkien tulisi jättää, mut miksei, jos ravintola sen selkeästi ansaitsee. Suomalaiset asiakkaat jättävät tippiä yleensä hyvästä palvelusta.”

T: “Olisi kiva, että tippaaminen olisi osa tapakulttuuria. Jos kaikki on mennyt hyvin ja ruoka ollut hyvää, miksi ei.”

A: “Tippi on asiakkaalle vapaaehtoinen tapa ja hyvän mielen lisä ammattitaitoista, osaavaa ja iloista palvelua tarjonneelle henkilökunnalle. Asiakkaiden odotukset ovat nousseet valtavasti palvelun tason ja tuotetietouden suhteen, ja tänä päivänä sekä keittiöltä että salipuolen ihmisiltä vaaditaan aivan erilaisia asioita kuin aikaisemmin.”

M: “Jos kokee, että on saanut tosi hyvää palvelua ja tosi hyvää ruokaa, silloin on kohteliasta jättää tippiä. Ravintolakohteliaisuuteen kuuluu tipata, jos on tyytyväinen, muttei sen tarvitse olla automaatio. Jos menet johonkin Chicosiin ja saat paskaa ruokaa, niin et jätä tippiä.”

Miten tipata smoothisti?

Tippaaminen on toisinaan vaivaannuttavaa. Miten kiusallisen tilanteen voi välttää?

K: “Turistit kysyvät usein suoraan, mikä on sopiva määrä. Mikseivät suomalaisetkin voisi?”

T: “Katso, että lompakossa on aina pieniä seteleitä tai edes vähän käteistä.”

M: “Joissakin ravintoloissa asiakkaan täytyy itse sanoa ennen laskua, että haluaa jättää tippiä. Joskus asiakas sanoo laskun jälkeen, että voi ei, nyt jäi tippi antamatta, ja silloin on mukava kiittää kivasta ajatuksesta ja sanoa, ettei tarvitse huolehtia asiasta. Korttipäätteet, jotka ehdottavat tippiä, eivät aiheuta kiusallista asiasta keskustelua.“

Kuinka suuri on sopiva tippi?

Juomarahan tarkoitus ei ole tyhjentää lompakkoa pikkuhiluista, vaan antaa kiitos henkilökunnalle. Mutta jos tippaaminen ei ole osa tapakulttuuria, mistä tietää, kuinka paljon tippiä on hyvä jättää?

K: “Hyvä tippi on mitä tahansa 0-15 prosentin väliltä. 5-10 prosenttia on jo aika hyvä. Amerikkalaiset turistit ovat hyviä tippaajia, koska jättävät 15 prosenttia, johon heidän kotimaassaan on totuttu. 5 euroa per ruokailija on aika perustippi ruokaravintolassa. Vitonen on jo oikea juomaraha, seteliraha, mutta euro tai kaksi tuntuu hassulta.”

T: “Sopiva tipin määrä riippuu kaikesta. Jos pariskunta on käyttänyt 400 euroa illalliseen ja jättää suurieleisesti 1,20 euroa tippiä, niin tuleehan siitä vähän hölmö olo. On melkein parempi olla jättämättä mitään kuin ihan pieniä kolikoita. Jotkut pyöristävät ylöspäin lähimpään tasasummaan.”

A: “Suhteutan itse tipin aina saamaani palveluun ja ruokaan. Jos ruoka on ollut erinomaista ja palvelu perseestä, ei tippiä tarjoilijalle tule jätettyä. Joskus olen antanut tipin ruoan takia suoraan keittiöön. Jos ruoka on oletuksiin nähden huonoa tai illan aikana on tapahtunut kömmähdyksiä, mutta palvelu on pelastanut kaiken ja nostanut fiilikset aivan eri tasolle, voi tippi olla jopa parempi kuin mitä normaalisti. Sopivaa tipin määrää ei mielestäni voi määrittää. Tapanahan on ajatella että 10 prosenttia on hyvä tippi, mutta jos vaikka 10 hengen business-seurueen lasku on 1000 euroa, ei voida olettaa, että tippi on 100 euroa. Itse tippaan tilanteesta ja kokonaisuudesta riippuen vitosesta pariin kymppiin.”

M: “Vaikea kysymys. Sanoisin, että kannattaa tipata omantunnon mukaan. Tippaan itse yleensä 5-20 euroa per henki, riippuen siitä, kuinka hyvin kaikki on sujunut. Toisaalta mielestäni on ok, jos kahden hengen illallisesta tippaa vitosen. Kunhan on seteli, eikä hiluja. Baarissa pyöristän hinnan sopivaan tasasummaan. Jos esimerkiksi viini maksaa vaikka 8,20 €, annan 10 €.”

Jos haluat itse antaa palautetta ravintolalle muussa kuin rahan muodossa, voi tehdä sen uudistuneessa Eat.fi:ssä. City kannustaa asiakkaita jättämään myös hyvää palautetta!

 

Lue "Syömään!"-kokonaisuuden artikkelit

• Missä kaupunki syö, juo ja bailaa?

• 8 kysymystä tippaamisesta

• Ruokakulttuurin asiantuntija Milla Visuri: "Helsingissä kaikki on mahdollista"

• Näin syntyy ruokatrendi

• Ketjuravintolan uusi tuleminen

• Uudet ravintolat Helsinki: rentoja bistroja ja runsaasti italialaista

• Pöydänvaraajien 10 suosikkiravintolaa Helsingissä

• 15 hyvää ravintolaa, jotka ovat auki maanantaisin

• 10 hyvää ravintolaa, jotka ovat auki sunnuntaisin

• Vastaa kyselyyn ravintolasyömisestä ja osallistu lahjakortin arvontaan