Kevee cuvée
Viinitrendit muodostuvat vähän pidemmällä aikavälillä kuin muodissa. Sadonkorjuusta saattaa mennä jopa kymmenen vuotta ennen kuin viini tulee edes markkinoille.
"Keveys on viineissä jatkossakin pinnalla. Kiireiset ihmiset eivät voi vetää tumuja tiistai-iltana, koska keskiviikkoaamuna voi olla tärkeä palaveri. Sen sijaan juodaan lounaalla mietoa viiniä", sanoo ravintola Murun sommelier Samuil Angelov.
Väkevien viinien myynti on Suomessa laskenut. Siinä missä 1990-luvun bisnesmiehet tilasivat ravintolassa aperitiiviksi dry martinin tai vodkapaukun, 2000-luvun alussa tiukka viina vaihtui samppanjaan ja kuohuviiniin.
"Nyt juhlaan ostetaan iso pullo erikois-cuvéeta, kuten Dom Perignonia. Muutos 15 vuodessa on ollut huima: suomalaiset ovat muuttuneet tiukan vetäjistä herkkusuiksi."
Suosiotaan kasvattaa esimerkiksi Saksa, missä viinien alkoholiprosentti on pienempi viileän ilmaston vuoksi. Myös suomalaisten kestosuosikkimaasta Chilestä ostetaan entistä miedompia viinejä.
Nuoret hifistelevät
Angelovin mukaan ihmiset ovat tulevaisuudessa entistä tietoisempia viineistä, lukevat arvioita ja ovat valmiita maksamaan laadusta enemmän.
"Moni kaipaa erikoisuuksia. He fiilistelevät kalliita pienten tuottajien viinejä, joita on tuotu Suomeen hyvin pieni erä, esimerkiksi kuusi tai 30 pulloa."
Nuoret matkustelevat enemmän kuin ennen. Siksi viinihifistelijöiden keski-ikä laskee.
"Ennen suomalaisnuorilla oli erilainen suhde viiniin. Oli tasan kaksi vaihtoehtoa: punkku ja valkkari. Ja mitä enemmän prossia, sen parempi hinta–laatu-suhde. Tämä on muuttunut täysin."
Rypäleet tulevat idästä
Kymmenen vuotta sitten kansa joi chardonnayta. Kuusi vuotta sitten suosikiksi nousi raikkaampi ja hapokkaampi sauvignon blanc.
"Hapokkaampaan suuntaan ollaan menossa. Roteva ja runsas shiraz on vaihtunut keveään ja hentoon pinot noiriin."
Riesling tulee Angelovin mukaan jatkamaan voittokulkuaan. Itävalta pitää pintansa suosittuna viinintuottajana, mutta myös Itä-Eurooppa, kuten Slovenia ja Bulgaria, on selvästi nousussa. Kreikka on kuuma viinintuottaja.
"Viinihän kulkeutui alun perin Kreikasta Italiaan ja sieltä roomalaisten mukana Ranskaan. Etenkin kreikkalaiset valkoviinit ovat nousussa. Pinot noirissa on jatkossakin paljon potentiaa. Luotan siihen, että chardonnay tekee paluun vähän eri muodossa."
Ironisen ABC-klubin (Anything But Chardonnay) jäsenet pilkkaavat rypälelajiketta junttimaiseksi, öljyiseksi ja raskaaksi.
"Mutta he puhuvat tammisesta chardonnaysta. Viiniä on tuotettu aina kahdenlaista versiota, joista toinen on tammeton, raikas, hedelmäinen ja hapokas. Se tulee saamaan enemmän suosiota."
Sen sijaan superkonsentroituneet, tanniiniset ja runsaat viinit ovat jatkossa paitsiossa.
"Ne ovat täysi vastakohta sille, mitä tulevaisuudessa nautitaan."
Puhdasta, kiitos
Viini on elintarvike siinä missä pihvikin. Ja kuten pihvi saattaa olla geenimanipuloitua, myös viiniin voidaan lisätä makuja ja aromeja. Tällaiset viinit ovat tulevaisuudessa yhtä noloja kuin natriumglutamaatilla kyllästetyt valmiseinekset.
"Manipuloitu viini maistuu teennäiseltä. Siitä puuttuu aito hedelmäinen raikkaus ja hapokkuus", Angelov paheksuu.
Lisäaineita ei merkitä pulloon samaan tapaan kuin ruuissa, mutta hinnasta voi päätellä jotain.
"Kahdeksan euron viinipullon alkuperäinen litrahinta on reilusti alle euron. Loput hinnasta on veroa ja rahtia. Kuinka puhtaasti sen hintaista viiniä voi tuottaa? Nyrkkisääntö on, että 10–12 eurolla alkaa jo saada vastinetta rahoilleen, koska alkoholiveron osuus on pienempi."
Muokatun viinin kehnous paljastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun seuraavana päivänä iskee armoton päänsärky.
Juttu on julkaistu City-lehden ravintolanumerossa lokakuussa 2012.