Viesti jää luetuksi ilman vastausta.
Esihenkilö sanoo työstäsi jotain, mikä ei ollut edes erityisen kova kritiikki.
Ennen kuin ehdit ajatella, olet jo loukkaantunut, puolustuskannalla tai kirjoittamassa vastausta, jonka lähettämistä saatat myöhemmin katua.
Itsehallinta ei tarkoita tunteiden poistamista
New Yorkissa työskentelevä psykoterapeutti ja valmentaja Moshe Ratson kirjoitti Psychology Today -lehdessä viidestä taidosta, joilla ihminen voi siirtyä automaattisista reaktioista kohti tietoisempia valintoja.
Ratsonin mukaan itsehallinta ei tarkoita tunteiden kontrollointia, haavoittuvuuden poistamista eikä täydellisyyttä.
Kyse on tietoisen suhteen rakentamisesta itseen: siitä, että ymmärtää mitä sisällään tapahtuu, tunnistaa käyttäytymiseensä vaikuttavat voimat ja valitsee yhä useammin, miten vastaa.
1. Vastuu ei ole sama asia kuin itsesyytös
Ensimmäinen taito on henkilökohtainen vastuu, ja sen kanssa mennään Ratsonin mukaan helposti harhaan.
Vastuun ottaminen ei tarkoita sen kiistämistä, että toiset ihmiset vaikuttavat meihin syvästi ja että moni asia on oman vaikutusvallan ulkopuolella, eikä se tarkoita itsensä syyttämistä kaikesta tapahtuneesta.
Kysymys kuuluu toisin: kun tämä nyt tapahtui, mikä osa on minun tehtäväni tästä eteenpäin?
LUE LISÄÄ: Sosiaalinen torjunta sattuu oikeasti – aivot kokevat sen kipuna
2. Ryhdy oman sisäisen maailmasi tutkijaksi
Toinen taito on itsehavainnointi, ja Ratson kannustaa suhtautumaan siihen kuin tutkija omaan aineistoonsa.
Mitä tunnen, mitä ajattelen, mitä kehossani tapahtuu kun ahdistun tai suutun, mitkä tilanteet laukaisevat reaktion toistuvasti ja mitä yleensä teen, kun tulen torjutuksi tai arvostelluksi?
Havainnointiin kuuluu myös uskomusten tarkastelu, koska pitkään toistettu ajatus alkaa tuntua tosiasialta.
3. Uskomus ei ole totuus vain siksi, että se on vanha
Ratson listaa esimerkkejä uskomuksista, joita kohdellaan faktoina: en ole tarpeeksi hyvä, ihmisiin ei voi luottaa, minun täytyy onnistua ollakseni arvokas, konflikti on vaarallinen.
Hänen ehdottamansa harjoitus on kysyä neljä kysymystä: mitä uskon juuri nyt, mistä tiedän että se on totta, onko olemassa toinen tulkinta ja mitä voisi tulla mahdolliseksi, jos lakkaisin järjestämästä elämääni tämän uskomuksen ympärille?
Itsetutkiskelusta tulee hyödyllistä vasta, kun se auttaa tunnistamaan ne kaavat, jotka ovat hiljaa ohjanneet elämää.
4. Huomaa tunne ilman, että tuomitset sen heti
Kolmas taito on tuomitsematon tietoisuus, ja se on listan väärinymmärretyin kohta.
Ratsonin mukaan tavallinen reaktio omaan tunteeseen on riitely siitä: huomaamme mustasukkaisuuden ja ajattelemme, ettei näin saisi tuntea, ahdistumme ja kysymme, mikä meissä on vialla, teemme virheen ja päättelemme olevamme idiootteja.
Vaihtoehto on huomata ajatukset, tunteet, impulssit ja kehon tuntemukset luokittelematta niitä heti hyviksi tai pahoiksi — voi todeta huomaavansa olevansa vihainen sen sijaan, että antaa vihan viedä mukanaan.
5. Kysy, mitä reaktiosi yrittää suojella
Neljäs taito on myötätunto, ja sitä tarvitaan, koska pelkkä tietoisuus ei riitä.
Jos itsehavainnoinnista tulee uusi tapa arvostella itseä, lisääntynyt ymmärrys tuottaa vain lisää häpeää: puolustuskannalle menevä on ehkä oppinut varhain, että kritiikki on vaarallista, ja vakuuttelua hakeva voi kantaa syvää hylkäämisen pelkoa.
Häpeä sanoo, että minussa on jotain vikaa, ja myötätunto sanoo, että jokin sisälläni kamppailee ja haluan ymmärtää sitä.
6. Tapahtuman ja teon välissä on tila
Viides taito seuraa neljästä edellisestä, ja se on tietoinen vastaus.
Suuri osa ihmisen käyttäytymisestä on reaktiivista: joku arvostelee ja me puolustaudumme, tulemme torjutuiksi ja vetäydymme, suutumme ja hyökkäämme.
Reaktiot tapahtuvat niin nopeasti, että ne tuntuvat väistämättömiltä, mutta sen välissä, mitä meille tapahtuu ja mitä teemme seuraavaksi, on tila, ja itsehallinta on suurelta osin sen tilan kasvattamista.
Kysymys, joka vaihtaa suunnan
Kun vastuu on otettu, itseä havainnoitu, tuomio siirretty sivuun ja myötätunto otettu mukaan, tilaa on Ratsonin mukaan tarpeeksi yhdelle kysymykselle.
Se ei ole ”mitä minun tekee mieli tehdä” vaan ”millainen ihminen haluan olla tässä hetkessä”.
Sen perään sopivat jatkokysymykset: mikä vastaus vastaa arvojani, mikä palvelisi tätä ihmissuhdetta ja mitä kunnioitan huomenna.
Muutos ei näytä dramaattiselta
Itsehallintaa ei saavuteta yhdellä suurella muutoksella vaan tuhansissa pienissä hetkissä, joissa on hieman tietoisempi ja hieman vähemmän automaattinen.
Vihaisia, pelokkaita, epävarmoja ja pettyneitä ollaan jatkossakin, eikä itsehallinta poista ihmisenä olemisen mutkikkuutta.
Se muuttaa suhteen siihen mutkikkuuteen.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: ”Liian kiltti”? Psykologien mukaan se kertoo tästä yllättävästä piirteestä
