Lapsen kehitys ei ole lukittu.
Sanonta kerran psykopaatti, aina psykopaatti on aikuisia koskeva yleistys.
Lapsia ja nuoria koskeva tutkimusnäyttö osoittaa kuitenkin toiseen suuntaan.
Lasta ei määritellä psykopaatiksi
Psykopatia itsessään on aikuisia koskeva käsite.
Lapsista puhuttaessa tutkimus tarkastelee yksittäisiä piirteitä, erityisesti tunnekylmiä ja empatiavajeisia piirteitä.
Niiden esiintyminen kertoo kohonneesta käytösongelmien riskistä, ei siitä, millainen aikuinen lapsesta tulee.
Katsaus kuudesta tutkimuksesta antoi rohkaisevan tuloksen
Devon Polaschek ja Jennifer Skeem kokosivat kuusi korkeatasoiseksi arvioitua tutkimusta katsaukseensa.
Sen mukaan lapset ja nuoret, joilla oli tunnekylmiä ja empatiavajeisia piirteitä, reagoivat ennaltaehkäisyyn ja intensiiviseen hoitoon niin, että epäsosiaalinen käyttäytyminen väheni.
Kyseessä on katsaus, joka kokoaa yhteen aiempien tutkimusten tuloksia.
Kevyt tuki ei riittänyt
Hoidon muoto vaikutti tulokseen.
Parhaat tulokset saatiin pitkäkestoisesta laitoshoidosta, joka kesti lähes vuoden ja se oli tavanomaista tiiviimpi.
Kotiin ja kouluun vietävä avohoito jäi vaikutuksiltaan heikommaksi, mutta tutkijat arvioivat sen hyödyn paranevan kohdennettuna.
Ajatus varhaisesta puuttumisesta ei ole uusi
Psykopatiatutkija Robert D. Hare esitti sen jo vuonna 1999.
Teoksessaan Without Conscience hän arvioi, että hyvin varhaisella puuttumisella voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa haitallisten käyttäytymismallien kehittymiseen.
Keinoiksi hän nimesi aggression ja impulsiivisuuden vähentämisen sekä sosiaalisesti hyväksyttävämpien toimintatapojen opettamisen.
Kurinpito ei korvaa tukea
Koulussa lapsen käytös näkyy päivittäin.
Tutkimuskirjallisuudessa on nostettu esiin, etteivät vakavista käytöshäiriöistä kärsivät lapset aina pääse tarvitsemiensa tukipalvelujen piiriin.
Havainto koski Yhdysvaltain erityisopetuslainsäädäntöä, eikä se siirry sellaisenaan Suomen koulujärjestelmään.
Huoltajan arvio ei vastannut muita arvioita
Yksi havainto koskee sitä, kuka arvion tekee.
Kent Kiehlin tutkimusryhmän vertailussa nuorten omat arviot vastasivat haastattelijan tekemää arviota, mutta huoltajien arviot eivät vastanneet kumpaakaan.
Aineistona oli 160 vangittua nuorta, joten tulos ei kuvaa koko ikäluokkaa.
Arviointi kuuluu koulutetulle ammattilaiselle
Alan yleisin arviointiväline on haastattelu, jossa koulutettu ammattilainen käy läpi kaksikymmentä piirrettä ja nuoren taustatiedot.
Samassa vertailussa yksikään kyselylomake ei yltänyt merkitsevään yhtäpitävyyteen tämän arvion kanssa.
Yksittäisen aikuisen havainto tai verkkotesti ei siis ole arvio, vaan huoli kannattaa viedä ammattilaiselle.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Nykyajan vanhemmuus tuntuu kuormittavalta – tässä syy, jota harva sanoo ääneen
Lähteet: Fink, B. C., Tant, A. S., Tremba, K. & Kiehl, K. A. (2012): Assessment of Psychopathic Traits in an Incarcerated Adolescent Sample, Journal of Abnormal Child Psychology 40(6), 971–986. Polaschek, D. L. L. & Skeem, J. L. (2018): Treatment of Adults and Juveniles with Psychopathy, teoksessa Handbook of Psychopathy, 2. painos. Hare, R. D. (1999): Without Conscience.
