En ole itkenyt moneen...
En ole itkenyt moneen vuoteen. En itkenyt, kun pitkään jatkunut seurustelusuhde loppui enkä ole itkenyt kun muutamat sukulaiset tai tuttavat ovat kuolleet. En ole itkenyt myöskään silloin kun minulle on tapahtunut muita, todella ikäviä asioita. Mutta eilen, kun eräs minulle tärkeä koriste-esine tippui kirjahyllystä ja hajosi, niin silloin itkin.
22 kommenttia
Anonyymi
10.12.2008 10:14
Anteeksi, mutta en malta enää olla puuttumatta asiaan, joten saanen sanoa tämän nyt teille kuin mies miehelle pyytäen teitä kuitenkin olemaan loukkaantumatta tästä kieltämättä kyllä hieman liiallisestikin henkilökohtaisiiksiin menevästä, mutta kuitenkin aivan vilpittömästä ja pahaa tarkoittamattomasta vihjauksesta, sillä minulla on jo pidemmän aikaa ollut eräänlainen hienoinen aavistus siitä, että asiat voisivat olla kaikesta huolimatta teidän kohdallanne kuitenkin sillä tolalla, että saattaisitte mahdollisesti ehkä olla homoseksuaalinen henkilö
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 10:27
^ei hauska kommentti. Turha yrittää saada aikaiseksi "liimaa kynä naamaan" kaltaista slogania.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 10:39
Tunteet voivat jäätyä, ja purkautua vasta sitten, kun olet siihen valmis. Purkauksen voi aiheuttaa esim. kuvaamasi suht pieni ärsyke (koriste-esineen rikkoutuminen). Pääasia, että tunteet tulee elettyä läpi
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 11:17
Oliko se sun lasinen dildo?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 11:23
Kohta itket vielä lisää kun vedät herneet nenuun anonyymien kommenteista. Nähtävästi kaipaatkin juuri negatiivista huomiota.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 12:36
nii koristeesineet onkin tärkeitä LOL
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 12:49
en käsitä, miksi olet saanut tuollaista kommenttia ihmisiltä. Mun mielestä on normaalia, että kaikki ihmiset ei pillitä, kuten esim. minä aina ja kaikesta. Suret omalla tavallasi ja olet vielä kyseenalaistanutkin sen itkemättömyytesi, joten etköhän ole ihan normaali kaveri. Se koriste-esineen rikkoutuminen on kurja juttu ja on ihan normaalia itkeä sitäkin. Itkemättömyydestäsi huolimatta toivoisin, että ymmärtäisi, että esim. vaikka se ex-suhteesi toinen osapuoli saattoi itkeä ja tuntea tuskaa ja surea eroanne samalla tapaa kuin sinä vaikka itkit koriste-esinettä. Joskus ihminen tuntee kovaa kipua, vaikka kun hänet jätetään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 12:52
Jaa-jaa-jee kukkuu-jamboo, jaa-jaa-je!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 15:11
Täysin ymmärrettävää. Kuolevia ihmisiä et joudu itse siivoamaan roskiin, toisin kuin kotonasi tippuvia särkyviä esineitä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 16:03
Karmea kohtalo sulla. Oliko se joku luonnoskatastrofi joka vei muutamat sukulaisesi? Seurusteluhan on hankalaa jos taifuuni vie morsmaikun toiseen pitäjään.
Vastaa kommenttiinItkuhan siinä tulee jos vuosien jäsenyys kirjakerhossa palkitaan vihdoinkin lasisella kynttiläjalalla ja se perkele putoaa ja rikkoutuu. Parikin kyntttiläjalalle on tulossa vasta kuuden vuoden kuluttua. Voi vittu.
Kuinka jaksat eteenpäin?
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 16:12
^ Viestis on luonnoskatastrofi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 16:55
^:D
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 17:11
Sulla on Suomalaisen naisen luonne!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 20:38
ottaako joku tosissaan?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.12.2008 21:33
Ehkä et itke asioita joita osaat edes hieman jo odottaa?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
11.12.2008 15:05
håmå!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
11.12.2008 20:35
Kenen kulli ei seiso, kenen sperma ei lennä? Kuka on lähtenyt leikkiin tyhjin pussein? On aika äänestää ulos VELTOIN LENKKI!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
11.12.2008 22:04
Vaikket itkisi, ei se tarkoita sitä etteikö sinulla olisi tunteita. Surra voi monella tavalla, ja jos järkytys on liian suuri käsiteltäväksi sen saattaa työntää sivuun mielestään ja jatkaa normaalia elämää. Normaalia elämää pitää jatkaa kumminkin, ennemmin tai myöhemmin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.12.2008 11:43
itsellä oli sama homma, mutta kun menin opiskelemaan, sain uusia ystäviä, ja sain taas itkun irti, ei kuitenkaan surusta, vaan ilosta, että sain uusia ystäviä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
15.12.2008 11:11
materialisti, metrofruittari
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.12.2008 10:04
Kaikki se tukahdutettu tuska tunkee läpi ennemmin tahi myöhemmin...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
22.12.2008 21:33
ei se mitään sama vika, mutta itkin katkerasti kun en saanut AC/DC:n keikalle lippua. Onneks sekin asia järjestyi lopulta :D
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin