Rippituoli

Tykkään vieläkin tyypistä, jonka kanssa olin viimeksi tekemisissä viime vapun aikoihin. Ihan uskomatonta, miten olen rakentanut tästä tyypistä jotenkin täydellisen pääni sisällä. Seksikään ei ollut mitään erityisen hekumallista, mutta hitto että tunsin olevani oikean tyypin kanssa silloin. Ennen vappua lähdin kuitenkin ulkomaille ja vappunahan se löysi sitten toisen tytsyn jonka kanssa se on käsittääkseni vieläkin ihan onnellisesti. Vertaan tapailemiani miehiä tähän tyyppiin eikä kukaan tunnu vetävän vertoja tälle. Haen vieläkin syitä teiden erkanemiselle (lähinnä syytän typeryyttäni).
Ja kavereillehan annoin alusta asti kuvan, että tyyppi ei kiinnosta mitenkään erityisen paljon. Fuck!

olen ollut naimisissa 15v ja rakastan vaimoani, mutta silti käyn vieraissa. minulla on ollut n.300 eri naista 15v sisällä. haluaisin lopettaa, mutta en pysty.

Olen 22v, enkä ole koskaan seurustellut. Luulen, ettei kukaan edes ole ollut ihastunut minuun. Joskus tulee fiilis, että oishan se kiva, jos ois joku, mutta kokemukset miehistä on niin huonot, että usko parempaan on mennyt. Olen jopa miettinyt, että voisin nyt jo heittää pyyhkeen kehään ja olla suosiolla sinkku hamaan hautaan saakka. Eipähän tarttis miettiä, että onko itsessä joku vika.

Kaverit luulee, että mulla on ollut useampiakin säätöjä.(Ensisuudelmankin sain vasta 20-vuotiaana, mutta tätäkään ei kukaan tiedä...Olen sepittänyt kavereilleni tarinan, että sain ensisuudelman joskus "normaalimmassa iässä"(13-14v), joten kaikki luulevat sen tapahtuneen aikoja sitten.).

En ole suoranaisesti valehdellut kenellekään "säädöistäni", olen vain jättänyt kertomatta, että treffit päättyivätkin siihen, että lähdettiin kotiin heti leffan jälkeen.
Olen siis aivan normaalipainoinen, söpöksi/kauniiksikin kehuttu ja sosiaalinen ihminen. Liikun ihmisten ilmoilla paljon ja kavereitakin on.

Mua säälittää nuoret äidit kakaroidensa kanssa. Meillä on tuttavapariskunta, joilla on 5 -ja 2 -vuotiaat laspet. Vanhemmat ovat 27 (äiti) -ja 30 v (isä). Sekin nainen on pilannut nuoruutensa tehtailemalla niitä lapsia niin nuorena. Ja vaan sen takia, että halusi vauvan (ei siis välttämättä lasta). Nyt on sitten myöntänyt, että olisi voinut odottaa, että miksi niitä lapsia piti heti alkaa hankkimaan. Ja kun niitä lapsia on tehty niin nuorena, ei niille ole osattu pitää mitään kuria. Kauhukakaroita ovat, isää ei kiinnosta kasvatustyö ja äiti on rättiväsynyt. Kylläpä käy kateeks.

Sori vaan, mutta pidän tollasta touhua jotenkin niin säälittävänä. Onneks itse ei tarvitse kuunnella kiljuvia kakaroita vaan voi nauttia tästä vapaasta elämästä esimerkiks lähtemällä tosta vaan yks kaks ihan mihin vaan. Eikä tarvitse huolehtia niistä helvetin kakaroista. Ja mikä parasta, mieheni on kanssasi samoilla linjoilla.

Niin, ja kun ne äidit ei osaa edes puhua mistään muusta kun niistä helvetin kakaroistaan. Mitä ne taas on oppinut ja tehnyt. Kiviäkin kiinnostaa! Täytyykö elämän loppua siihen kun niitä lapsia alkaa tulemaan.

Laitoin salaa ulostetta naapurin ovikoristekukkalaitteeseen porraskäytävässä. Mahtavat oven edustalla seisoskelevet ihmetellä hajua! Se on naapurille ihan oikein, sillä kukkakoriste roskaa käytävää jatkuvasti. Sitäpaitsi naapurilla on metelöiviä lapsia ja koiria.

Olen ns.seurustellut vajaa 3kk, tykkään kyllä miehestä ,mutta välillä tuntuu etten saa irti sitä mitä haluaisin. Entinen rakkaus erosi äskettäin ja olen siihen ollut yhteyksissä kaverina. Hän kummittelee mielessäni ja kaipaan häntä. En tiedä mitä tekisin.. tosi hankala tilanne.

Puolivuotta sitten, ilmeisesti kyllästyin mieheeni jonka kanssa olin seurustellut 2 vuotta. Minä tyhmä menin ja jätin hänet, huonoilla "perusteilla" jotka tällä hetkellä älyän että ne olivat vain tekosyitä, eihän miehessä ollutkaan mitään ns.vikaa. Nyt ollut uusi mies kuvissa mutta en vaan voi unohtaa tätä exää, näen hänestä yltiöpäisen kauniita unia kuinka palaamme yhteen ja emme enään koskaan eroa.

Toisinaan näen myös painajaisia miten jään vaan ruikuttamaan ja itkemään enkä tee asialle yhtään mitään ja mies menee omia menojaan naimisiin, saa lapsia yms.. Ajatukset harhailee exässä päivittäin ja en saa kunnolla nukutuksi, työtkin kärsii tästä. Olo painajaisten jälkeen on aivan hirveä ja tunnen itseni enemmän idiootiksi päivä päivältä.

Ehkä olen vaan niin tyhmä pelkuri etten uskalla mennä kertomaan tälle exälle mitä ajattelen, koska hänellä on uusi tyttöystävä myös tällä hetkellä, tosin olen kuullut huhuja ja puheita ettei se nainen kauaa enään ole peleissä mukana.

Nyt ymmärrän sanonnan merkityksen. "Sen tajuaa vasta kun sen menettää"-tässä tilanteessa minä heitin sen pois, se tekee asian vielä paskemmaksi.

En halua tuhlata rahaani kalliisiin ihonhoitotuotteisiin. Kun käyn asiaan panostavan ystäväni luona, otan "tuotenäytteitä" hänen luksusrasvoistaan sekä muuta, mikä pieniin purnukoihini sopii. Ei ole huomannut, mutta ihoni ainakin näyttää hienolta!

Mä olin aivan uskomattoman rakastunut. Niin rakastunut, että sydämeen koskee ja vartalo värisee.
Sitten mokasin koko homman, ihan perinteistä, en mä sitä sano. Nyt vaan huvittaa vetää ihtensä narun jatkeeksi ja kuolla.

Tahtoisin sanoa, että olit mulle se ainoa, nothing more.

Olen parinkymmenen paremmalla puolella oleva itsenäinen heteronainen.Kun lähden radalle, niin mukaan tarttuu aina sievä nuori tyttö, jolta nain aivot pihalle.
En tiedä miksi näin tapahtuu... Miehet eivät ole minusta kovin kiinnostuneita, mutta naiset sitäkin enemmän.

Avopuolisoni lähtee taas ensi viikonlopuksi sukuloimaan toiseen kaupunkiin ja olen sopinut hänen naispuolisen ystävänsä kanssa että vietän taas viikonlopun hänen luonaan. Edellisellä kerralla, n. kuukausi sitten, vietimme hänen kanssaan erittäin tyydyttävän viikonlopun yhdessä ja sovimme silloin että otamme joskus uusinnan. Hän on erittäin kiihkeä nainen sängyssä ja tykkää paljon seksistä, eli taas on tiedossa erittäin seksin täytteinen viikonloppu jonka jälkeen olemme molemmat erittäin tyydyttyneitä.

Eukko pihtaa ja valittaa kaikesta mitä teen tai en tee.
No pian huomaa että vien kamppeeni pois ja hänelle ei jää juurikaan mitään viihde elektroniikkaa kuin telkkari. Olisi pitänyt kuunnella kavereita ja ei alkaa tekemään mitään tämä säädön kanssa (kaveri oli tämä eukkokin ennen)... vituttaa vielä sekin etten pidä kissoista ja sillä niitä on kaksin kappalein ja niiden hoivaaminen menee aina kaiken edelle. Kissat on niin kuninkaita että sängyssä nukkuessa pitää varoa niitä ja sohvallakin antaa tilaa. Onneksi emme asu saman katon alla.

Tiedän että eukkoni lukee näitä sivuja :) toivottavasti tämän luettuasi tiedät miksi kotonasi on autiota ja avain pöydällä.

Olen käynyt vieraissa, ei tullut hyvä olo.
Olen pahoillani ja kadun tapahtunutta.

Valehtelen miehelleni rahankäytöstäni lähes päivittäin. Mieheni (muuten ihana) on kamalan saita. Mitään ei saisi ostaa, varsinkaan vaatteita, meikkejä tms. Niinpä sanon lähes aina ostaneeni hankintani kirpputorilta tai alennusmyynnistä, vaikka todellisuudessa ovat kotoisin merkkivaateputiikista ja makseneet satoja euroja.

Olen 43v ja käynyt Pattayalla 59 kertaa. Mulla on useita satoja panoja siellä ja suuren osan olen videoinut.

nain kaikkea mikä liikkuu, olen naimissa ja kahden upean pienen tytön isä, siltikin hypin kukasta kukkaan ja varsinainen salasuhde on työpaikkani sihteerin kanssa, hän ei siis ole minun sihteerini vaan pomomme, ja hekumoi jo valmiiksi ensi viikonlopun pikkukouluista jossa haluaisi taas nannaa jalkojen väliin, itse taas alan pikkuhiljaa kyllästyä ja olenkin kytännyt uutta tyttöä sillä silmällä ja aion pokata hänet viikon päästä, ja vaimoni on tulossa mukaan pikkujouluihin, saapa nähdä jäänkö rysän päältä kiinni.

Kyttäsin aikoinani avaimenreiästä salaa vanhempiani kun olivat petihommissa ja runkkasin. Nykyään pikkasen juhlapöydässä naurattaa.

Kun istuskelen vessassa suuremmalla hädällä, niin lukeminen auttaa, mutta vielä paremmin auttaa puhelu ystävälle, tutulle tai sukulaiselle. Usein puhunkin puhelimessa pöntöllä istuessani.

Tämä järjestely vaatii tosin hyvät paperipehmennykset veden päälle, ettei tästä vain jää kiinni. Anteeksi toverit!

Työpaikan ja yleisten tilojen käymälöissä vedän sälekaihtimet aina ylös niin, että poistuttuani ulkoa näkee suoraan sisään. Uskokaa tai älkää, kaikki käymälän käyttäjät eivät tätä huomaa! Ainakaan ihan heti.

olen 32 ja styylaan itseäni kymmenen vuotta nuoremman kimman kanssa, mulla on kaks skidiä edellisestä liitosta, kun ruvettiin joskus seurustelemaan niin kimma kysy multa et voisinko edes harkita enää lapsia ja sanoin että kyllä.

No aikaa on kulunut ja mieli muuttunut, en ole vielä ainakaan asiasta puhunut ja en tiedä haluaisinko puhuakkaan. Todennäköisesti kimma ottaa ja lähtee, mutta ehkä löydän vielä jonkun toisella kierroksella olevan.