Syyskuisessa puutarhassa tulee kiire.
Juurekset nostetaan, omenat putoavat nurmelle nopeammin kuin niitä ehtii noukkia, ja penkin perällä odottaa kasa tomaatteja, jotka eivät ehtineet punaisiksi.
Sitten alkaa tuttu tetris: mahtuuko tämä pakastimeen, ja jos mahtuu, mitä siitä tulee sulatettaessa.
Osa sadosta säilyy paremmin muualla, ja muutamaa kasvista koskee sääntö, joka ei liity makuun vaan turvallisuuteen.
Aihe on juuri nyt pinnalla, sillä Avoimet Puutarhat -tapahtuma järjestetään ensi kertaa myös syksyllä sunnuntaina 20. syyskuuta kello 15–20 teemalla Satoisa puutarha.
Kesän tapahtumassa kertyi 50 000 vierailua.
1. Vihreä tomaatti kannattaa jättää penkkiin
Raa’at vihreät tomaatit sisältävät samaa myrkkyryhmää kuin vihertynyt peruna, glykoalkaloideja, ja tomaatissa se kulkee nimellä tomatiini.
Ruokaviraston mukaan tomatiini voi jo pieninä annoksina aiheuttaa ripulia, vatsakramppeja, pahoinvointia ja polttavaa tunnetta kurkussa, eikä raakojen vihreiden tomaattien syömistä suositella käsittelemättömänä eikä edes ruoaksi valmistettuna.
Poikkeus on olemassa: on lajikkeita, jotka ovat kypsinäkin vihreitä, eivätkä ne sisällä glykoalkaloideja.
LUE LISÄÄ: Elintarviketutkijat: nämä ruoat kestävät pakastimen — ja nämä viisi tuhoutuvat lopullisesti
2. Kypsä tomaatti ei kaipaa jääkaappia
Kypsälle tomaatille paras paikka ei ole kylmä hylly, sillä ihannelämpötila on noin 13 astetta ja tavallinen huoneenlämpö palvelee sitä paremmin kuin jääkaappi.
Kylmässä tomaatti menettää nopeasti makunsa ja kiinteytensä, ja kokonaisena pakastettu tomaatti muuttuu sulatettaessa löysäksi.
Ylimääräinen kannattaa siis soseuttaa ennen pakastusta tai kuivata, jolloin sato voi päätyä talvella vaikka kastikkeeseen.
3. Papu on kypsennettävä aina, myös tuoreena
Leikko-, vaha- ja taitepavut sisältävät lektiiniä eli fytohemagglutiniinia, joka on valkuaisaine, eikä se liukene veteen vaan tuhoutuu vain kunnon lämpökäsittelyssä.
Ruokavirasto on yksiselitteinen: tuoreetkin pavut on aina kypsennettävä ennen käyttöä keittämällä tai höyryttämällä, ja haitalliset aineet hajoavat vajaan kymmenen minuutin keittämisen jälkeen.
Keittämättömät tai liian lyhyen aikaa keitetyt pavut voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen, joten omasta penkistä napattua papua ei kannata maistaa sellaisenaan.
4. Perunan vihertyminen alkaa valosta
Vihertynyt peruna sisältää runsaasti haitallisia glykoalkaloideja, kuten solaniinia ja kakoniinia, ja siksi peruna on säilytettävä kotitalouksissakin valolta suojattuna.
Perunan idut kertovat samasta ilmiöstä, sillä itäminen nostaa solaniinipitoisuutta myös itujen ympäriltä, ja oireina voi olla vatsakipua, ripulia, oksentelua tai hermosto-oireita.
Ruokaviraston nyrkkisääntö on käytännöllinen: aivan pienten itujen perunan voi kuoria ja käyttää, mutta yli viiden millimetrin idut kasvattanut peruna kannattaa jättää syömättä, ja se yleensä maistuukin kitkerältä.
5. Porkkana viihtyy kellarissa hiekan seassa
Hyväkuntoinen porkkanasato ei tarvitse pakastinta, vaan se säilyy muutaman asteen lämpötilassa jääkaapissa tai kellarissa.
Marttojen puutarhaohje neuvoo varastoimaan porkkanat kellarissa sellaisinaan tai kuivan hiekan tai lannoittamattoman turpeen seassa.
Yhtä paikkaa kannattaa välttää: omenalaatikon kylkeä, sillä porkkana on herkkä etyleenille eli kypsymistä vauhdittavalle kaasulle.
6. Omenat kuivuvat pyykkitelineessä
Kaikkea omenasatoa ei tarvitse ahtaa mehupulloihin, sillä vanha ja yksinkertainen keino toimii yhä: kuivaaminen.
Ohjeen mukaan noin viiden millimetrin omenarenkaita voi pujottaa jopa pyykinkuivaustelineen varsille, ja huoneenlämmössä kuivuminen kestää tavallisesti kolmesta neljään päivään.
Valmis viipale jää nahkeaksi eikä muutu rapeaksi lastuksi, joten sitä ei kannata jäädä odottamaan.
7. Kesäkurpitsa muuttuu pakastimessa vetiseksi
Kesäkurpitsassa on paljon vettä, ja viipaleina pakastettu sato pehmenee sulatettaessa niin, ettei siitä ole tuoreen korvikkeeksi.
Ylijäämälle suositellaan pikkelöintiä ja etikkasäilykkeitä, ja kasviksesta syntyy myös herkullista hilloa tai marmeladia.
Jos pakastin on ainoa vaihtoehto, kesäkurpitsa kannattaa kypsentää ja soseuttaa ensin, jolloin pehmeä rakenne ei enää haittaa.
8. Kuivattu sato mahtuu purkkiin
Kuivaamisen idea on yksinkertainen: kun ruoasta poistetaan vettä, pilaantumista aiheuttaville mikrobeille jäävät huonot olosuhteet, ja kuivattu sato vie hyvin vähän tilaa.
Juurekset kuivuvat ohuina viipaleina, suikaleina tai karkeana raasteena, ja niistä tulee talvella maukasta keittoainesta.
Yksi purkki voi niellä yllättävän suuren osan sadosta ilman, että pakastimesta tarvitsee raivata senttiäkään.
Sadon säilyminen ratkeaa jo hyllyjärjestyksessä
Omena tuottaa samaa etyleeniä kuin banaani ja vauhdittaa muiden kasvisten kypsymistä samassa tilassa.
Siksi porkkana ja muut etyleenille herkät kasvikset kannattaa varastoida eri paikkaan kuin omenat, vaikka molemmat tulisivat samasta pihasta samana päivänä.
Syyssadon säilöminen alkaa siis laatikoiden sijoittelusta, eikä hyödyllisin väline ole aina uusi pakastusrasia vaan toinen hylly.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ:
Jääkaappi kohtelee tuoreyrttejä eri tavoin: tässä parhaat säilytystavat
Katso kananmunan kuorta: ensimmäinen numero koodissa kertoo, millaisessa kanalassa kana eli
