Kahvi Suomessa suorastaan kansallisjuoma.
Kahvinkeittimen vesisäiliöön voi kuitenkin päätyä kahvirasvaa, jos vettä kaadetaan sinne kahvipannulla.
Marttojen ohjeen mukaan vettä tulisi kaataa vesisäiliöön vain puhtaalla vesikannulla tai muulla astialla, ei koskaan kahvipannulla.
Suomalainen keittää kahvia lähes automaattisesti, ja juuri siksi rutiinia tulee harvoin ajatelleeksi tarkemmin.
Vesi eri astialla kuin kahvi
Sama neuvo löytyy Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen suodatinkahviohjeesta, jossa raikas kylmä vesi kaadetaan keittimeen puhtaalla, veden annosteluun tarkoitetulla kannulla.
Myös Paulig kehottaa käyttämään veden annosteluun erillistä astiaa, koska kahvirasva vaikuttaa pitkällä aikavälillä makuun ja voi olla haitallinen laitteelle.
Lasipannu näyttää puhtaalta, mutta siihen jäänyt rasva kulkeutuu takaisin laitteen sisään joka kerta.
Keittimeen kuuluu kylmä ja raikas vesi
Lämpimällä vesijohtovedellä ei kannata yrittää nopeuttaa aamun ensimmäistä pannullista, sillä veden kuumentaminen on keittimen tehtävä.
Kahvi- ja paahtimoyhdistys suosittelee laitetta, joka kuumentaa veden 92–96 asteeseen, koska riittävän kuuma vesi irrottaa kahvista parhaiten maku- ja aromiaineet.
Vettä ei kannata vähätellä raaka-aineena, sillä valmiissa kupillisessa ylivoimainen osa on vettä.
LUE LISÄÄ: Tutkijat selvittivät, miksi kahvi maistuu joillekin ihmisille täysin erilaiselta — syy on biologinen
Suodatinpaperin voi kastella
Paulig suosittelee huuhtelemaan suodatinpaperin ennen kahvijauheen annostelua, jotta paperista ei irtoa makuja kahviin.
Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen sähkökäyttöistä suodatinkeitintä koskevassa ohjeessa neuvotaan tarkistamaan suppilon ja paperin koon vastaavuus ja taittamaan paperin reunat saumoja pitkin.
Käsin suodatettaessa yhdistys neuvoo asettamaan suppiloon kostutetun suodatinpaperin.
Kahvin määrä kannattaa mitata
Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen annostusohje on 60–70 grammaa kahvia vesilitraa kohden.
Yhtä 1,25 desilitran kupillista kohden riittää yksi mitallinen eli noin seitsemän grammaa.
Kahvijauheen pinta tasoitetaan mitalla, mutta suodatinta ei pidä ravistaa, koska ravistelu tukkii suodatinpaperin huokoset.
Pannu pestään, ei vain huuhdella
Kahvista jää sekä kannuun että suodattimeen rasvaa, eikä pelkkä vesihuuhtelu Marttojen mukaan riitä.
Kahvipannu ja suppilosuodatin pestään käsiastianpesuaineella tai ruokasoodalla ja kuumalla vedellä, minkä jälkeen osat huuhdellaan hyvin.
Martat muistuttavat, että monet laitevalmistajat suosittelevat lasipannulle käsinpesua astianpesukoneen sijaan rikkoutumisriskin vuoksi, joten oman laitteen ohje ratkaisee.
Vesisäiliöön jäänyt vesi maistuu seuraavassa pannullisessa
Ohjeisiin kuuluu myös se, että vesisäiliöstä tarkistetaan, onko sinne jäänyt vettä.
Pitkään seisonut vesi vaikuttaa kahvin makuun, joten säiliö kannattaa tyhjentää.
Säiliö kannattaa pestä välillä myös kuumalla vedellä ja astianpesuaineella, mutta happamia ja voimakkaasti emäksisiä aineita on vältettävä, koska säiliössä voi olla alumiinisia osia.
Kahvirasvan puhdistus ei ole sama asia kuin kalkinpoisto
Jos vesisäiliöön on ehtinyt kertyä kahvirasvaa, Martat ohjeistaa siihen oman puhdistuksensa: kolme ruokalusikallista ruokasoodaa litraan lämmintä vettä.
Seos valutetaan keittimen läpi vaiheittain ilman suodatinpaperia, ja sen annetaan vaikuttaa säiliössä noin puoli tuntia ennen kuin loppu valutetaan läpi.
Lopuksi laite huuhdellaan valuttamalla puhdasta vettä pari kolme kertaa läpi.
Kalkki hidastaa veden kulkua ja nostaa sähkönkulutusta
Kahvinkeittimeen kertyy vähitellen kalkkisaostumaa, jolloin vedenkulku nousuputkissa hidastuu ja sähkönkulutus nousee.
Perusteellisemman puhdistuksen aika on käsillä esimerkiksi silloin, kun keittimen ääni on muuttunut tai voimistunut tai keittoaika on pidentynyt.
Kalkin saa pois kaupan kalkinpoistoaineilla tai sitruunahapolla, mutta oman keittimen käyttöohje pitää tarkistaa ensin, sillä joissakin malleissa etikan tai kalkinpoistoaineiden käyttö on kokonaan kielletty.
Kahvia ei kannata kaataa purkkiin irrallaan
Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen mukaan kahvi säilyy parhaiten alkuperäisessä pakkauksessaan viileässä ja kuivassa paikassa, avatun pussin suu tiiviisti suljettuna.
Koko pakkauksen voi laittaa säilytyspurkkiin, mutta kahvia ei kannata kaataa purkkiin sellaisenaan, koska alkuperäinen pakkaus suojaa aromeja paremmin.
Kahvin pahimmat viholliset ovat happi, valo ja lämpö.
Jääkaappi sopii kahville vain tietyissä tilanteissa
Pauligin ohjeen mukaan kahvin jääkaappisäilytys on paikallaan silloin, kun avattu paketti ei kulu viikossa, ja pakkaus on suljettava ilmatiiviisti, ettei kahviin tartu muiden ruokien tuoksuja.
Pidemmän tauon ajaksi kahvin voi myös pakastaa, kunhan pakkaus on huolellisesti suljettu.
Pakastettu paketti pitää antaa lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen avaamista, koska muuten kosteus tiivistyy jäiseen kahviin, eikä kerran pakastettua kahvia saa pakastaa uudelleen.
Kahvin ei kannata viettää aamupäivää lämpölevyllä
Valmis kahvi säilyy Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen mukaan hyvänä noin puolen tunnin ajan.
Pidempään säilytettävä kahvi kaadetaan kuumalla vedellä esilämmitettyyn termoskannuun, jossa juoman lämpötila pysyy 75–80 asteessa.
Pannullinen kannattaa myös sekoittaa heti valmistumisen jälkeen, koska vahvempi kahvi jää muuten pannun pohjalle ja laihempi pinnalle.
Parempi kahvi syntyy yllättävän arkisista asioista
Suodatinkahvin onnistuminen ei vaadi vaakaa, myllyä eikä kahvisanaston opettelua.
Se vaatii puhtaan laitteen, kylmän veden omasta kannustaan, mitatun määrän kahvia ja pestyn pannun — eli juuri niitä asioita, jotka on helpointa jättää tekemättä.
Kaikkein arkisin yksityiskohta on samalla kiinnostavin: lasipannu näyttää täydelliseltä veden mittaamiseen, mutta asiantuntijoiden mukaan sille kuuluu vain yksi tehtävä, valmiin kahvin tarjoilu.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Kahvin juontiaika yhdistyi kuolleisuuteen – tähän aikaan juovilla riski oli 16 prosenttia pienempi
