Lautasella on kolme vaihtoehtoa, ja niissä on saman verran energiaa.
Sydneyn yliopiston kokeessa 38 tavallista ruokaa laitettiin paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka kylläiseksi ne tekevät.
Voittaja oli keitetty peruna, ja ero seuraavaan oli iso.
Peruna sai koko kokeen korkeimman luvun
Jokainen koehenkilö sai 240 kilokaloria kutakin ruokaa, ja kylläisyyttä kysyttiin vartin välein kahden tunnin ajan.
Vertailukohdaksi asetettiin valkoinen leipä, jonka luvuksi tuli 100.
Keitetty peruna sai 323, mikä oli koko kokeen paras ja lähes sata pistettä enemmän kuin toiseksi tullut kala.
LUE LISÄÄ: 90-luvun arkiruoat eivät kadonneet mihinkään – nämä 8 klassikkoa maistuvat yhä
Riisi ja pasta jäivät kauas taakse
Saman kokeen lisukkeista täysjyväpasta sai 188 ja valkoinen riisi 138.
Täysjyväriisi jäi lukuun 132 ja vaalea pasta 119.
Luku ei kerro, montako tuntia nälkä pysyy poissa, vaan sen, miten kylläiseksi olo tuli kahden tunnin seurannassa.
Perunaa mahtuu lautaselle enemmän
Sadassa grammassa kuorittua keitettyä perunaa on Finelin mukaan noin 75 kilokaloria.
Keitetyssä spagetissa on noin 101 ja keitetyssä riisissä noin 102 kilokaloria.
Samalla energiamäärällä perunaa saa siis lautaselle selvästi isomman kasan, ja kokeessa annoksen paino oli vahvasti yhteydessä kylläisyyteen.
Kuidussa täysjyväpasta ottaa voiton
Keitetyssä täysjyvämakaronissa on Finelin mukaan 2,6 grammaa kuitua ja 3,4 grammaa proteiinia sadassa grammassa.
Keitetyssä perunassa kuitua on 1,0 grammaa ja proteiinia 1,9 grammaa.
Valkoisessa riisissä luvut ovat 0,7 ja 1,8 grammaa, joten kuitua etsivälle järjestys kääntyy toisin päin.
Verensokerin kannalta pasta pärjää parhaiten
Vuonna 2021 julkaistuun kansainväliseen koosteeseen kerättiin yli 4 000 ruoan tiedot siitä, kuinka nopeasti ne nostavat verensokeria.
Pasta kuului yleensä hitaasti nostavien joukkoon, riisin arvot vaihtelivat lajikkeen ja keittotavan mukaan, ja useimmat perunat nostivat verensokeria nopeasti.
Nopea nousu ei silti tarkoita huonoa kylläisyyttä, koska peruna voitti kylläisyyskokeen juuri sellaisenaan.
Ranskalaiset ovat eri asia kuin keitetty peruna
Sama raaka-aine sijoittui kokeessa kahteen aivan eri paikkaan.
Keitetty peruna sai 323, ranskalaiset 116.
Uppopaistaminen tuo mukanaan rasvaa, jolloin samaan energiamäärään mahtuu paljon vähemmän ruokaa.
Peruna pärjäsi myös oikean aterian osana
Vuonna 2018 julkaistussa kokeessa 14 osallistujaa söi saman liha-kasvisaterian, jonka lisukkeena oli vuorollaan perunaa, jasmiiniriisiä tai pennepastaa.
Peruna-aterian jälkeen nälkä oli pienempi ja kylläisyys suurempi kuin riisin tai pastan kanssa.
Kyse ei siis ollut pelkästä laboratoriokokeesta yksittäisillä ruoilla.
Vuonna 2024 tuli vielä yksi tulos
Toronton yliopiston kokeessa 26 aikuista söi aterioita, joissa riisiä verrattiin kahteen perunavaihtoehtoon sekä liha- että kasviproteiinin kanssa.
Peruna-aterioilla osallistujat söivät itse vähemmän energiaa kuin riisiaterioilla.
Myös verensokerivaste erosi ateriatyypin mukaan, mikä on kiinnostavaa juuri siksi, että perunaa on pidetty verensokerin kannalta huonona vaihtoehtona.
Peruna osui juuri oikeaan yhdistelmään
Vuoden 1995 kokeessa kylläisyys kasvoi ruoan painon, veden, kuidun ja proteiinin myötä.
Rasvaisempi ruoka sen sijaan jäi kylläisyydessä heikommaksi.
Keitetty peruna on painava, vetinen ja lähes rasvaton, eli se osuu kaikkiin neljään kohtaan yhtä aikaa.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Etsintä on ohi – näin syntyy maailman paras perunamuusi
Nämä 4 kaupan hyllyltä löytyvää ”terveysruokaa” ovat tutkijoiden mukaan yhtä haitallisia kuin karkit
