Suomalaiset kuluttivat vuonna 2024 kalaa noin 12 kiloa henkeä kohti.
Määrästä yli kahdeksan kiloa oli tuontikalaa ja hieman alle neljä kiloa kotimaista, kertoo Luonnonvarakeskuksen tilasto.
Luke arvioi tuontikalan osuudeksi 68 prosenttia kulutetusta kalasta.
Norjalainen lohi on suosituin tuontikala
Tuontikaloista eniten kulutettiin norjalaista kasvatettua lohta, noin 2,6 kiloa henkeä kohti.
Seuraavina tulivat tonnikalasäilykkeet 1,5 kilolla ja katkaravut 0,7 kilolla.
Lohen asema vahvistui vielä seuraavana vuonna, sillä Luken katsauksen mukaan aiempaa alempi keskihinta lisäsi lohikalojen tuontia vuonna 2025 noin kuusi prosenttia.
Kotimaisista kaloista kärjessä on kirjolohi
Kotimaisista kaloista eniten syötiin kasvatettua kirjolohta, noin 1,6 kiloa henkeä kohti.
Luonnonkaloista eniten kului ahventa 0,50 kiloa, haukea 0,45 kiloa ja kuhaa 0,41 kiloa.
Kasvatettu kala on siis kärjessä sekä tuonti- että kotimaisessa kalassa.
LUE LISÄÄ: Miksi suomalaiset unohtivat tämän perinneruoan – maailmalla siitä tuli iso hitti
Kotimaisen kalan kulutus väheni vuodessa
Kotimaista kalaa kulutettiin 3,8 kiloa henkeä kohti, kun edellisvuonna määrä oli 4,2 kiloa.
Luken mukaan lasku johtuu vapaa-ajankalastajien saaliin vähenemisestä.
Kaupallisten kalastajien pyydystämää kalaa syötiin suunnilleen sama määrä kuin vuotta aiemmin, eli noin 0,7 kiloa henkeä kohti.
Suuri osa luonnonkalasta ei tule kaupasta
Kotimaista luonnonkalaa kulutettiin 2,2 kiloa henkeä kohti.
Siitä noin 70 prosenttia oli vapaa-ajankalastajien saalista.
Kaupallisesta saaliista eniten syötiin muikkua, sen jälkeen silakkaa, kuhaa ja ahventa.
Kalan kokonaiskulutus on laskenut huippuvuosista
Kalaa syötiin enimmillään lähes 15 kiloa henkeä kohti 2010-luvun alkupuolella.
Silloin norjalaisen kasvatetun lohen tuonti oli huipussaan, ja sitä syötiin jopa enemmän kuin kotimaisia luonnonkaloja ja Suomessa kasvatettua kalaa yhteensä.
Kotimaisen kalan kulutus on pudonnut vuosituhannen alun kuudesta kilosta nykyiseen neljään kiloon.
Vuoden 2025 kaupasta on jo uudempaa tietoa
Päivittäistavarakauppa ry:n aineiston mukaan kalan myyntimäärä kasvoi vuonna 2025 vain 0,4 prosenttia.
Myyntihinnat laskivat keskimäärin 0,6 prosenttia.
Pakastettujen kalatuotteiden hinnat laskivat 3,2 prosenttia ja säilöttyjen 1,2 prosenttia, kun taas tuoreen kalan hinnat pysyivät lähes ennallaan.
Kilomäärä ei kerro aterioiden määrää
Vuosikulutuksen kilomäärää ei voi muuttaa luotettavasti tiedoksi siitä, montako kala-ateriaa suomalainen syö viikossa.
Tilasto käyttää eri painoperusteita eikä kerro annoskoosta.
Se ei myöskään kerro, miten kala jakautuu eri ihmisten välillä.
Tilastosarja päättyy vuoteen 2024
Vuoden 2024 tilastojulkistus jää viimeiseksi, sillä kalan kulutustilasto on päätetty lakkauttaa.
Aikasarja kattaa vuodet 1999–2024.
Kahden vuosikymmenen mittainen seuranta päättyy siis tilanteeseen, jossa runsaat kaksi kolmasosaa syödystä kalasta tuli ulkomailta.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Muistatko nämä 90-luvun arkiruoat? Kahdeksan klassikkoa, joista osaa syödään yhä
