Aluehallintoviraston tarkastuskuvissa siat makaavat ulosteen peittämillä lattioilla ja seisovat ahtaissa karsinoissa.
Kuvat on otettu suomalaisilta sikatiloilta viranomaisten valvontakäynneillä, ja eläinoikeusjärjestö Animalia julkaisi niitä maanantaina 2. marraskuuta.
Viime vuonna puutteita havaittiin lähes joka neljännellä tarkastetulla sikatilalla, vaikka tarkastusten tulokset ovat parantuneet edellisvuodesta.
Kahdeksalta sikatilalta löytyi laiminlyöntejä
Vuonna 2025 tarkastajat löysivät eläinten hyvinvointisäädösten vastaisia olosuhteita kahdeksalta sikatilalta 34:stä.
Se tarkoittaa noin 24 prosenttia tarkastetuista tiloista, kertoo Animalia-median selvitys.
Tulos ei kuitenkaan tarkoita, että joka neljäs suomalainen sikatila rikkoisi lakia, sillä kyse on rajallisesta tarkastusjoukosta ja eläinten hyvinvointivalvontaa kohdennetaan myös riskiperusteisesti.
LUE LISÄÄ: Metsään jätetty eväsleipä on riski: Sikarutto todettiin Suomessa nyt ensimmäistä kertaa
Viranomaisen kuvassa 12 sikaa seisoo likaisessa karsinassa
Animalia-media sai aluehallintoviraston tarkastuskuvat tietopyynnöllä, joten kyseessä eivät ole eläinaktivistien salaa ottamat kuvat.
Yhdessä kuvassa 12 sikaa seisoo märässä, ulosteiden likaamassa karsinassa, jonka ainoana näkyvänä virikkeenä roikkuu ketjuun kiinnitetty puupalikka.
Toisessa kuvassa kahdeksan sikaa makaa karsinassa, jonka lattia on ulosteen peitossa, ja erään lihasikalan tarkastuksessa sioilla ei ollut lainkaan puhdasta ja kuivaa makuupaikkaa.
Teuraspainoisella sialla voi olla alle neliömetri tilaa
Sikojen käytettävissä oleva vähimmäislattia-ala riippuu eläimen painosta, ja vaatimukset vaihtelevat 0,4–1,2 neliömetrin välillä.
Animalia-median mukaan teuraspainoiselle sialle vaaditaan vajaa neliömetri lattiatilaa, eli suunnilleen pienen suihkukaapin lattian verran.
Järjestö arvostelee myös lain sallimia kasvatusolosuhteita, joiden se katsoo rajoittavan sikojen mahdollisuuksia liikkua, levätä ja käyttäytyä lajilleen luontaisella tavalla.
Kuudelta tilalta puuttuivat riittävät virikkeet
Sika tarvitsee mahdollisuuksia tonkia, tutkia ympäristöään ja käsitellä erilaisia materiaaleja.
Ruokaviraston valvontatietojen mukaan kuudella vuonna 2025 tarkastetulla sikatilalla eläimille ei ollut tarjolla riittävästi olkia tai muita sopivia virikkeitä.
Kolmella tilalla havaittiin lisäksi puutteita sikojen ravinnonsaannissa, ja 30 prosenttia kaikista sikatiloilla havaituista laiminlyönneistä liittyi ainakin välillisesti eläinten tai niiden pitopaikkojen puhtauteen.
551 sikatilaa sai lähes 27 miljoonaa euroa hyvinvointikorvauksia
Animalia-median selvityksen mukaan vuonna 2025 yhteensä 551 suomalaista sikatilaa sai eläinten hyvinvointikorvauksia lähes 27 miljoonaa euroa.
Summa vastaa noin 49 000 euroa tilaa kohti laskettuna, mutta kyse on kaikkien korvauksia saaneiden tilojen keskiarvosta, ei jokaiselle maksetusta määrästä.
Korvauksia maksetaan muun muassa hyvinvointisuunnitelmista, kasvatusolosuhteiden parantamisesta, vapaaporsituksesta ja kastraatiokivun lievittämisestä, eikä käytettävissä olevista tiedoista voi päätellä, saivatko juuri kuvissa näkyvät tilat korvauksia.
Yhdistys arvostelee miljoonakorvauksia
Animalian erityisasiantuntija Tiina Ollila pitää hyvinvointikorvausten määrää ristiriitaisena tilanteessa, jossa viranomaistarkastuksissa havaitaan edelleen vakavia puutteita.
Tiedotteessa Ollila arvostelee sitä, että tukia maksetaan laajasti, vaikka osa tiloista ei hänen mukaansa täytä edes eläinten hyvinvointilainsäädännön vähimmäisvaatimuksia.
Hyvinvointikorvaus ei kuitenkaan ole todistus kaikilta osin moitteettomasta sikalasta; tuki sidotaan tiettyihin toimenpiteisiin ja ehtoihin, joiden toteutumista viranomaiset valvovat.
Valvontatulokset ovat parantuneet edellisvuodesta
Vuonna 2022 puutteita löytyi 38 prosentilta tarkastetuista sikatiloista, vuonna 2023 osuus oli 21 prosenttia ja vuonna 2024 jälleen 31 prosenttia.
Vuonna 2025 osuus laski 24 prosenttiin, joten vaikka kehitys oli edellisvuoteen verrattuna myönteinen tarkastetuista tiloista lähes neljänneksellä havaittiin edelleen laiminlyöntejä.
Ruokavirasto muistuttaa lisäksi, että vuoden 2024 eläinten hyvinvointilainsäädännön muutosten vuoksi kaikki yksittäiset valvontahavainnot eivät ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa.
Suomessa teurastettiin viime vuonna 1,74 miljoonaa lihasikaa
Suomessa kasvatetaan nykyään sikoja alle 600 tilalla, kun vielä kymmenen vuotta sitten sikatiloja oli yli 1 200, kertoo Animalia-media.
Vuonna 2025 Suomessa teurastettiin kaikkiaan noin 1,78 miljoonaa sikaa, joista 1,74 miljoonaa oli lihasikoja.
Sianlihantuotannon mittakaava tekee valvonnasta merkittävän eläinten hyvinvointikysymyksen, sillä yksittäisen suuren sikatilan olosuhteet voivat vaikuttaa samanaikaisesti satoihin tai tuhansiin eläimiin.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Näitkö söpön koiranpennun myynti-ilmoituksen? Tarkista nämä 8 asiaa pentutehtailun varalta
Ruokavirasto muutti suositusta – tämä juoma sisältää raskasmetalliyhdistettä, joka aiheuttaa syöpää
