Melkein kaikki kokevat bänät ainakin kerran elämässään. Eroa pahemmat stressipisteet aiheuttaa vain läheisen kuolema. Erokriisissä saattaa helpottaa ajatus siitä, että kaikki pidemmistä suhteista eronneet käyvät läpi suunnilleen samat vaiheet.
Pahinta on tulla jätetyksi. Yllättäen hylätty ei ole valmistautunut asiaan ja tuntee olevansa avuton uhri. Häpeä, itseinho ja paniikki hyökkäävät kimppuun. Unettomuus ja syömishäiriöt ovat tavallisia. Tunteiden läpikäynti vaikeutuu, jos kuvittelee kumppanin palaavan.
Jättäjäkin käy läpi erokriisin vaiheet, mutta hän ei saa surra ja valittaa. Vaiheiden läpikäynti saattaa alkaa jo ennen varsinaista eroa. Syyllisyys painaa. Rakkautta ja aivoja tutkineen professori Helen Fisherin mukaan ero aiheuttaa aivoissa vieroitusoireita. "Aivojen palkitsemis- ja motivaatiokeskus aktivoituu kun ihminen jätetään. Pakonomainen rakastaminen voimistuu ja ihminen fokusoituu täysin rakastettuun", Fisher kuvailee. Ulkopuolisesta jätetyn tunteet vaikuttavat absurdeilta. Pahoistakin vieroitusoireista paranee. Aivot alkavat aktivoitua tunteiden säätelyn ja päätöksenteon alueilla.
Useimmat eronneet saavat elämän kuntoon 1–3 vuodessa. Selviämistä edistävät usko omaan pärjäämiskykyyn ja ratkaisukeskeisyys, ulospäinsuuntautuneisuus, sosiaaliset kontaktit ja älykkyys. Tutkimusten mukaan uuden kumppanin löytävät ovat yksin asuvia onnellisempia. Yksinäisyyden tunnetta helpottaa, jos tajuaa, ettei yksinolo ole merkki arvottomuudesta. Kriisistä oppineet voivat olla aiempaa onnellisempia, itsenäisempiä ja vahvempia ihmisiä.
Saako eroon saikkua?
Työterveyslääkäri Riitta Saunin mukaan ero mullistaa elämän ja aiheuttaa ahdistusta, mutta suurin osa ei tarvitse tai halua saikkua eron jälkeen. "Sairauspoissaolon peruste on kuitenkin aina työkyvyttömyys, ei pelkästään negatiiviset tunteet. Joskus työ voi olla oikeassa vaiheessa lääkettäkin", Sauni kertoo. Sosiaaliset kontaktit ja työhön keskittyminen pakottavat irrottamaan ajatukset erosta.
"Akuutissa vaiheessa, jos henkilö ei todellakaan pysty työhönsä, monilla työpaikoilla on mahdollista olla 1–3 päivää poissa sairauden vuoksi omalla ilmoituksella. Jos masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön kriteerit täyttyvät, on pitempi sairauspoissaolo lääkärintodistuksella mahdollinen."
Yhdysvaltain psykologiyhdistys suosittelee suruun kirjoitusterapiaa. Sekä jättäjän että jätetyn kannattaa yrittää löytää positiivisia asioita erosta ja kirjoittaa ne paperille. Jättäjää auttaa myös neutraaleista tai negatiivisista asioista kirjoittaminen.
Lähteet: Anne Rummukainen: pro gradu 2007. Helen Fisher: TED 2008. American Psychological Association 2011. Kaarina Määttä: Avioeron tuska ja helpotus. Tammi 2002.
Erokriisin vaiheet
1. Kieltäminen
Ei tajuta totuutta, vaikeudet selitetään ulkoisilla asioilla kuten työhuolilla.
"Emme kerenneet olla kauaakaan naimisissa, kun mies aloitti suhteen naisen kanssa, joka oli yksi silloisista parhaista ystävistä. Muutin pois joksikin aikaa. Tapailimme, vaikka kummallakin oli toinen. Palasimme yhteen ja elimme eristäytynyttä elämää joitakin kuukausia. Takertumalla toiseen kielsi aiemmat vaikeudet ja eristäytymällä yritti estää uusien syntyä", kertoo Aino, avioliitossa kolme vuotta.
2. Menetys ja masennus
Ongelmat myönnetään, keskusteluyhteys on huono. Luottoa toisen kykyyn ja haluun ymmärtää tilannetta ei ole. Toimintakyky heikkenee. Todellisuus iskee. On sopeuduttava esimerkiksi ystävien ja asunnon menetyksiin.
"Mies oli uudelleen uskoton. Muutin pois. Laitoin valokuvan meistä seinälle suoraan sängyn yläpuolelle nähdäkseni kuvan aina kun herään tai nukahdan. Olin masentunut ja pettynyt. Lamaannus kesti pari-kolme kuukautta."
3. Kiukku ja ristiriitaisuus
Vihan, pettymyksen, suuttumuksen ja katkeruuden tunteet vellovat. Miksi juuri minä? Alkaa kosto, murheiden hukuttaminen tai sekoilu.
"Kävin päässäni läpi koko liittoa ja tunsin kiukkua ja raivoa. Siirsin valokuvan vaatekaapin oveen."
4. Uusi elämä
Muut asiat valtaavat mielen. Tunnetaan surua ja helpottuneisuutta. Uhraukset ovat ohi, nyt voi tehdä mitä itse haluaa. Itsekunnioitus palaa.
"Elämä alkoi helpottaa. Tajusin olevani elossa ja eheämpi ilman toista. Kaipaus haaleni. Ero muuttui iloksi ja tajusin tehneeni oikein. Laitoin valokuvan vaatekaapin oven sisäpuolelle, en halunnut katsella sitä usein."
5. Hyväksyminen
Tulkinta omasta itsestä ja elämästä muuttuu. Ero on työstetty läpi ja se on nyt osa itseä, siihen suhtaudutaan rauhallisesti.
"Ero oli yksi elämäni viisaimmista ratkaisuista. Irtautumiseen ja asian voitoksi kokemiseen meni kaiken kaikkiaan vuosi. Irrotin valokuvan vaatekaapin ovesta ja säilöin muistojen laatikkoon. Siellä se on varmaan vieläkin, mutta en katsele sitä", kertoo nyt uudelleen avioitunut Aino.
4 kommenttia
sivustaseuraaja
13.2.2012 12:41
Ystävistäni ne eronneet jotka ovat löytäneet uuden vaikuttavat onnellisimmilta. Jännä että he ovat nyt onnellisemman oloisia kuin ekan puolison kanssa. Ehkä heidän todella kannatti erota ja löytää uusi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
vaihtamallaparani
13.2.2012 23:51
Uusi elämä yllättää. Vaikka jätetyksi tulemisen jälkeen elämä vaikutti turhalta, en olisi edes voinut unelmoida löytäväni näin ihanan naisen kuin mitä minulla nyt on. Kävi siis uskomaton mäihä. Olin jo tyytymässä siihen ihan ok suhteeseen mitä minulla oli, koska en halunnut särkeä tytön sydäntä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
unohdettunainen
6.1.2013 08:09
Sekä jättäjän että jätetyn kannattaa yrittää löytää positiivisia asioita erosta ja kirjoittaa ne paperille.
siis mitä helvettiä? eikö sitä ennemmin kannattaisi molempien ajatella sitä että tekeekö ero onnelliseksi,kannattaako se mitä siitä seuraa. etenkin jos on lapsia. on olemassa ihmisiä jotka ei osaa käsitellä omia tunteitaan/kommunikaatio parisuhteessa on vaikeaa jopa mahdotonta, sellainen ihminen saattaa erota muka parisuhteen ahdistavuuden takia,mutt aoikeesti syynä onkin hänen kyvyttömyys kohdata negatiivisia asioita,oikeesti puhumalla saattaisikin selvitä että ero on ihan turha. mutta jos jättäjää kehottaa etsimään positiivisia asioita erosta,niin se varmaan kewhittää häntä tosi paljon.
Minusta paljon kannattavampaa on kehottaa tutkimaan itseään ja keskustelemaan puolison kanssa
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Loppuunajettu
23.5.2013 01:29
Hei kaikki ihmiset, ketkä satutte törmäämään tähän!
Minulla on pettämätön neuvo kaikille teille, miehille ja naisille, ketkä olette ihastumassa/ihastuneet/rakastumassa/rakastuneet ihmiseen, kuka vaikuttaa juuri siltä oikealta! ... mutta on vaikeasti haavoittunut sielultaan, johtuen huonosti kohdelleesta exästä: kysykää siltä ihanalta, upealta, koko oman sielunne liekkeihin sytyttävältä upealta ilmestykseltä yksi, nopea kysymys: OLETKO SÄ IHAN SATAPROSENTTISEN VARMA, ETTÄ OLET VALMIS ALOITTAMAAN SEURUSTELUN?
Itse kysyin yllä olevan kysymyksen siltä ihanalta naiselta, kehen ihastuin, ja lopulta rakastuin. Ja se ihana nainen vastasi että hän on valmis uuteen suhteeseen. Havaitsin hieman epävarmuutta, joka myöhemmin katosi. Mutta mun olisi pitänyt ottaa se pieni epävarmuus vakavasti, erittäin vakavasti!!! Koska kävikin niin, että kun mä sain sen naisen avautumaan mulle ongelmista, mitkä olivat tulleet hänelle monta vuotta kestäneessä suhteessa exäänsä, hän aluksi helpottui silmin nähden, mutta sitten kun ne paskajutut tulivat uudestaan hänen mieleensä, hän alkoi satunnaisesti pelkäämään mua! Olin naiselle kiltti, en koskaan ns. vongannut seksiä, huomiota, tai mitään ylipäätänsä. Annoin naiselle tilaa, ja sanoin myös, että hän on se, kuka saa lähestyä mua, omilla ehdoillaan, että alkaisi parantua ahdistuksestaan. Osoitin kuitenkin hänelle, että rakastan häntä.
No, lopulta satunnainen pelkääminen alkoi tulla tavallisemmaksi, alkoi epäillä mun tunteita itseään kohtaan, alkoi epäillä pettämisestä ja ylipäätänsä alkoi epäillä mun tunteiden aitoutta häntä kohtaan. Kyseli koko ajan, miksi mä rakastuin häneen, miksi alunperqqin edes ihastuin jne. Jatkuvasti. Ja jatkuvasti selitin hänelle mi ksi, ajattelin, että uskoisi lopulta mua. No, hänkin sitten sanoi rakas tavansa minua lopulta. Hän halusi myös (edellisestä avioliitosta tulleen kahden lapsen lisäksi) lapsia, niinkuin minäkin. Kaikki vaikutti hyvältä. Sitten, melkein puolentoista vuoden jälkeen, kuin salama kirkkaalta taivaalta, hän ilmoittaa minulle, ettei rakastanutkaan minua, luuli sitä vain rakkaudeksi, välitti kyllä, muttei rakastanutkaan oikeasti, se olikin vain ollut läheisyyden kaipuun tuomaa
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin